Liikkumisen harjoittelu

Tämän sivun sisältö

• Julkisten liikennevälineiden käytön ohjaus
• Näkövammaisten liikkumistaidonohjaus

Julkisten liikennevälineiden käytön ohjaus

Vammaisen henkilön on mahdollista saada julkisten liikennevälineiden käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua sosiaalihuoltolain mukaisena liikkumista tukevana palveluna.

Palvelua voidaan järjestää henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä, mutta voivat toisen henkilön tukemana oppia käyttämään niitä. Syynä voi olla sairaus, vamma tai muu vastaavanlainen toimintakykyä alentava syy.

Palvelun edellytyksenä on, että vammainen henkilö tarvitsee palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.

Sosiaalihuoltolaki 23 § (Finlex)

Liikkumisen harjoittelua on mahdollista myöntää vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena tai muuna lain tarkoituksen toteuttamisen edistämiseksi tarpeellisena palveluna. Näin toimitaan silloin, jos sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki ei ole sopiva ja riittävä palvelu. 
Vammaispalvelulaki 8 § 1 momentti (Finlex)

Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan järjestää liikkumisen harjoittelua erityishuoltona kehitysvammalain perusteella. Se voi sisältää joukkoliikenteen käytön harjoittelua, erilaisten kulkureittien hahmottamisen harjoittelua sekä vaikeissa paikoissa ja tilanteissa toimimisen harjoittelua, kuten esimerkiksi vilkkaissa risteyksissä toimiminen. Näin toimitaan silloin, jos sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukainen liikkumisen harjoittelu ei ole sopiva ja riittävä palvelu.
Kehitysvammalaki 2 § 3 kohta (Finlex)

Näkövammaisten liikkumistaidonohjaus

• Kuka vastaa liikkumistaidonohjauksen järjestämisestä?
• Liikkumistaidonohjaaja tekee yksilöllisen arvioinnin
• Mistä tavoittaa liikkumistaidonohjaajan?

Liikkumistaidonohjauksen tarkoituksena on, että näkövammainen henkilö oppii liikkumaan itsenäisesti, turvallisesti ja sujuvasti hänelle tärkeissä toimintaympäristöissä. Ohjauksen tavoitteena on, että näkövammainen henkilö hallitsee turvallisen liikkumisen tekniikat tai keinot ja hänellä on reittien kulkemisessa tarvittavat taidot.

Liikkumistaito ja kuljetuspalvelut muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa näkövammaiselle itsenäisen liikkumisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Liikkumistaidonohjauksen saaminen ei tee kuljetuspalvelujen käyttöä tarpeettomaksi.

Kuka vastaa liikkumistaidonohjauksen järjestämisestä?

Järjestämisvastuu jakaantuu lähinnä julkisen terveydenhuollon eli keskussairaaloiden näönkuntoutusyksiköiden ja hyvinvointialueen sosiaalitoimen kesken.

Keskussairaalat vastaavat liikkumisen perustaitojen ja välttämättömien lähiympäristön reittien ohjauksesta. Asiakkaan tulee ottaa yhteyttä keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan.

Hyvinvointialueen sosiaalitoimi voi myöntää maksusitoumuksen liikunnanohjaukseen vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena. Ohjaus voi liittyä esimerkiksi

• lähiympäristön palveluiden ja reittien hallitsemiseen
• asuin- tai työpaikan vaihdokseen
• liikkumisympäristön laajentamiseen
• perus- ja ammatilliseen koulutukseen osallistumiseen
• näkötilanteen muuttumiseen (tai liikkumisen apuvälineen vaihtumiseen).

Liikkumistaidonohjausta tarvitsevat kaikenikäiset näkövammaiset oman elämäntilanteensa ja liikkumistarpeidensa mukaan.

Kelan kustantamassa yksilöllisessä kuntoutuksessa on mahdollisuus saada liikkumistaidon perusohjausta.

Liikkumistaidonohjaaja tekee yksilöllisen arvioinnin

Liikkumistaidonohjauksen tavoitteet laaditaan yksilöllisesti. Liikkumistaidonohjaaja tekee tarvearvioinnin, jonka perusteella ohjaaja laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallisen suunnitelman liikkumistaidonohjauksen tarpeista, tavoitteista sekä toteuttamistavoista.

Suunnitelmassa otetaan huomioon

• näkötilanne
• asiakkaan ikä
• psyykkinen sekä fyysinen kunto
• mahdolliset lisävammat
• näkövammautumisikä
• elin- ja toimintaympäristöt
• käytettävät apuvälineet
• asiakkaan omat tarpeet.

Vammaispalvelun kustantama liikkumistaidonohjaus on yleensä reittiohjausta, mutta voi sisältää yksilöllisen tarpeen mukaisesti

• tarvekartoituksen
• liikkumisen perustaitojen harjoittelu (mm. opastuksessa kulkeminen, suoja-asennot, kehonhallinta sekä sisällä ja ulkona liikkumisen perusvalmiudet kuten esimerkiksi tilan ja reitin hahmotus sekä katujen ylittäminen)
• valkoisen kepin ja muiden tarvittavien liikkumisen apuvälineiden käytön ohjausta
• eri liikennetilanteissa suoriutumisen harjoittelua
• muiden aistien kautta saatavan tiedon hyödyntämistä liikkumisessa ja ympäristön hahmotuksessa

Reittiopetus tapahtuu yleensä asiakkaan kotiympäristössä tai muussa hänelle tärkeässä liikkumisympäristössä. Ohjaukseen kuuluu asiakkaan tarpeellisiksi kokemien reittien harjoittelu niin, että hän selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti oman elämänsä kannalta keskeisiin paikkoihin, kuten palveluihin, harrastuksiin ja työpaikalle. Liikkumistaidonohjauksen yhteydessä harjoitellaan tarvittaessa myös asiointia.

Mistä tavoittaa liikkumistaidonohjaajan?

Eri puolilla maata toimii liikkumistaidonohjaajia ja joillakin keskussairaaloissa työskentelevillä näkövammaisten kuntoutusohjaajilla on liikkumistaidonohjaajan pätevyys. Ongelmana on joillakin alueilla ollut se, että liikkumistaidonohjausta ei ole saatavilla ohjaajien puuttumisen vuoksi.

Tietoa oman alueen liikkumistaidonohjaajista saa keskussairaaloiden näkökeskuksista sekä Näkövammaisten liikkumistaidon- ja näönkäytön yhdistyksestä.

Lähteet

Sosiaalihuoltolaki 2014/1301 (Finlex)

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380, Vammaispalvelulaki (Finlex)

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519, Kehitysvammalaki (Finlex)