Asian vireille tuleminen ja hakemus

Tämän sivun sisältö

• Hakemus ja asian vireilletulo
• Yhteydenotto voidaan tulkita hakemukseksi
• Ohjaus oikealle viranomaiselle on tärkeää
• Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakkuus

Hakemus ja asian vireilletulo

Vammaispalvelulain mukaisia palveluita haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimelta. Palveluiden hakemista ja hakemuksen käsittelyä sääntelee yleislakina hallintolaki, jonka mukaan hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti. Sosiaalihuollossa asiakkaan tai tämän edustajan ilmoitusta, joka sisältää vaatimuksen palvelujen saamiseksi, kutsutaan hakemukseksi.

Sosiaalihuollossa asia voi tulla vireille yhteydenotolla, jonka ei tarvitse olla kirjallinen tai noudattaa jotakin tiettyä muotoa. Hakemus voi siis olla myös suullinen. Hakijan ja sosiaalityöntekijän oikeusturvan takia ja asian sujuvan hoitamisen turvaamiseksi hakemus on kuitenkin hyvä tehdä aina kirjallisesti. Jos asiakas ilmaisee vaatimuksensa suullisesti, sosiaalihuollon työntekijän on kirjattava ne.

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuoltoa koskeva asia voi hakemuksen lisäksi tulla vireille silloin, kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. Asian vireilletulo edellyttää siis yhteydenottoa sosiaalitoimeen, ellei sosiaalihuollon tarve jo valmiiksi ole sosiaalihuollon työntekijän tiedossa. Vammaispalvelut ovat osa sosiaalihuoltoa ja vammaispalvelujen prosessiin sovelletaan sosiaalihuoltolain menettelysäännöksiä silloin, kun vammaispalvelulaissa ei ole säädetty asiasta toisin.

Vireilletulovaiheeseen kuuluvat ilmoituksen tai hakemuksen kirjaaminen ja asiakkaan perustietojen kokoaminen.

Yhteydenotto voidaan tulkita hakemukseksi

Yhteydenottaja voi olla asiakas itse, viranomainen, vanhempi, huoltaja, puoliso tai muu asiakkaan edustaja. Mikäli ilmoitus palvelutarpeesta on tullut muulta taholta kuin asianosaiselta itseltään, kerrotaan hänelle yhteydenoton syy ja sisältö sekä yhteydenottajataho.

Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse, se voi olla hakemus, lähete tai muu kirjallinen ilmoitus tai henkilökohtainen työntekijän tapaaminen.

Ensimmäinen yhteydenotto hyvinvointialueelle voidaan katsoa hakemukseksi, jos vammainen henkilö ilmaisee tarvitsevansa tai hakevansa tiettyä yksilöityä palvelua tai tukitoimea, esimerkiksi henkilökohtaista apua, kuljetuspalveluja tai autoavustusta. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuutta selvittää vammaispalvelujen tarvetta, joka on myös olennainen osa palvelusuunnitelman laatimisprosessia.  Asia on käsiteltävä viivytyksettä. Tämä vaatimus koskee palvelutarpeen arviointia, palvelusuunnitelman laatimista sekä palveluja ja tukitoimia koskevien päätösten tekoa.

Ohjaus oikealle viranomaiselle on tärkeää

Vireilletulo- ja palvelutarpeen selvittämisvaiheisiin voi kuulua selvittelyä siitä, mitkä palvelut ovat asiakkaalle tarpeellisia ja kenelle viranomaiselle asiakkaan asian hoitaminen kuuluu. Joskus yhteydenoton tai selvitysten tekemisen jälkeen huomataan, että toinen taho vastaa paremmin asiakkaan palvelutarpeeseen. 

Mikäli asiakas ohjataan toisten palvelujen piiriin, on ilmoituksen vastaanottanut työntekijä velvollinen siirtämään asian hoidon kyseiselle taholle ja tiedottamaan tästä asiakkaalle tai yhteyttä ottaneelle taholle. Tietojen luovuttamiseen pitää aina olla asiakkaan lupa. Jatkotoimet vaihtelevat asianomaisen tilanteen mukaan.

Asiakkaalla on aina oikeus kirjalliseen päätökseen

Asiakkaalla on aina oikeus saada hakemukseensa kirjallinen, muutoksenhakuohjeella varustettu päätös. Esimerkiksi vammaispalvelua koskevaa hakemusta ei siis voi ilman asiakkaan suostumusta jättää käsittelemättä vammaispalveluhakemuksena ja käsitellä muun lain nojalla järjestettäviä palveluja koskevana hakemuksena.

Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakkuus

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. Sosiaalihuoltolain 34 §:n 2 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muulla tavoin vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilölle annetaan sosiaalipalveluja. Asiakkuus päättyy, kun sosiaalihuollon asiakasasiakirjaan merkitään tiedoksi, että sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole perustetta.
Sosiaalihuollon asiakaslaki 3 § (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki 34 § (Finlex)

Vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa säädetään, ketkä kuuluvat näiden lakien soveltamisalaan. 

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla.

Kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.

Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakkaat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan asiakkaiden tilanteet vaihtelevat yksilöllisesti esimerkiksi elämäntilanteesta, vammatyypistä ja elämänvaiheesta johtuen. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon asiakkuus on usein pitkäaikainen.

Sosiaalihuollon asiakkuus ei ala, mikäli asianomainen tai hänen edustajansa kokee, ettei tarvetta palveluille ole ja kieltäytyy palvelutarpeen selvittämisestä.

Lähteet

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 (Finlex)

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 (Finlex)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)