Päätöksenteko

Tämän sivun sisältö

• Vammaispalveluista tehdään kirjallinen päätös
• Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen päätös?
• Määräaikojen ylittäminen
• Päätöksen tiedoksianto
• Palvelukokonaisuus
• Hyvä hallinto päätöksenteossa
• Luottamuksensuojaperiaate

Vammaispalveluista tehdään kirjallinen päätös

Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. 

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Sosiaalihuoltolain mukaan päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. 

Vammaispalvelulain tarkoittama kolmen kuukauden määräaika ei merkitse sitä, että päätöstä voitaisiin viivyttää tilanteessa, jossa asia on jo ratkaistavissa. Tällöin päätös on tehtävä välittömästi. 

Joissain vammaispalveluasioissa, esimerkiksi asunnon muutostöissä, voidaan tarvita esimerkiksi sellaista rakennusteknistä asiantuntemusta, joka on hankittavissa vain asiantuntijalausunnolla. Tällöin kolmen kuukauden määräaika voi olla perusteltu. Myös vaikeavammaisuuden arviointi ja tarvittavien lääkärintodistusten hankinta voi aiheuttaa sen, että päätöksen tekemiselle hakemuksen jättämisen jälkeen tarvitaan enemmän aikaa.

Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen päätös?

Hyvinvointialueen on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelun jatkuvuuden turvaamiseen, kun se hoitaa lakisääteisiä tehtäviään.  Sosiaalihuoltolain 38 §:n 3 momentin mukaan palvelujen jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan, ellei palvelujen muuttaminen ole asiakkaan edun mukaista. Tämä koskee henkilöitä, joiden tuen tarve on pysyvä tai pitkäaikainen.

Luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti asiakkaan tulee voida luottaa mm. päätösten pysyvyyteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei päätöksiä lainkaan voisi muuttaa.
Luottamuksensuojaperiaate

Hyvinvointialueen olisi siis lähtökohtaisesti hyvä tehdä palveluista toistaiseksi voimassaoleva päätös, jos asiakkaan palvelutarve on jatkuva. Myös sosiaalityön organisoinnin ja resurssien käytön kannalta on järkevää, että pitkäaikaisesti tarvittavaa palvelua koskeva päätös on toistaiseksi voimassa. Jatkuvuus on erityisen tärkeää, kun kyse on asiakkaan välttämättä tarvitsemista palveluista. Päätöstä on kuitenkin luonnollisesti muutettava, jos asiakkaan tarve muuttuu.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan suoranaisesti velvoita tekemään vammaispalvelupäätöksistä toistaiseksi voimassa olevia. Myös määräaikaisia päätöksiä on mahdollista käyttää. Hyvinvointialueen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota palvelun jatkuvuuteen myös määräaikaisia päätöksiä tehtäessä. Palvelu on myönnettävä riittävän pitkäksi ajaksi ja uusi päätös tehtävä riittävän ajoissa ennen edellisen päätöksen voimassaolon päättymistä.

Määräaikojen ylittäminen

Laissa säädetty kolmen kuukauden määräaika voidaan ylittää vain poikkeuksellisesti. Tällaisena säännöksen tarkoittamana syynä pidemmälle käsittelyajalle voi olla henkilön vamman tai sairauden harvinaislaatuisuus, jolloin mahdollisesti tarvittavien lisälausuntojen saaminen voi kestää.

Pidempi käsittelyaika voi perustua myös vammaisen henkilön nimenomaiseen pyyntöön käsittelyn siirtämisestä myöhemmin tehtäväksi. Mikäli viranomainen itse pyytää lausuntoja tai selvityksiä, sen on valvottava ja seurattava lisäselvitysten saamista ja tarvittaessa annettava ulkopuoliselta pyydettävään lisäselvitykseen määräaika. Mikäli palvelutarpeen selvitystä tehtäessä havaitaan, että asiakkaalla on akuutti tarve johonkin palveluun tai tukitoimeen, voidaan asiakkaalle tehdä päätös kyseistä palvelusta, jonka jälkeen kokonaistilanteen selvittelyä jatketaan.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös annetaan aina kirjallisena ja postitetaan asiakkaalle. Päätös voidaan antaa myös suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Kirjallinen päätös on silti annettava viipymättä oikaisuohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuun tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista.

Kirjallisesta päätöksestä on hallintolain 7 luvun 43 §:n mukaan käytävä ilmi

• Päätöksen tehnyt viranomainen 
• Asianosaiset, joihin päätös kohdistuu
• Päätöksen perustelut
• Yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu päätöksen mukaan
• Henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi tarvittaessa pyytää lisätietoja päätöksestä

Päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, liitetään valitusosoitus jossa mainitaan

• Valitusviranomainen
• Viranomainen, jolle valituskirjelmä toimitetaan
• Valitusaika ja miten se lasketaan
• Vaatimukset, joita valituskirjelmän tulee sisältää
• Tiedot valituksen perille toimittamisesta

Palvelukokonaisuus

Asiakkaan palvelujen ja tukitoimien kokonaisuus voi sisältää yhden tai useamman palvelun asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Palvelut ja tukitoimet saatetaan myöntää ja toteuttaa yksittäisinä tai kokonaisuutena. 

Joissakin tilanteissa jo lakiin on kirjattu velvoite tehdä kokoomapäätös, jossa myönnetään samalla päätöksellä useita eri sosiaalipalveluja:

• Vammaispalvelulaki edellyttää, että tietyissä tilanteissa vaikeavammaiselle henkilölle tehdään palveluasumispäätös. Vammaispalveluasetuksen mukaan palveluasumiseen kuuluvat asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä palveluja voivat olla mm. avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.
• Sosiaalihuoltolain 46 §:ssä puolestaan säädetään välttämätöntä huolenpitoa ja toimeentuloa koskevasta päätöksestä. Tällainen päätös sisältää ne sosiaalipalvelut, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan välttämätön huolenpito, toimeentulo, terveys ja kehitys.
• Kehitysvammalain erityishuolto-ohjelma.

Myönnettiin tai toteutettiin palvelut ja tukitoimet sitten yhdessä tai erikseen, ne on kuitenkin aina järjestettävä niin, että ne yhdessä muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden.

Hyvä hallinto päätöksenteossa

Vammaispalveluasian käsittely ja päätöksenteko viranomaisessa on hallintomenettelyä, josta säännellään yksityiskohtaisesti hallintolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Hyvän hallinnon perusteet edellyttävät, että viranomainen kohtelee hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käyttää toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Hallintolaki sääntelee asian vireille tuloa, selvittämistä ja päätöksentekoa. Viranomaisen tekemä päätös on aina perusteltava.

Hallintolaissa asetetaan viranomaiselle erilaisia velvoitteita; esimerkiksi palveluperiaate, neuvontavelvollisuus ja selvittämisvelvollisuus. Tämän lisäksi säädetään hyvän kielenkäytön vaatimuksista ja viranomaisten yhteistyövelvoitteista.

Hyvän hallinnon toteutuminen sosiaalihuollossa pohjautuu asiakaslähtöisyyteen ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Hallintolain 7 §:ssä säädetään palveluperiaatteesta ja palvelun asianmukaisuudesta. Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita.

Palvelun asianmukaiseen toteuttamiseen ja sen mahdollistamiseen liittyy läheisesti hallintolain 8 §:ään kirjattu neuvontavelvollisuus. Neuvontavelvollisuus merkitsee sitä, että viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää menettelyllistä neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Hallintolain mukaisella ohjauksella tarkoitetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita menettelymuodoista esimerkiksi sitä, miten asia saatetaan vireille.

 Asiakkaalla on oikeus tietää kuka hänen asiaansa hoitaa, milloin viranhaltija tai työntekijä on paikalla ja kuinka kauan asian käsittely kestää. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. Neuvonta on maksutonta.

Sosiaalihuollon asiakaslain 5 §:n mukaan asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Viranomaiselle syntyy säännöksen mukaan oma-aloitteinen velvollisuus selvittää asiakkaalle myös sisällöllisiä seikkoja, kuten palvelujärjestelmään sisältyvät erilaiset vaihtoehdot ja minkälaisilla edellytyksillä asiakas on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia.

Luottamuksensuojaperiaate

Luottamuksensuojaperiaatteen mukaan sosiaalihuollon asiakkaan tulee voida luottaa viranomaisen oikeellisuuteen, virheettömyyteen ja viranomaisten tekemien hallintopäätösten - edun suovien päätösten - pysyvyyteen. Luottamuksensuojaperiaatteella tarkoitetaan myös sitä, että hallintopäätöksen pysyvyyden johdosta viranomainen ei voi yleensä ilman asianosaisen henkilön omaa suostumusta peruuttaa asianosaiselle myöntämäänsä oikeutta tai etuutta tai edes vähentää sitä, ellei lailla ole erikseen säädetty esimerkiksi palvelun tai tukitoimen edellytysten tarkistamisesta.

Mikäli palvelun myöntämisen edellytykset ovat kokonaan lakanneet tai ne ovat oleellisilta osin muuttuneet, päätöstä voidaan luottamuksensuojasta huolimatta tarkistaa. Voimassa olevia päätöksiä voidaan siis muuttaa edunsaajan vahingoksi, jos perusteet muutoksille löytyvät henkilön yksilöllisten olosuhteiden selkeistä muutoksista tai hänen antamistaan virheellisistä tiedoista. Mahdollisuudet puuttua edunsuoviin hallintopäätöksiin koskevat tällöin niin määräaikaisia kuin toistaiseksi voimassaoleviakin päätöksiä. Eroa voi olla sillä, onko kysymys niin sanotusta määrärahasidonnaisesta palvelusta vai subjektiivisesta oikeudesta. Sinänsä subjektiivisen oikeuden alaan kuuluvien palvelujen saamisedellytyksiä voidaan myös päätöksen voimassaoloaikana tarkistaa ja edunsuovaa päätöstä muuttaa tietyin edellytyksin myös edunsaajan vahingoksi.

Lähteet

Hallintolaki (Finlex)

Sosiaalihuoltolaki (Finlex)

Vammaispalvelulaki (Finlex)

Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.