Hankkeet 2020-2023

Mielenterveysstrategian logo, jossa on ikonihahmoina ihmisiä, taloja ja puita.

Valtionavustushankkeet

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi avustusta 25 alueelliselle hankkeelle, jotka toteuttavat Kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteita. Kolme hankekokonaisuutta vahvistivat mielenterveysosaamista kunnissa, ehkäisivät itsemurhia ja edistivät mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.

Mielenterveysstrategian tavoitteena on parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Mielenterveyspalvelujen painopistettä siirretään erikoistuneista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön. Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä mielenterveyden edistämiseksi, ja itsemurhakuolleisuus on onnistuttu vähentämään eurooppalaiselle keskitasolle. Mielenterveyshäiriöistä on kuitenkin tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -hankkeet

Hankkeet vahvistivat kuntien mielenterveysosaamista parantamalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kykyä edistää mielenterveyttä, tunnistaa avun tarvetta ja lisätä mielenterveyden ensiaputaitoja. Huomiota kiinnitettiin mm. nuoriin, omaishoitajiin, perheisiin ja ikääntyviin. Palveluja kehitettiin alueellisesti peruspalveluiden ja järjestöjen yhteistyönä. Potilaiden ja perheenjäsenten osallisuutta palveluiden kehittämiseen lisättiin. Hankkeissa huomioitiin myös pandemian aikana lisääntyneen digitaalisten hoitomuotojen tarve.
Toimintamalleja mielenterveysosaamisen vahvistamiseen kunnissa : Mielenterveysstrategian hankekokonaisuuden tuloksia (2021-2023)

Itsemurhien ehkäisy -hankkeet

Hankkeissa keskityttiin niihin alueisiin ja väestöryhmiin, joissa itsetuhoisuus on muuta maata ja väestöä yleisempää. Hankkeet torjuivat yksinäisyyttä ja vahvistivat yhteisöllisyyttä. Niissä lisättiin vapaaehtoistukea sekä järjestöjen roolia sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen tukena.
Apua tarvitsevia rohkaistiin hakemaan apua sekä läheisiä kannustettiin ottamaan huolensa esille. Tietoisuutta auttavista palveluista lisättiin. Palveluissa otettiin käyttöön näyttöön perustuvia menetelmiä, joilla autetaan itsemurhariskissä olevia.
Toimintamalleja itsemurhien ehkäisyyn : Itsemurhien ehkäisyohjelman tuloksia (2021-2023)

IPS – Sijoita ja valmenna! -hankkeet

Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support. Toimintamalli on näyttöön perustuva.

Alueellisissa IPS-kokeiluhankkeissa (2020-2023) mallinnettiin käytänteet, joilla IPS-työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. Työllistymisen tuen ja psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluista muodostettiin kokonaisuus niin, että niistä rakentuu toisiaan tukeva palveluprosessi. Kokeilujen jälkeen alueilla pyritään IPS-toimintamallin juurruttamiseen osaksi pysyvää toimintaa.
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yksi painopiste on mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen. Kokonaisuudessa parannettiin palveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyä sekä kun otettiin käyttöön psykososiaalisia menetelmiä kaikille ikäryhmille.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Erillishankkeet 2020-2023

Asiakaspalautekysely mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Hankkeessa kehitetään kansallisesti yhtenäinen asiakaspalautekysely mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tiedonkeruu kehitettyjä asiakaspalautelomakkeita käyttäen toteutettiin marraskuussa 2021. Tuloksista julkaistiin THL:n julkaisusarjaan raportti.

Huhtikuussa 2024 kysely toteutettiin toisen kerran. Tuloksista julkaistaan raportti syksyllä 2024.
Kansallinen asiakaspalautekysely mielenterveys- ja päihdepalveluissa : Suunnittelu, toteutus ja tulokset
Asiakaspalautekysely mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Haastavat vuorovaikutustilanteet (HAAVA)

Haastavat vuorovaikutustilanteet -hankkeella tuettiin Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toteutumista. Hankkeen tuloksena syntyi verkko-opetusmateriaalia, jossa käsitellään itsemurhavaarassa olevan tai mielenterveyshäiriön oireita kokevan henkilön kohtaamista.

Loppuvuoden 2021 aikana toteutettiin kysely poliiseiksi opiskeleville että jo ammatissa toimiville poliiseille, jossa selvitettiin tämän hetkistä osaamista ja kokemuksia itsemurhien ehkäisyyn liittyen sekä kysyttiin koulutustarpeista aiheeseen liittyen. Kyselyn tulokset osoittavat, että sekä opiskelijoilla että jo poliiseina toimivilla on kohtuullisen hyvin tietoa haastavista vuorovaikutustilanteista, mutta varmuutta ja työvälineitä kaivataan erityisesti itsetuhoisen tai mielenterveyshäiriön oireita kokevan henkilön kohtaamiseen. Uusimman tutkimustiedon ja kyselyn tuloksien avulla HAAVA työryhmä valmisteli uutta koulutussisältöä poliiseiksi opiskeleville.

Koulun ja työn ulkopuolellaolevien nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut (NEET)

Hankkeessa uudistettiin sisällöllisesti ja toiminnallisesti nuorten mielenterveyspalveluita, mielenterveysoikeuksia sekä syrjäytymisen ehkäisyä kansallisen mielenterveysstrategian mukaisesti. Tavoitteena oli tuottaa kerätyn ja tutkitun tiedon pohjalta suositus, joka edesauttaa toimivien työtapojen kehittämistä ja levittämistä valtakunnallisesti.
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoito: Suosituksia perusterveydenhuollon toimijoille.