Strategian tehtävät 2023-2024

Ratkaisuja mielenterveystyön kehittämiseksi

• Kansallinen mielenterveyden edistämisen tehtäväkokonaisuus (MUKANA)

  Kansallisen mielenterveyden edistämisen MUKANA-kokonaisuudella vahvistetaan mielen hyvinvointia erilaisin toiminnoin. Tarkoituksena on tuoda tietoa ja työkaluja mielenterveyden edistämistyöhön koko Suomessa. Kokonaisuuden ratkaisuja voidaan hyödyntää kansallisesti monissa eri muodoissa niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin järjestöissäkin. 

  Mielen hyvinvoinnin ABC-mallin pilotointi

  THL toteuttaa arviointi- ja implementaatiotutkimuksen väestötason mielenterveyden edistämisen toimintamallista, joka on sovellettavissa eri kohderyhmille. 

  Toimintamalli on vaikuttavaksi todettu mielenterveyden edistämisen malli, Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamalli (Act, Belong, Commit: ole aktiivinen ja toimi, toimi ja osallistu yhdessä muiden kanssa, tee itsellesi merkityksellisiä asioita). Malli vahvistaa mielenterveyden edistämistä ja mielen hyvinvointia väestötasolla sekä yhteistyötä niiden edistämiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan mallin käytettävyys ja sovellettavuus Suomessa kunta-/aluetasolla. 
  Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallin arviointi- ja implementointitutkimus

  Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt

  Luodaan toimintamallin kuvaus, jolla eri ikäryhmille sopivien mielenterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä arvioidaan. Toimintamallien kuvaus perustuu THL:n kehittämään HYTE-toimintamallien arviointiin. Hyviä käytäntöjä pyritään tunnistamaan laajasti kansallisesta ja kansainvälisestä mielenterveyden edistämisen toiminnasta. Hyvät käytännöt tuodaan THL:n verkkosivuille kaikkien saataville ja käyttöön otettavaksi omalla alueella tai toiminnassa.
  Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt

  Mielenterveyden edistämisen verkkokoulu

  Verkkokouluun kootaan tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta. Sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään mielenterveyden edistämisen teorioita sekä Mielen hyvinvoinnin ABC-mallin ja Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt tehtävien toimia ja tuotoksia. Mielenterveyden edistämisen verkkokoulu on tarkoitettu ensisijaisesti ammattilaisille. Verkkokoulu tuotetaan THL:n verkkokouluportaaliin, joka on kaikille avoin ja maksuton.

  Mielen hyvinvoinnin lukutaidon mittari

  Kehitetään mittari, mikä käsittää mm. mielen hyvinvoinnin ymmärtämisen sekä miten sitä voi ylläpitää ja vahvistaa. Mielen hyvinvoinnin lukutaidon mittari laajentaa perinteistä näkemystä mielenterveyden lukutaitosta mikä pohjautuu enemmän sairauksien tunnistamiseen ja hoitomuotojen ymmärtämiseen. Mittaria voi hyödyntää mittaamaan menetelmän tai koulutuksen vaikutuksia esimerkiksi kunnan toiminnassa.

  Lisätietoja kokonaisuudesta

  Pia Solin
  johtava asiantuntija
  THL
  [email protected]

• Hyvinvointialueiden tarpeita vastaava tietopohja

  Hyvinvointialueilla on oltava käytössä mielenterveyspalvelujen johtamiseen kattava, luotettava ja ajantasainen tietopohja. Vaikuttavuus ja sen arviointi ohjaavat palvelujärjestelmän toiminnan kehittämistä ja tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden valintaa.

  Mielenterveysstrategian keskeinen tavoite on ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut, minkä arviointi edellyttää potilailta suoraan kerättyä, vertailukelpoista tietoa. Mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevien tietojen kehittäminen ja asiakaspalautetiedon kerääminen eivät edisty osana yleistä tietopohjan kehittämistä. 

  Tiedonkeruun puutteiden korjaaminen

  Mielenterveyspalveluita ja päihdepalveluita koskevassa tiedonkeruussa puutteita, jotka edellyttävät lisätarkastelua meneillään olevan sote-järjestelmän tiedonkeruun kehittämisen lisäksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiedonkeruu on yleiseen palvelujärjestelmään verrattuna kehittymätöntä, ja ilman erillistä panosta se uhkaa jäädä hyvinvointialueilla edelleen takamatkalle. Kun toiminnasta ei saada tietoa, palvelut ja niiden tarve eivät tule näkyviksi.  

  Selvitämme psykiatrian sekä muiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen tietojen kirjaamiskäytännöt paikallisiin tietojärjestelmiin sekä tietojen poiminnassa kansalliseen hoitoilmoitusjärjestelmään mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja puutteet. Selvitys tehdään mielenterveyspalveluista sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Tuloksien pohjalta käynnistetään vaadittavat toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi. 

  Toimenpidekoodien käyttöönotto

  Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintaan on rakennettu toimenpidekoodit, jotka on tarkoitettu käytettäväksi jokaisen käynnin yhteydessä. Ne antavat konkreettista tietoa siitä, millaista hoitoa ja erityisesti psykososiaalisia interventioita palveluissa annetaan, ja niillä voidaan mitata hoidon vaikuttavuutta. Käyttö edellyttää yhtenäisiä ohjeistuksia, jotta eri alueita voitaisiin vertailla. Kehitämme yhtenäiset ohjeistukset yhteistyössä kentän kanssa ja tuemme niiden käyttöönottoa.
  Toimenpidekoodit mielenterveys- ja päihdepalveluissa

  Kansallisen asiakaspalautekyselyn toistaminen

  Toistamme kansallisen asiakaspalautekyselyn mielenterveys- ja päihdepalveluissa (Viertiö ym. 2022) vuonna 2024. Ensimmäinen kansallinen asiakaspalautekysely onnistui erinomaisesti: vastaajia oli kahden viikon aikana lähes 10 000, yli 400 osallistunutta yksikköä varmisti tiedon keruun onnistumisen sitoutuneella osallistumisellaan ja havainnot ovat jo johtaneet kehittämistoimiin yksiköissä. Jokainen osallistuva yksikkö saa tulevassakin tiedonkeruussa yksityiskohtaisen palauteraportin, ja tuloksista julkaistaan hyvinvointialueiden vertaileva raportti. 

  Edellä kuvatun työn tulosten perusteella kehitämme indikaattoreita mielenterveyspalvelujen tarpeen, mielenterveyshäiriöiden hoidon laadun, hoitoprosessin ja vaikuttavuuden seurantaan.

• Osaamisen vahvistaminen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa

  Opiskeluterveydenhuollon osaamisen vahvistaminen

  THL julkaisi vuonna 2016 kirjan ”Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa: Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin”. Kirja on ollut erittäin käytetty, mutta sen sisältö tulisi päivittää ja muokata helppokäyttöisempään muotoon.

  Päivitämme mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa -oppaan. Muokkaamme mielenterveyshäiriöitä, niiden tutkimista ja hoitoa koskevan osuuden sähköiseen, helposti käytettävään muotoon Duodecimin hoitotyön tietokantaan, jossa on äskettäin julkaistu kouluikäisten mielenterveyttä koskevat vastaavat sisällöt. Samalla mielenterveyshäiriöitä, niiden tutkimista ja hoitoa koskeva osuus käännetään ruotsiksi.
  Kouluikäisten mielenterveys -artikkelit: tukea vaikuttavien tuki- ja hoitomenetelmien käyttöön (Terveysportti)

  Syömishäiriöiden hoidon kansallisten kehittämistarpeiden selvittäminen

  Lasten ja nuorten syömishäiriöt ovat lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut viime vuosina (Häkkinen ja Raevuori 2022). Vaikuttavia hoitomenetelmiä tarvitaan avohoitoon, jotta hoito voisi käynnistyä viiveettä. Toteutamme selvityksen, jossa kartoitamme nykytilan hyvinvointialueiden palveluista ja hoitomuodoista syömishäiriöihin ja teemme systemaattisen kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen vaikuttavista syömishäiriöiden hoitomenetelmistä perus- ja erikoistasolla. Selvityksen pohjalta tehdään kansalliset kehittämisehdotukset ja tuetaan kansallista verkostoitumista niiden käyttöönottamiseksi.

• Uudistuvan mielenterveys- ja päihdelainsäädännön toimeenpanon tuki

  Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamisen tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, tarpeen mukaisuutta ja laatua. Hyvinvointialueita edellytetään palvelujen järjestämistä monimuotoisesti. Toimeenpanoa tukee osaltaan tietopohjan parantaminen edellä kuvatulla tavalla.

  Monimuotoisten palvelujen järjestämiseksi ja palvelujen laadun kehittämiseksi tarvitaan selvitys nykytilasta sekä keskeisimmistä monimuotoisen palvelun toimintamalleista, joita kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella tulisi olla saatavilla. Keskeinen saatavuuden ja laadun ongelma on potilaiden palveluissa kohtaava syrjintä, jonka vähentämiseksi tarvitaan toimia. 

  Monimuotoisten palveluiden saatavuuden parantaminen 

  Monimuotoisten palvelujen tarve liittyy erityisesti vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Kokoamme selvityksessä hyvinvointialueilta tiedot siitä, mitä näyttöön perustuvia monimuotoisia palveluja ja toimintamalleja eri alueilla on tarjolla tälle kohderyhmälle ja missä määrin niitä ohjaavat alkuperäiset kyseisten menetelmien laatukriteerit. Toimintamallien, kuten tehostetun avohoidon (assertive community treatment), lisäksi selvitämme, missä määrin palveluja ylipäätään toteutetaan kotiin vietävinä palveluina tai muuten joustavina, monimuotoisina palveluina.

  Toteutamme systemaattisen katsauksen keskeisimmistä vakavien mielenterveyshäiriöiden monimuotoisten palvelujen muodoista. Erityisenä kohderyhmänä ovat ne potilaat, jotka ovat pitkäaikaisessa tai pitkittyneessä sairaalahoidossa tai ovat riskissä päätyä tällaiseen hoitoon. Selvitys voi toimia pohjana vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehittämisohjelmalle ja palvelujen seurannalle.  

  Stigman ja syrjinnän vastaisen ohjelman valmistelu 

  Ihmiset, joilla on mielenterveys- tai päihdehäiriö, kohtaavat stigmaa (häpeäleimaa) ja syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Syrjintää esiintyy sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa että fyysisiä
  terveysongelmia hoidettaessa. Sen seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat laadultaan, saatavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan eriarvoisesti niillä henkilöillä, jotka kokevat mielenterveys- tai päihdeongelmia.  

  Osana sote-uudistusta on mahdollista rakentaa uusiin palvelurakenteisiin yhdenvertaisuutta tukevat käytännöt. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että seuranta on systemaattista ja kytkeytyy organisaation laatujärjestelmään. Tällainen työ vaatii kansallista tukea. Valmistelemme stigman ja syrjinnän vastaisen ohjelman.

  Osana tätä työtä teemme selvityksen kansainvälisistä stigman ja syrjinnän vastaisista ohjelmista, joita on toteutettu useissa maissa, ja toteutamme stigman ja syrjinnän vastaisen verkkokoulun. Työ pohjautuu Kansanterveyden neuvottelukunnan Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden alajaostossa jo tehtyyn valmistelevaan työhön.

  Edellä kuvattujen toimien lisäksi lainsäädännön toimeenpanon tukeen sisältyy laaja kouluttaminen ja viestintä lainsäädännön kohderyhmille.

  Lue aiheesta lisää:
  Stigma ja syrjintä

• Pakon käytön vähentämisen toimien vahvistaminen

  Pakon käytön vähentäminen tahdosta riippumatonta hoitoa toteuttavissa sairaaloissa on mielenterveysstrategiassa linjattu keskeiseksi mielenterveysoikeuksia vahvistavaksi toimenpiteeksi.

  Pakon käytön vähentämisen verkosto on tahdosta riippumatonta hoitoa toteuttavien sairaaloiden henkilöstöjen muodostama verkosto, joka edistää pakon käytön vähentämistä sairaaloissa ja kouluttaa siihen. Rahoituksella tuetaan verkoston julkaisutoimintaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja tulevan itsemääräämislainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa verkoston kanssa sovittavalla tavalla.
  Pakon käytön vähentämisen verkosto

• Mielenterveyden edistäminen ja itsemurhien ehkäisy haavoittuvassa asemassa olevissa ryhmissä

  Haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ei tähänastisessa mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanossa ole huomioitu riittävästi. Mielenterveysstrategian mukaan tulee tukea lapsia ja nuoria, joiden elämässä on psyykkistä kuormitusta haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevia lapsia ja nuoria sekä kulttuuriselta tai yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuviin ryhmiin kuuluvia lapsia ja nuoria.

  Itsemurhien ehkäisyohjelman toimenpide 13 puolestaan kehottaa kehittämään kulttuurisensitiivisiä eli kielen ja kulttuurin mukaisia ehkäisyohjelmia ja kriisityötä yhdessä alkuperäiskansan, sateenkaariväestön ja muiden vähemmistöryhmien edustajien kanssa. Seuraavat toimenpiteet vastaavat näihin ehdotuksiin ja auttavat hyvinvointialueita ja niiden ammattilaisia kehittämään kulttuurisensitiivistä osaamistaan. THL:llä on pitkäaikainen ja läheinen yhteistyö kohderyhmien kanssa, mikä on välttämätöntä hankkeiden toteuttamiseksi.

  Sukupuolen moninaisuus voimavarana

  Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten mielenterveys on tärkeää nähdä voimavarana. Tärkeää on myös varmistaa tehokas hoito ja tuki sekä vähentää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää.

  Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten (ja laajemmin sateenkaarinuorten) mielenterveyttä tukevien palveluiden kokonaisuudessa on lukuisia yhdyspintoja ja siten potentiaalisia katkoskohtia paitsi hyvinvointialueen ja kuntien sivistystoimen välillä, myös yhteistyössä kahteen yliopistolliseen sairaalaan keskittyneen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tekevän poliklinikan kanssa.

  Palvelukokonaisuutta ei ole aiemmin kartoitettu, eikä osaamista näiden nuorten kohtaamiseen ja palveluketjujen kehittämiseen alueilla välttämättä ole riittävästi. Sateenkaarinuoret raportoivat ylipäänsä tyydyttymätöntä palveluntarvetta muita nuoria enemmän ja haasteet oikea-aikaisen tuen saamisessa ja olemassa olevien palveluiden tarpeisiin vastaavuudessa ovat nousseet esiin myös hankeyhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa.

  Jotta haavoittuvassa asemassa olevat nuorten mielenterveyttä voidaan tukea saumattomassa yhteistyössä, on palveluiden, osaamisen ja palveluketjujen kehittäminen olennaista jokaisella hyvinvointialueella. THL tukee alueita tässä työssä vahvistamalla tietoa, osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hankkeessa hyödynnetään lapsistrategian sateenkaarihankkeessa laadittua koulutuspakettia sekä verkosto- ja kokemustietoa.

  Kokemusasiantuntijoiden osallistamisen välineenä voidaan hyödyntää esimerkiksi lapsistrategian saavutettavuushankkessa laadittua ja pilotoitua Topaasia-peliä ja työelämän ja koulutuksen kysymyksissä muun muassa Moninaisesti parempi sekä Segregaation purku -hankkeissa kehitettyjä työkaluja. Osa rahoituksesta voidaan tarvittaessa ohjata THL:n kautta hankkeen yhteistyökumppaneille.

  Lue aiheesta lisää:
  Sukupuolen moninaisuus voimavarana