Tuloksia selkokielellä
Korona-aika ja siihen liittyvät rajoitukset vaikuttavat ihmisten elämään. Eniten korona-aika vaikuttaa ihmisiin, jotka ovat muita heikommassa asemassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki, miten korona-aika vaikuttaa toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Tutkimuksen tulokset kertovat, että korona-aika toi heidän elämäänsä yksinäisyyttä, univaikeuksia ja huolta. Lisäksi heidän rahatilanteensa huonontui. Vastaajat olivat yli 18-vuotiaita.
Tutkimme kolmea ihmisryhmää, joilla on toimintarajoitteita:
- toimintarajoitteisia ihmisiä koko Suomen väestössä (esimerkiksi ihmiset, joilla on huono näkö tai kuulo)
- maahanmuuttajia, joilla on toimintarajoite
- vammaisia ihmisiä, jotka saavat henkilökohtaista apua.
Toimintarajoite tarkoittaa, että ihmisellä on suuria vaikeuksia liikkua, nähdä, kuulla, keskittyä tai oppia ja muistaa asioita.
Henkilökohtainen apu tarkoittaa, että vammainen tai sairas ihminen saa apua kotona ja kodin ulkopuolella. Hän tarvitsee avustajan apua esimerkiksi töissä.
Toimintarajoitteiset ihmiset kokivat muita ihmisiä useammin, että yksinäisyys ja univaikeudet lisääntyivät korona-aikana. Lisäksi heidän rahatilanteensa huonontui useammin kuin muilla.
Vammaisten ihmisten tilanne oli usein huonoin. Heistä noin puolet kertoi, että yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. 25 % eli joka neljäs vammaisista ihmisistä kertoi, että univaikeudet lisääntyivät.
Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin vähentyi korona-aikana selvästi kaikilla ihmisillä.
Myös huoli koronaan sairastumisesta oli yleisempää toimintarajoitteisilla ja vammaisilla ihmisillä kuin muilla.
Korona-aika heikensi hyvinvointia etenkin maahanmuuttajilla, joilla on toimintarajoite.
Toimintarajoitteiset ja vammaiset ihmiset kertoivat muita useammin, että he eivät saaneet riittävästi terveyspalveluita. Heistä joka kolmas kertoi, että hoitajan- tai lääkärinkäynti oli peruuntunut tai siirtynyt myöhemmäksi.
Lisäksi vammaiset ihmiset saivat liian vähän heille tärkeitä palveluita:
- Fysioterapia: 38 % vammaisista ihmisistä sai liian vähän fysioterapiaa.
- Apuvälineet: 25 % vammaisista ihmisistä sai liian vähän apuvälinepalveluita.
- Avustajat: 25 % prosenttia vammaisista ihmisistä sai liian vähän henkilökohtaista apua.
- Kuljetukset: 16 % vammaisista ihmisistä sai liian vähän kuljetuspalveluita.
Oli melko yleistä, että vammaisten ihmisten oli vaikea saada avustajia korona-aikana. Tästä ongelmasta kertoi joka kolmas vastaaja. Heistä yli puolet kertoi, että avustajia ei ollut saatavilla. Lisäksi yli puolet kertoi, että avustaja oli sairaana tai karanteenissa.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että korona uhkaa lisätä toimintarajoitteisten ihmisten eriarvoisuutta. Korona heikentää heidän elämäänsä enemmän kuin muiden ihmisten elämää.
Korona-aika on osoittanut, että toimintarajoitteiset ihmiset täytyy ottaa paremmin huomioon kriiseissä. Kunnat tarvitsevat ohjeita, miten toimintarajoitteisten ihmisten asemaa voidaan parantaa. Kaikilla ihmisillä täytyy esimerkiksi olla yhdenvertainen mahdollisuus saada hoitoa.
Tutkimus perustuu aikaisempien tutkimusten aineistoihin. Aineistot on kerännyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimusten nimet ovat:
- FinSote 2020 -tutkimus
- FinTerveys -seurantatutkimus 2020
- MigCOVID-tutkimus.
Lisäksi käytettiin henkilökohtaista apua saavien vammaisten ihmisten tutkimusta.
Sainio, P., Holm, M., Ikonen, J., Korhonen, M., Nurmi-Koikkalainen, P., Parikka, S., Skogberg, N., Väre, A., Koponen, P., & Koskinen, S. (2021). Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Artikkeli on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä, 58(3). Artikkeli ei ole selkokielinen.
Blogi
Miettinen, Sonja (2023) Elämää korona-aikana. Verneri.net. Blogissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tutkittiin kehitysvammaisten ihmisten kokemuksia korona-ajasta.
Selkokielinen tiivistelmä: Koronaepidemian vaikutus Suomeen muuttaneiden ihmisten terveyteen
Tutkimus koronaepidemian vaikutuksesta Suomeen muuttaneiden ihmisten terveyteen
Hankkeen loppujulkaisun tiivistelmä selkokielisenä
Rieppo, S., Musta, L., Lindström, E., Austero, S., Hakoma, R., Holm, M., Korhonen, M., Miettinen, S., Mikkonen, M., Mäki-Penttilä, S., Nykänen, S., Sainio, P., Skogberg, N., Valtokari, M. & Väre, A. (2023). Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumista tukevat toimintakortit. THL Ohjaus-sarja 7/23. Selkokielinen tiivistelmä, sivut 7–8.
Lisämateriaaleja
