Intersektionaalisuus ja sukupuoli

Intersektionaalisuus käsitteenä kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ohella monet muutkin erot, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen.

Intersektionaalisuudesta voidaan puhua risteävinä tai leikkaavina eroina. Epätasa-arvon näkökulmasta sitä voidaan kutsua myös risteäväksi eriarvoisuudeksi. Myös hyvinvoinnin ja terveyden teemoissa käytetyllä kasautuvan eriarvoisuuden käsitteellä on yhtymäkohtia intersektionaalisuuteen.

Risteäviä eroja voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien tekijöiden suhteen:

sukupuoli
yhteiskuntaluokka
ikä
alkuperä
toimintakyky
seksuaalinen suuntautuminen.

Intersektionaalisuus ei ole pelkästään monien erojen yhtäaikaista vaikuttamista ihmisen asemaan. Intersektionaalisuus viittaa myös siihen, miten erot vaikuttavat toisiinsa.

Moniperusteisen syrjinnän torjuminen vaatii risteävien erojen tunnistamista

Kun ihminen joutuu syrjityksi useammasta kuin yhdestä syystä, on kyse moniperusteisesta syrjinnästä. Moniperusteiseen syrjintään sovelletaan yhdenvertaisuuslakia. Moniperusteinen syrjintä voidaan jakaa kolmeen erilaiseen tyyppiin.

Moninkertaiseksi syrjinnäksi kutsutaan tilannetta, jossa henkilö kohtaa syrjintää useammassa kuin yhdessä tilanteessa eri perusteilla. Esimerkiksi vammainen ulkomaalaistaustainen henkilö voi kohdata syrjintää työnhaussa vammaisuuden perusteella ja asuntomarkkinoilla alkuperän perusteella.
Kumulatiivisessa syrjinnässä henkilö kokee syrjintää samassa tilanteessa useammalla perusteella. Esimerkiksi romaninainen voi kohdata syrjintää työnhaussa naisena ja romanina.
Risteävässä syrjinnässä eri syrjintäperusteet risteävät yhdessä ja samassa tilanteessa tuottaen erityisiä syrjinnän muotoja. Esimerkiksi nuoret muslimimiehet voivat kohdata syrjintää, jossa ei ole kyse puhtaasti uskonnon, iän tai sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, vaan näiden kaikkien yhdistelmästä.

Viranomaisista yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelee tapauksia, joissa epäillään moniperusteista syrjintää.
Syrjintä sukupuolen perusteella

Intersektionaalisuus vahvistaa käytännön tasa-arvotyötä

Intersektionaalinen näkökulma on levinnyt sukupuolentutkimuksesta myös käytännön tasa-arvotyöhön. Tasa-arvotyössä intersektionaalisuus voi tarkoittaa esimerkiksi moniperusteisen syrjinnän torjumista ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön yhdistämistä.

Intersektionaalisuuden näkökulmasta tasa-arvon edistäminen edellyttää siis erilaisten yhteiskunnallisten erojen huomioimista yhtä aikaa ja suhteessa toisiinsa.

Intersektionaalinen tarkastelutapa tuottaa

tarkempaa tietoa
tukea päätöksentekoon
kohdennettuja toimenpiteitä ja palveluja
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa haavoittuville ryhmille.

Intersektionaalisuuden juuret juontavat naisten välisiin eroihin

Intersektionaalisuuden juuret juontavat Yhdysvaltoihin. 1800-luvulla mustat naisasianaiset nousivat kritisoimaan yhteiskunnallista liikehdintää, joka ajoi naisten äänioikeutta lähinnä valkoisille naisille. Ajatus siitä, että mustien ja valkoisten naisten kokemukset syrjinnästä ovat keskenään erilaisia ihonväriin ja alkuperään liitettyjen valtahierarkioiden vuoksi sai vahvemman jalansijan 1970–80-luvuilla. Intersektionaalisuuden teoreettisena käsitteenä esitteli lakitieteen professori Kimberlé Crenshaw vuonna 1989. Myöhemmin keskustelu laajeni koskemaan useiden erojen risteävyyttä ja nivoutumista toisiinsa.

Lähteet

Crenshaw, Kimberlé (1989) Demarginalizing the Intersection of Race and Sex: A Black Feminist Critique of Antidiscrimination Doctrine, Feminist Theory and Antiracist Politics. University of Chicago Legal Forum 1989, 139-167.

Karkulehto, Sanna & Saresma, Tuija & Harjunen, Hannele & Kantola, Johanna (2012) Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden haaste. Naistutkimus 25:4, 17–28.

Villa, Susan (toim.)(2014) Valehtelisin jos väittäisin: Syrjintä ja syrjimättömyys Suomessa: Yhdenvertaisuus-julkaisu, osa 2. Sisäministeriön julkaisu 10/2014. Helsinki: Sisäministeriö.