Syrjintä sukupuolen perusteella
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Yleinen syrjintäkielto koskee kaikkia yhteiskuntaelämän alueita. Laki velvoittaa lisäksi viranomaisia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä ennaltaehkäisemään syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Viranomaisista tasa-arvovaltuutettu käsittelee tapauksia, joissa epäillään syrjintää sukupuolen perusteella. Moniperusteista syrjintää koskevat tapaukset käsittelee yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Intersektionaalisuus ja sukupuoli
Kiellettyä on sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä. Syrjintää on myös
- seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä
- käsky tai ohje syrjiä
- vastatoimet eli syrjityn aseman heikentäminen oikeuksiin vetoamisen vuoksi
- syrjintä läheiseen henkilöön liittyvän syyn vuoksi
- oletukseen perustuva syrjintä.
Mitä on välitön syrjintä?
Välitöntä syrjintää on henkilöiden asettaminen eri asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun, tai raskaudesta tai synnytyksestä johtuvan syyn perusteella.
Esimerkkejä välittömästä syrjinnästä ovat
- määräaikaisen työsuhteen keston rajoittaminen raskauden ja perhevapaan vuoksi
- työntekijän valitseminen perusteettomasti sukupuolen perusteella syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö
- työntekijän irtisanominen tai asettaminen epäedulliseen asemaan työtehtävien jaossa sen vuoksi, että henkilö on sukupuolenkorjausprosessissa.
Mitä on välillinen syrjintä?
Välillistä syrjintää on neutraalilta vaikuttava menettely, josta tosiasiassa aiheutuu epäedullisempi asema sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella, jos tähän ei ole lain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä.
Esimerkkejä välillisestä syrjinnästä voivat olla
- perheeseen liittyvät kysymykset työhönottotilanteessa
- oppilaitoksen käytäntö kutsua kaikkia oppilaita virallisella nimellä. Jos käytännöstä ei jousteta, se voi altistaa häirinnälle muun muassa ne, jotka kokevat oman virallisen etunimensä itselleen sopimattomaksi, sillä se ei vastaa heidän sukupuolen kokemustaan.
Mikä ei ole tasa-arvolain tarkoittamaa syrjintää?
Tasa-arvolaissa säädetään myös poikkeuksista. Lain tarkoittamaa syrjintää ei ole
- naisten erityinen suojelu raskauden tai synnytyksen vuoksi
- asevelvollisuuden säätäminen ainoastaan miehille
- vain naisten tai miesten hyväksyminen yhdistyksen jäseniksi eräissä tapauksissa
- väliaikaiset suunnitelmaan perustuvat erityistoimet tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, jos niillä pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen.
Tasa-arvolakia ei myöskään sovelleta uskonnonharjoitukseen tai perheenjäsenten välisiin ja muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin.
Tasa-arvovaltuutetun saamista yhteydenotoista hieman alle puolet liittyi syrjintään
Syrjintä on vaikeasti mitattava ilmiö. Syrjintään liittyviä kokemuksia eri yhteiskunnan osa-alueilla on käsitelty myös muilla tämän sivuston sivuilla.
Tasa-arvon tila
Viranomaisten tietoon tullutta, sukupuoleen perustuvaa syrjintää voidaan tarkastella esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun asiakasyhteydenottojen avulla. Vuoden 2022 aikana tasa-arvovaltuutetulle tuli yhteensä 929 yhteydenottoa, joista 645 oli kirjallisia ja 284 puhelinyhteydenottoja.
Vuonna 2022:
- kirjallisista yhteydenotoista 35 prosenttia (233) liittyi syrjintäkysymyksiin, ja 60 prosenttia näistä koski syrjintää työelämässä.
- puheluista hieman yli puolet (153) liittyi syrjintään. Syrjintään liittyvistä puhelinyhteydenotoista lähes 80 prosenttia koski työelämää.
Suuri osa tasa-arvovaltuutetulle ilmoitetuista syrjintäepäilyistä liittyi työelämään. Syrjintään työelämässä liittyvissä yhteydenotoissa yleisimmät perusteet olivat palkkasyrjintä (28) ja raskaus- ja perhevapaasyrjintä (23).
Vuonna 2022 tasa-arvovaltuutetun saamista yhteydenotoista:
- 14 asiaa koski syrjintäepäilyä oppilaitoksissa
- 36 asiaa koski syrjintää tuotteiden ja palveluiden saatavuudessa ja hinnoittelussa
- 70 asiaa kuului syrjinnän yleiskiellon piiriin eli ne koskivat syrjintäepäilyjä, joita työelämää, oppilaitoksia tai tuotteita ja palveluita koskevat erityiskiellot eivät kata.
Lähteet
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
Sosiaali- ja terveysministeriö (2015) Tasa-arvolaki, syrjintä ja sukupuolen moninaisuus.
Tanhua, Inkeri & Mustakallio, Sinikka & Karvinen, Marita & Huuska, Maarit & Aaltonen, Milla (2015) Tietopaketti sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille. Raportteja ja muistioita 2015:22. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 (pdf 5,4 Mt)
