Gambling, Politics and Social Issues -konferenssi järjestettiin 22.9.2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Konferenssin esitykset löytyvät nyt SlideSharesta. 

• Gambling, Politics and Social Issues -konfferenssin esitykset SlideSharessa
• Konferenssin ohjelma (pdf)

Esitysten suomenkieliset tiivistelmät

Anita Borch: When a state knows what it wants--and takes it. On the monopolization of the Norwegian slot machine market (late 1990s-late 2000s)

Toisin kuin useat muut Euroopan maat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, Norja enemmänkin monopolisoi kuin liberalisoi peliautomaattimarkkinat. Vaikka monopolisaatio saikin Euroopan tasolla paljon huomiota, sen prosessista ei tiedetä paljoakaan.

Borchin esittelemä tutkimus käsitteli monopolin tarinaa eri toimijoiden, kuten viranomaisten, organisaatioiden, yritysten, terapeuttien sekä tutkijoiden ja lehdistön näkökulmasta. Tarkoituksena oli tunnistaa tekijät, jotka vaikuttivat prosessiin sekä negatiivisella että positiivisella tavalla. Esitys selvensi kuinka valtio tietää mitä se haluaa ja ottaa sen poliittisten keinojen kautta sekä rakentamalla liittoumia eri yritysten ja organisaatioiden kanssa, jotka yhdessä taistelevat vihollistaan (yksityiset operaattorit ja ulkomaiset pelintarjoajat) vastaan.

Borch totesi, että vaikka Norjassa useat toimijat ovatkin huolissaan monopolin kehittymisestä, kuitenkin luotetaan siihen, että monopolin avulla ongelmapelaajien määrä pysyy alhaisella tasolla. 

Margaret Carran: The effectiveness of existing self-regulatory provisions in protecting children from gambling advertising exposure

Margaret Carran keskittyi tarkastelemaan esityksessään lähemmin kuinka tehokkaita pelimarkkinoinnilta lapsia suojelevat toimet ovat. Carranin esittämässä tutkimuksessa aineistona käytettiin 23 fokusryhmää, joissa oli yhteensä 200 oppilasta.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että pelimarkkinointi on edelleen kiistanalainen aihe, jossa itsesäätely ja lainsäädännölliset toimenpiteet ovat suuressa roolissa. Vaikka markkinoinnilla olisikin hyvät tarkoitusperät, on vaikea tietää mikä viehättää lapsia ja mikä ei sekä mihin mainokset tulisi sijoittaa, jotta ne eivät vetoaisi alaikäisiin.

Sytze F. Kingma: Between casinos, slot machines and bingo: the differentiated development of dutch gambling markets as institutionalised risk environments

Sytze Kingman esitys tarkasteli kasinojen, peliautomaattien ja bingon kehitystä Hollannin uhkapelimarkkinoiden näkökulmasta.  Hän esitteli rahapelien kehitystä kolmen eri mallin (prohibition, alibi ja risk) kautta.

Tulevaisuudessa hän näkee rahapelaamisen rajoitusten muun muassa lisäävän lain ja säännösten toimeenpanoa sekä rahapelaamisen kaupallisen hyödyntämisen kriminalisoinnin. Hänen mukaansa rahapelaamisen problematisointi on johtanut siirtymisen poliittisista ja oikeudellisista kiistoista sosiaalisiin ja kulttuurisiin uhkapelejä koskeviin ristiriitoihin.

Lopuksi Kingma totesi, että rahapelien sääntely ei ole suoraviivainen ja itsestään selvä prosessi. 

Ulla Romild: Swelogs, The Swedish Longitudinal Gambling Study, a longitudinal study conducted within a government authority

Vuoden 2014 alussa kolme suurta sosiaali- ja terveysalan toimijaa (Folkhälsoinstitutet, Smittskyddsinstitutet ja Socialstyrelsen) yhdistyivät Ruotsissa yhdeksi isoksi laitokseksi, Folkhäsomyndigheteniksi. Swelogs, pitkittäinen rahapelaamista koskeva tutkimus, on yksi uuden laitoksen suurimmista tutkimushankkeista.

Swelogsin tehtävänä on kehittää näyttöön perustuvia metodeja ja strategioita haitallisen pelaamisen ehkäisemiseksi. Swelogs jakautuu bio-psyko-sosiaaliseen malliin sekä kansanterveysnäkökulmaan ja sen tutkimuskohteena on muun muassa tarkastella terveyteen liittyviä sekä sosiaalisia ja taloudellisia pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Ulla Romild käsitteli esityksessään Swelogsin tutkimussuunnitelmaa sekä tutkimustuloksia.

Riitta Matilainen: Production and consumption of recreational gambling in the 20th century Finland

Riitta Matilainen lähestyi rahapelaamista historiallisesta kontekstista, ongelmattoman rahapelaamisen lähtökohdista ja kysyi esityksessään kuinka suomalainen rahapelikulttuuri on muuttunut vuosien saatossa. Esityksessä tarkasteltiin myös mitkä historialliset diskurssit ja toimintatavat resonoivat edelleen kulttuurisissa ja sosiaalisissa merkityksissä, jotka on liitetty suomalaiseen rahapelaamiseen sekä voidaanko puhua Foucault-tyyppisistä suomalaisista ”rahapelaamisen dispositiiveistä”.

Matilainen esitteli tutkimuksensa päätuloksina kolme dispositiivia: prohibition (-1920), common good (1920-1990) ja risk-dispositiivit (1990-). Esityksen lopussa todettiin, että on tärkeää ymmärtää rahapelaaminen kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä, joka tapahtuu tietyssä ajassa ja paikassa. Rahapelaamisen dispositiivit vaihtelevat eri yhteiskuntien ja eri kontekstien välillä riippuen organisaatiosta, sosiaalisista merkityksistä ja pelaamisen moraliteeteistä. 

Alan Littler: Protecting consumers of gambling services: Challenges in the EU context

Littlerin esitys tarkasteli rahapelaamista lain näkökulmasta käsitellen esimerkiksi pelaajan tunnistamista, free movement case –lakia, Eu-instituutioita sekä maakohtaisia säännöksiä.

Hän nosti esityksessään esille pelaajien suojelun, joka koostuu muun muassa alaikäisten pelikielloista, mainonnan rajoittamisesta sekä pelaajan itse itselleen asettamista pelikielloista. Esityksen lopussa Littler kysyy vaikuttaako kansallisen tason kompetenssi kuluttajien suojeluun ja mitä haittoja erilaisista sääntelymalleista on.

Per Binde: Gambling-related embezzlement in the workplace

Per Binden tutkimus tarkastelu rahapelaamiseen liittyvää kavallusta ja varkautta työpaikoilla ja ehdotti näihin ennaltaehkäiseviä toimia.

Tutkimusaineistona käytettiin media-aineistoa sekä haastatteluja, joista nousi esiin neljä pelaamiseen liittyvää tekijää: 1. idea, että pelaaminen ratkaisee taloudelliset ongelmat, 2. mitä enemmän pelaamista, valheita ja rikoksia, sitä enemmän häpeää, 3. pelaamisella halutaan lievittää stressiä ja 4. kavallus järkeistetään itselle ”lainaamisena”.

Ehkäisyn ja intervention avaintekijöiksi Binde listaa linjaukset, tiedon, huomion, kontrollin, reaktiot ja kuntouttamisen. Hänen mukaansa työpaikalla ilmenevään haitalliseen rahapelaamiseen tarvitaan toimintasuunnitelman lisäksi johto, joka ei pelkää esittää kysymyksiä, selkeät toimintatavat sekä kavaltajien kohtaaminen hyvin suunnitellulla tavalla.