Huumeet

THL tuottaa ja välittää tietoa huumeiden käytöstä ja käyttötavoista sekä niiden sosiaalisista ja terveydellisistä haittavaikutuksista. Lisäksi tehtäviin kuuluu huumeisiin liittyvien tilastojen ylläpitäminen. THL myös kehittää päihdetestausta ja tekee päihdemäärityksiä terveydenhuollon ja valvonnan tarpeisiin. 

Tämän sivun sisältö

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut kannabista

Viimeisimmän väestökyselyn (2022) mukaan kannabista joskus elämänsä aikana on kokeillut 29 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista. Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista lähes puolet (47 %) ilmoitti vuonna 2022 käyttäneensä jotain huumetta joskus elämänsä aikana.
Päihdetutkimus 
Kannabis ja terveys

Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD)

Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä seuraa samanikäisten eurooppalaisten koululaisten alkoholin, tupakan ja huumeiden käytössä tapahtuvia muutoksia Euroopassa. Projektin tarkoitus on tuottaa vertailukelpoisia tietoja nuorten alkoholin ja huu-meiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista eri Euroopan maissa. Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmän ja ruotsalaisen Centralförbundet för alkohol och narkotika -järjestön (CAN) aloitteesta on kerätty aineistoa 15–16-vuotiailta koululaisilta neljän vuoden välein vuodesta 1995 alkaen. Uusin aineisto kerättiin keväällä 2019.
ESPAD - Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä 
European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, ESPAD

Kouluterveyskysely

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2021) mukaan laittomia huumeita on ainakin kerran elämässään kokeillut kahdeksan prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 13 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 18 prosenttia ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.
Kouluterveyskyselyn tuloksia

Lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö

Vuoden 2018 väestökyselyn mukaan seitsemän prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on joskus elämänsä aikana käyttänyt rauhoittavia lääkkeitä, unilääkkeitä tai vahvoja kipulääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. Huumeista ainoastaan kannabiksen käyttö on tätä lääkkeiden väärinkäytöksikin kutsuttua ilmiötä yleisempää. 

Koko väestön tasolla lääkkeiden väärinkäyttö on pysynyt melko tasaisena 2000-luvulla. Yleisyydessä on kuitenkin huomattavia ikäryhmittäisiä eroja, ja lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Sukupuolten väliset erot lääkkeiden väärinkäytössä ovat varsin vähäisiä.
Päihdetutkimuksen tuloksia

Amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävistä noin neljäsosa on naisia

Vuoden 2017 rekisteriaineiston perusteella tehdyn arvion mukaan Suomessa on 31 100–44 300 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa, että 0,9–1,3 prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista käyttää huumeita ongelmallisesti. Naisia ongelmakäyttäjistä arvioidaan olevan noin 8 500–11 900, eli noin neljännes. Ongelmallisesti käyttäviä on eniten 25–34-vuotiaiden (1,1–2,8 %) ikäryhmässä. 
Ongelmakäytön yleisyys (pdf 260 kt)

Monipäihdekäyttö on yleistä huumehoidon asiakkailla

Vuonna 2023 huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaista kolmannes (34 %) hakeutui hoitoon tai kuntoutukseen ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi, mutta kaikkiaan opioideja tai opioidikorvaushoitoon tarkoitettua lääkitystä käytti neljä asiakasta viidestä (80 %). Muita ensisijaisia hoitoon tai kuntoutukseen hakeutumiseen johtaneita ongelmapäihteitä olivat stimulantit (21 %), kannabis (14 %) sekä rauhoittavat lääkkeet (20 %). 

Neljällä asiakkaalla viidestä useampi kuin yksi päihde aiheutti ongelmia. Yli puolet raportoi monipäihdekäytöstä. Heistä 18 prosentilla monipäihdekäyttö oli sellaista, että ongelmallisimman päihteen nimeäminen oli vaikeaa. 

Viimeisen vuoden aikana hepatiitti C -testissä käyneistä (54 %) asiakkaista 26 prosenttia oli saanut positiivisen testituloksen. Asiakkaista suurin osa (60 %) oli käyttänyt viimeisen vuoden aikana jotakin päihdettä pistämällä. Näistä asiakkaista 35 prosenttia oli käyttänyt ruiskuja ja neuloja tai muita pistovälineitä yhteisesti. 

Suurin osa asiakkaista oli ollut jo aiemmin huumehoidossa tai -kuntoutuksessa (86 %). Reilu puolet kaikista asiakkaista (53 %) oli opioidikorvaushoidossa ja opioidien käyttäjistä 67 % oli korvaushoidon piirissä.

Aineisto ei edusta kaikkea Suomessa annettua huumehoitoa ja -kuntoutusta.

Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat 

Huumeiden käyttöön liittyvien tartuntojen määrä ennallaan

Pistämällä tapahtuva huumeiden käyttö lisää bakteeri- ja virusinfektioiden riskiä. Huumeiden käytön seurauksena saatujen tartuntatautien määrä on pysynyt viime vuosina vakaana. 

Suomessa saadut hiv-tartunnat on onnistuttu pitämään matalalla tasolla vuosituhannen vaihteen epidemian jälkeen tehokkaiden torjuntatoimien avulla. Vuosittain tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan noin 1200 uutta hepatiitti C -tartuntaa. Suomessa hepatiitti C -tartunnan saaneista valtaosa on käyttänyt pistämällä huumeita. Hiv:n esiintyvyys huumeita käyttävien keskuudessa on noin 1,5 % ja hepatiitti C:n esiintyvyys noin 56 %. 

Korvaushoito Suomessa

Huumeriippuvaisten lääkehoitoon suhtauduttiin Suomessa pitkään hyvin kielteisesti. Vuonna 1993 Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä esitti, että narkomaanien korvaushoitoa ei tule aloittaa maassamme, koska se ei ole päihdeongelmien hoitoa vaan se tuomitsee potilaan elinikäiseen päihderiippuvuuteen. Neljä vuotta myöhemmin korvaushoito hyväksyttiin osaksi Suomen virallista huumepolitiikkaa. Sen jälkeen korvaushoidossa olevien opioidiriippuvaisten määrä on asteittain kasvanut noin 4700 potilaaseen (2019). Samalla buprenorfiini on korvannut heroiinin yleisimpänä väärinkäytettynä opioidina.

Huumekuolemat ja -rikollisuus

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan huumekuolemien määrä on pääosin kasvanut vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2022 huumeisiin kuoli 250 henkilöä. Se on hieman vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin huumeisiin kuolleiden lukumäärä (287) oli koko 2000-luvun suurin. Suurin osa huumekuolemista liittyy useamman aineen samanaikaiseen käyttöön.
Huumeisiin kuolleita vuonna 2022 edellisvuotta vähemmän (Tilastokeskus)

Vuoden 2022 aikana huumausainerikoksia tehtiin yhteensä noin 25 100. Näistä törkeitä huumausainerikoksia oli 1 330. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli aikaisempaa vähäisempi vuonna 2022.
Rikos- ja pakkokeinotilasto (Tilastokeskus) 

Huumevalikoima on jatkuvassa liikkeessä ja aika ajoin käyttöön ilmestyy uusia aineita. 

Päivitetty: