Tie selväksi -toimintamalli
Tie selväksi -toimintamallissa on kyse varhaisesta puuttumisesta mahdollisiin ongelmiin sekä rattijuopumuksesta kiinni jääneiden havahduttamisesta ja motivoinnista tarkkailemaan omaa päihteiden käyttöään ja siitä aiheutuvia riskejä. Mallilla voidaan puuttua nuorten rattijuopumuksiin ja siten vähentää nuorten kuljettajien riskiä joutua päihtymyksen aiheuttamaan kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavaan liikenneonnettomuuteen.
Toimintamallin tavoitteena on tehostaa puuttumista rattijuopumukseen sekä uusintarattijuopumusten ehkäisyä yhteistyössä poliisin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Tie selväksi -malli ei edellytä lisäresursseja, sillä rikoksesta kiinnijääneiden neuvonta sisältyy poliisin perustehtäviin jo muutoinkin kuten myös päihteiden käytön puheeksiotto ja motivointityö sosiaalihuollon asiakastyöhön.
Matala kynnys nuorelle rattijuopolle päihdekeskusteluun
Toimintamallissa poliisi tarjoaa rattijuopumuksesta kiinnijääneille nuorille henkilöille mahdollisuutta keskustella sosiaali- tai terveydenhuollon edustajan kanssa välittömästi tapahtuneen jälkeen. Matalan kynnyksen periaate tarkoittaa sitä, että viranomaiset koordinoivat ajanvarauksen ja yhteydenoton asiakkaan puolesta. Nopean puuttumisen periaate toteutuu silloin, kun ajanvaraus ja itse asiakastapaaminen eli päihdekeskustelu järjestetään mahdollisimman nopealla aikataululla.
Toimintamallin avulla saadaan alkoholinkäytön tilannearvion piiriin myös ne rattijuopumuksesta kiinni jääneet ensikertalaiset, jotka eivät menettäneet ajo-oikeutta.
Toimintamallilla monia hyötyjä
- Päihdetyötä on mahdollista tehdä laajalla rintamalla useassa sosiaali- ja terveystoimen asiakastilanteessa.
- Päihteiden käytön puheeksiotto ja mini-interventiotoiminta ovat mielekäs toimenpide ja käyttökelpoinen työväline myös sosiaalityön asiakaskontakteissa.
- Rattijuopumusepäily tarjoaa hedelmällisen tilaisuuden puuttua asiakkaan päihdeongelmaan ja havahduttaa hänet huomaamaan päihteiden käytön aiheuttamat riskit itselleen sekä muille.
- Ensikertalaiset ja nuoret tarttuvat herkimmin tarjottuun tukeen.
Prosessin kulku
1. Poliisi ottaa päihde- ja liikenneturvallisuusasiat puheeksi
Poliisi ottaa kuulustelun yhteydessä puheeksi alkoholin aiheuttamat liikenneriskit ja kertoo mahdollisuudesta päihteiden käytöstä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Poliisin sosiaalityöntekijä voi toimia linkkinä eri toimijoiden välillä ja ohjata asiakkaat oikeaan palvelupisteeseen tai järjestää päihdekeskustelun itse. Jos paikkakunnan poliisilaitoksella ei työskentele sosiaalityöntekijää, päihdekeskusteluja voivat järjestää esimerkiksi seuraavat tahot:
- Terveyskeskus (esim. päihdetyöntekijä tai sosiaaliohjaaja)
- A-klinikka
- Nuorisoasema
- Sosiaalipäivystys
- Selviämisasema
- Työterveyshuolto
- Alle 18-vuotiaat: rikoksesta kiinnijääneiden kanssa toimiva moniammatillinen Ankkuri-ryhmä tai vastaava
2. Sosiaalihuollon järjestämässä päihdekeskustelussa käsitellään henkilön elämäntilannetta sekä päihteiden käyttöä
Audit-testi täytetään yhdessä asiakkaan kanssa, ja työntekijän antama arviointi testin tuloksista luo pohjan jatkokeskusteluille. Päihdekeskustelussa tehdään alkoholinkäytön tilannearvio, jonka pohjalta sosiaali- tai terveystoimen ammattilainen tukee asiakkaan alkoholinkäytön hallintaa ja ohjaa riskikuljettajat hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon piiriin. Motivointi rakennetaan ensisijaisesti sen varaan, että keskustelumahdollisuus auttaa henkilöä itseään selvittämään päihdetilannettaan ja mahdollisesti hakeutumaan hoitoon.
Päihteiden käytön lisäksi keskustelussa voidaan käsitellä myös esimerkiksi sosiaalisia suhteita sekä koulunkäyntiin tai työelämään liittyviä asioita. Kaikilla kuljettajilla ei ole välttämättä päällimmäisenä ongelmana hallitsematon päihdeongelma, vaan he tarvitsevat apua mielenterveysongelmiin tai tukea elämänhallintaan.
Alaikäiset kuskit huomioitava erityisesti
Mikäli kyseessä on alle 18-vuotias henkilö, tapaa poliisipiirin sosiaalityöntekijä tai Ankkuri-tiimi hänet nuoren huoltajan kanssa, ja hänestä tehdään lisäksi henkilötutkinta. Alaikäisten kohdalla lastensuojelu on ollut ensisijainen toimenpide. Jos nuori on sosiaalitoimen, lastensuojelun tai muun tahon asiakkaana, asian käsittely siirtyy sinne. Alaikäisille voidaan toki järjestää päihdekeskustelu ja parhaimmillaan se tavoittaa alaikäiset nopeammin kuin lastensuojelun toimenpiteet.
