Proteiinit

Proteiinit koostuvat aminohapoista, joista osa on ihmiselle välttämättömiä. Välttämättömiä aminohappoja ihmisen keho ei pysty itse valmistamaan, mutta monipuolinen proteiinipitoisten elintarvikkeiden kulutus turvaa välttämättömien aminohappojen saannin.

Proteiinin lähteet

Proteiinia saa useimmista ruoista, vaikka se perinteisesti liitetään eläinkunnan tuotteisiin. Parhaita proteiinin lähteitä ovat

• pähkinät
• siemenet
• pavut
• herneet
• viljatuotteet
• soijassa
• vähärasvaiset maitotuotteet
• kananmuna
• broileri
• vähärasvainen liha.

Elintarvikkeiden proteiinipitoisuuksista löydät lisätietoa kansallisesta elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä® .

• Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki Fineli
• Tarkempia tietoja eniten ja vähiten proteiineja sisältävistä elintarvikkeista (Fineli)

Proteiinia kannattaa syödä kohtuudella

Eläinkunnan tuotteita syövien ei tarvitse kiinnittää huomiota proteiinin laatuun, koska eläinproteiini sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja.

Kasvissyöjien täytyy syödä monipuolisesti erilaisia kasvikunnan proteiinin lähteitä. Yksittäiset kasviproteiinilähteet soijaa lukuunottamatta eivät täytä välttämättömien aminohappojen tarvetta. Yhdistämällä palkokasveja ja täysjyväviljaa kasvissyöjät voivat turvata välttämättömienn aminohappojen saannin.

Suomalaiset saavat runsaasti proteiinia. Proteiinien puutetta esiintyy vain pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla.

Aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat. Tarve voi olla jopa kaksinkertainen. Yleensä tarve täyttyy, kun urheilijat syövät suurempia annoksia. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä.

Hieman suosituksia suuremmasta proteiinimäärästä ei ole haittaa, mutta huomattavan suuresta proteiininsaannista ei ole hyötyä. Ruokavalio kannattaakin koostaa tasapainoisesti kuitupitoisista hiilihydraateista, pehmeistä rasvoista ja proteiineista.