Koronavirustapausten tilastointi

Päivitetty:  13.3.2023

THL:n koronavirustartuntojen tilastot perustuvat tartuntatautirekisterin tietoihin. Aikaisemmin laboratorioiden lisäksi myös lääkärit ilmoittivat  tartuntatautirekisteriin koronavirustestillä (PCR- tai antigeenitesti) varmistetut tapaukset. Asetusmuutoksen myötä lääkärin ilmoituksista on luovuttu 21.1.2022 alkaen.  

Mitä tarkoitetaan koronatautitapauksella?

Tartuntatautirekisteriin kirjautuvat laboratorioiden koronavirustestillä (PCR- tai antigeenitesti) varmistetut tapaukset. Lääkärin ilmoituksista luopuminen ei vähennä varmistettujen tapauksien määrää, sillä tartuntatautirekisteri on yhdistänyt samasta henkilöstä tehdyn laboratorion ja lääkärin tekemän ilmoituksen. 

Miten tapaukset kirjautuvat tartuntatautirekisteriin ja miksi tiedot joskus muuttuvat?

Tartuntatautirekisteri yhdistää samasta henkilöstä tehdyt laboratorion ja lääkärin ilmoitukset automaattisesti. Tämän yhdistämisen vuoksi päiväkohtaiset tapausmäärät voivat muuttua. 

Uudet tapaukset tilastoituvat tartuntatautirekisteriin näytteenottopäivän mukaan. 

Vuoden 2022 loppuun saakka tartuntatautirekisteri yhdisti yhdeksi tapaukseksi ilmoitukset, jotka oli tehty samasta henkilöstä vuoden sisällä. Vuoden 2023 alusta alkaen tartuntatautirekisteri on yhdistänyt yhdeksi tapaukseksi ilmoitukset, jotka on tehty samasta henkilöstä kolmen kuukauden sisällä. 
THL täydentää koronavirustapausten henkilötietoja väestötietojärjestelmästä. Järjestelmästä saadaan tieto potilaiden asuinkunnasta. Tämä tarkistus saattaa muuttaa alueellisia tietoja, jos henkilöiden taustatiedot esimerkiksi asuinpaikasta, tai sen puuttuessa hoitopaikasta, tarkentuvat ja tapaukset sen myötä tilastoituvat toiselle alueelle. 

Mihin kuntaan tai sairaanhoitopiiriin tapaus kirjautuu?

COVID-19 tapaus kirjautuu tiettyyn kuntaan ja sairaanhoitopiiriin seuraavasti: 

  • Ensisijaisesti tapaus kirjautuu henkilön koti- tai asuinkuntaan väestötietojärjestelmästä saadun tiedon perusteella. 
  • Toissijaisesti tapaus kirjautuu henkilön hoitopaikan kuntaan.
  • Jos kumpaakaan edellä mainituista ei ole tiedossa, tapaus kirjautuu näytteen ottaneen laboratorion sijaintikuntaan.
  • Jos henkilö ei ole kirjoilla Suomessa, eli väestötietojärjestelmässä ei ole tietoa hänen asuinkunnastaan, koronatapaus kirjautuu hoitopaikan sijaintikuntaan. Jos hoitopaikka ei ole tiedossa, tapaus kirjautuu ilmoittavan laboratorion sijaintikuntaan

Miksi THL:n ilmoittamat uusien COVID-19-tapausten päiväkohtaiset lukumäärät ovat erilaiset kuin sairaanhoitopiirien ilmoittamat? 

Uudet COVID-19-tapaukset raportoidaan tartuntatautirekisterissä näytteenottopäivän eli tilastointipäivän mukaan.   

Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut uudet tapaukset voivat jakautua useammalle päivälle raportointiviiveiden vuoksi. Viiveet voivat liittyä muun muassa tiedonsiirtoon.

Sairaanhoitopiiri puolestaan voi ilmoittaa samana päivänä niille tietoon tulleet, juuri valmistuneet uudet positiiviset tulokset. 

Esimerkkejä koronatapausten tilastoinnista

Esimerkki 1: THL:n ja sairaanhoitopiirin päiväkohtaiset lukumäärät eroavat toisistaan 

Jos henkilöstä on otettu näyte 26.10.2020 ja vastaus on valmis 27.10.2020, sairaanhoitopiiri voi ilmoittaa tuloksen heti sen valmistumisen jälkeen, eli 27.10.2020. 

Tartuntatautirekisteriin tieto uudesta positiivisesta COVID-19-tapauksesta tulee yleensä yhdestä kolmeen päivän viiveellä. Tieto kirjautuu rekisteriin näytteenottopäivän mukaan, eli tässä tapauksessa 26.10.20, vaikka tieto olisi saapunut rekisteriin esimerkiksi 28.10.20.

Esimerkki 2: Uuden tapauksen tilastointikunta on muuttunut viiden päivän sisällä 

Henkilö on kotoisin Kemistä, joka sijaitsee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Hänestä on otettu COVID-19-näyte Rovaniemellä, jossa hän on ollut hoidettavana Lapin keskussairaalassa. Lapin keskussairaala kuuluu Lapin sairaanhoitopiiriin. 

Tautitapauksen tilastointikunta määräytyy ensisijaisesti väestötietojärjestelmästä saadun asuinkunnan perusteella ja toissijaisesti hoitopaikan tai laboratorion sijaintikunnan perusteella. Päivityksen yhteydessä tilastointikunta muuttui kotipaikkakunnan mukaan Rovaniemestä Kemiksi. Samalla myös tautitapauksen sairaanhoitopiiri muuttui Lapin sairaanhoitopiiristä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriksi. 

Esimerkki 3: Muutto toiselle paikkakunnalle 

COVID-19-potilas on maaliskuussa asunut Vantaalla, joka sijaitsee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tapaus tilastoidaan tartuntatautirekisterissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, vaikka henkilö myöhemmin muuttaisi Turkuun, joka sijaitsee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. 

Esimerkki 4: Positiivinen COVID-19-näyte on otettu muualla kuin kotikunnassa

Henkilö asuu Tampereella, joka kuulu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Hän lomailee Espoossa ja käy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä koronatestissä, jonka tulos on positiivinen. Tulos tilastoituu kotikunnan mukaisesti Tampereelle ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin. 

Lisätietoa