COVID-19-tautiin liittyvien kuolemien tilastointi
Päivitetty: 7.12.2023
Tällä sivulla kerrotaan, miten COVID-19-tautiin liittyviä kuolemia tilastoidaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee säännöllisesti koronavirusinfektioihin liittyvien kuolemien lukumäärän.
THL tuottaa raportteja koronakuolemista epidemian seurantaa varten kuolintodistusten tarkastuksen yhteydessä tehtävällä seulonnalla.
Tilastokeskus laatii ja julkaisee vuosittain viralliset kuolemansyytilastot.
Koronavirustauti kuolemansyynä (Tilastokeskus)
Tällä sivulla:
- Mitä tilastotietoa THL kertoo koronavirukseen liittyvistä kuolemista?
- Miten THL:n arvio koronavirukseen kuolleiden lukumäärästä tehdään?
- Miten koronaviruskuolemat ilmoitetaan?
- Miten vuosittaiset kuolemansyytilastot tehdään?
- Kuoleeko Suomessa enemmän ihmisiä koronaviruksen takia?
- Onko koronavirus aiheuttanut ylikuolleisuutta Suomessa?
- Miksi koronavirus aiheuttaa kuolemia rokotuksista huolimatta?
Mitä tilastotietoa THL kertoo koronavirukseen liittyvistä kuolemista?
Koronakuolemat raportoidaan kuolintodistusten alustavan seulonnan perusteella seuraavasti:
- koronavirusinfektio on kirjattu kuolemansyyksi – kuolema koronan vuoksi
- koronavirusinfektio on kirjattu kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi – kuolema koronan kanssa.
Raportoimme kuolemat Koronakartalla. Kartta päivittyy arkipäivisin klo 12. Koronakartasta löydät tautiin liittyvien kuolemien lisäksi myös kirjatut tautitapaukset.
Koronakartta
Tilastot taulukkomuodossa
- Tautiin liittyvien kuolemien lukumäärä iän ja sukupuolen mukaan
- Tapausten lukumäärä, testausmäärä ja kuolemantapausten lukumäärä viikoittain
Miten THL:n arvio koronavirukseen kuolleiden lukumäärästä tehdään?
THL tarkastaa kaikki lääkärien kirjoittamat kuolintodistukset kuolemansyystä riippumatta. Tässä yhteydessä koronaviruksen aiheuttamat tai siihen liittyvät kuolemat seulotaan kuolintodistuksista epidemiaseurantaa varten.
Tapauksista raportoidaan Koronakartalla ne kuolemat, joissa alustavassa tarkastuksessa koronavirus on ollut kuolinsyy tai kuolemaan myötävaikuttava tekijä. Kuolemat tilastoidaan kuolinpäivän mukaan.
Miten koronaviruskuolemat ilmoitetaan?
Jokaisen vainajan kuolemansyy on lain mukaan selvitettävä. Vainajan kuolemansyy selvitetään lääketieteellisesti silloin, kun kuolema ei vaadi poliisin tutkintaa ja oikeuslääketieteellistä selvitystä.
Hoitava lääkäri on se asiantuntija, joka ilmoittaa potilaansa kuolemansyyn ja laatii kuolintodistuksen. Kuolemansyyn tulee perustua potilastietoihin ja lääkärin suorittamaan tutkimukseen ja tarvittaessa ruumiinavaukseen.
Jos kuolema johtui koronaviruksesta, lääkäri merkitsee COVID-19-virusinfektion kuolintodistuksen diagnoosiosioon. Pandemian seuraamiseksi on kansainvälisesti sovittu, että välittömästi COVID-19-virusinfektiosta aiheutunut kuolema (peruskuolemansyy) tilastoidaan koronaviruspandemiasta aiheutuneeksi kuolemansyyksi. Suomessa lääkäreitä on ohjeistettu toimimaan näin kuolintodistusta laatiessaan.
Mikäli lääkäri on kirjannut pitkäaikaisen vakavan sairauden peruskuolemansyyksi ja koronavirusinfektion välittömäksi kuolemansyyksi, näistä koronavirusinfektio nousee myöhemmin tilaston kuolemansyyksi. Lääkäri voi kirjata COVID-19-virusinfektion myös kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan:
- Peruskuolemansyy on esimerkiksi se tauti, joka on pannut alulle välittömästi kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan.
- Myötävaikuttava kuolemansyy on vaikuttanut epäsuotuisasti kuolemaan johtaneen tilan kehitykseen ja siten myötävaikuttanut kuolemaan.
Kuolemansyiden käsitteitä ja määritelmiä (Tilastokeskus)
Kuolemansyyn selvittäminen ja kuolintodistuksen täyttäminen COVID-19-infektiotapauksissa
Miten vuosittaiset kuolemansyytilastot tehdään?
Tilastokeskus ylläpitää kuolintodistusarkistoa ja julkaisee vuosittaisia tilastoja kuolemansyistä ja kuolleisuuden kehityksestä.
Kuolemansyytilaston tiedot perustuvat kuolintodistuksiin ja peruskuolemansyyhyn. Ne tarkistetaan THL:n oikeuslääkintäyksikössä, josta ne toimitetaan Tilastokeskukselle. Kuolemansyytilaston tietoja täydennetään väestötietojärjestelmän tiedoilla.
Kuolemansyytilastoinnissa kunkin vuoden tiedot valmistuvat seuraavan vuoden lopussa. Vuoden 2023 kuolemansyytilaston tiedot valmistuvat siksi vuoden 2024 lopussa.
Vuosittaisessa kuolemansyytilastossa on huomioitu kalenterivuoden aikana Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla oli kuolinhetkellä kotipaikka Suomessa.
Kuoleeko Suomessa enemmän ihmisiä koronaviruksen takia?
THL lähettää Suomen kokonaiskuolleisuusluvut, eli kaikki kuolemantapaukset viikoittain Euroopan laajuiseen EuroMomo-kuolleisuusseurantaan, jota käytetään muun muassa myös influenssaseurannassa.
EuroMomo Bulletin
Onko koronavirus aiheuttanut ylikuolleisuutta Suomessa?
Ylikuolleisuuden arvioimiseksi ei ole yhtä yksiselitteistä mittaria.
Ylikuolleisuus tarkoittaa, että tietyssä ikäryhmässä jossakin maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonakin ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti väestöryhmän kokoon suhteutettuna. Ylikuolleisuutta ei voida arvioida kuitenkaan esimerkiksi vertaamalla kuolemien määrää suoraan aiempien vuosien määriin, sillä Suomessa kuolee pelkästään väestön ikäjakauman vanhenemisen takia joka vuosi aiempaa enemmän ihmisiä.
Kaikki kuolleisuuden kasvu ei siten ole ylikuolleisuutta, vaikka kuolemia ilmaantuukin aiempaa enemmän.
Koronapandemian vaikutus on kuitenkin näkynyt kuolleisuuden nousuna etenkin ikäihmisissä. Hengitystieinfektioiden aallot vaikuttavat siihen, miten kunkin vuoden kuolleisuus kehittyy aiempaan tai edellisvuoteen verrattuna. Kuolemien määrä näyttää olevan palaamassa entiselle linjalle, jossa kuolemien määrä kasvaa vähän joka vuonna.
Lisätietoa kuolleisuudesta kasvusta Tilastokeskuksen julkaisusta: Kuolleisuus kasvoi historiallisesti Suomessa vuonna 2022 (Tilastokeskus)
Katso myös: Tilastokeskuksen Faktanvartijat-podcastin jakson ”Kuolleisuuden karu kehitys” tekstiversio
Miksi koronavirus aiheuttaa kuolemia rokotuksista huolimatta?
Koronarokotteet ovat teholtaan erinomaisia vakavan taudin ehkäisemisessä. Jos koronavirustartunnan saa rokotuksesta huolimatta, tauti on todennäköisesti lievempi kuin ilman rokotusta.
Korkea ikä ja useat krooniset elimistöä heikentävät sairaudet lisäävät kuoleman riskiä hengitystieinfektioiden yhteydessä. Koska Suomen väestössä on paljon iäkkäitä, kuolemantapauksia ilmenee rokotuksista huolimatta. Silloin kun koronatartuntoja on väestössä enemmän, myös kuolemantapauksia kertyy väistämättä enemmän.
Rokotteetkaan eivät pysty täysin poistamaan kuoleman riskiä, erityisesti pitkän elämän loppuvaiheessa. Rokotusten tehoa kuvaavat kuitenkin esimerkiksi kuolleisuustiedot vuoden 2022 tammi-huhtikuulta, jolloin koronaan liittyvä kuolleisuus oli korkeaa.
