Puutiaisaivotulehduksen (TBE) kansallinen seuranta

THL seuraa puutiaisaivotulehduksen (TBE) ilmaantuvuutta tehostetusti, jotta valtakunnallinen rokotusohjelma ja rokotussuositukset voidaan kohdentaa taudin riskialueille.

Riskialueet määritellään tartuntatautirekisterin laboratorioilmoitusten ja sairastuneiden henkilöiden haastattelutietojen perusteella. Vastuu potilaiden haastattelusta on ensisijaisesti hyvinvointialueilla tai kunnilla.

THL seuraa tehostetusti puutiaisaivotulehduksen (TBE) ilmaantuvuutta. Osana tätä seurantaa jokainen TBE:hen sairastunut tulisi haastatella. Haastattelujen tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkasti, missä sairastunut on todennäköisimmin saanut tartunnan.

Haastattelijana voi toimia esimerkiksi tartuntatautihoitaja, terveydenhoitaja, hygieniahoitaja tai lääkäri. Täytetyn haastattelulomakkeen voi haastattelun jälkeen tallentaa itselleen.

Potilashaastatteluiden avulla saadut tiedot ovat perustana vuosittain päivitettävälle kansalliselle TBE-rokotusohjelmalle ja TBE-rokotussuosituksille. Potilashaastattelut tuottavat tärkeää tietoa alueen TBE-tilanteesta THL:n lisäksi myös hyvinvointialueelle itselleen.

TBE on laboratoriolöydöksien perusteella kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettava tauti. Oman alueen TBE-tapauksia on siis tarpeen seurata ja potilaat on syytä pyrkiä haastattelemaan.

THL tukee hyvinvointialueita TBE-haastatteluihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa.

Huomioi nämä asiat ennen kuin teet TBE-potilashaastattelun

Potilashaastatteluiden tärkein tehtävä on selvittää mahdolliset tartunta-alueet.
- Altistumispaikkoja tulisi selvittää viimeisen 28 vuorokauden ajalta ennen oireiden alkamista
- Tartuntapaikka on usein haasteellista määrittää tarkalleen, sillä moni potilas ei huomaa punkin tarttumista. Tästä huolimatta haastattelussa on tärkeää
  - selvittää mahdollisimman tarkasti potilaan viheralueilla liikkumista viimeisen 28 vuorokauden ajalta ennen oireiden alkamista
  - listata kaikki kunnat ja viheralueet, joilla potilas liikkunut.
- Haastattelulomakkeeseen kirjataan altistumistieto mahdollisimman tarkasti.
Esimerkki 1. Jos sairastunut on viettänyt aikaa kesämökillä, kirjataan lomakkeeseen kesämökin osoite ja päivät, jolloin mökillä on oltu.

Esimerkki 2. Sairastunut on viettänyt paljon aikaa kotinsa lähimetsissä, mutta tiedossa ei ole mitään yksittäistä tarkkaa sijaintia. Lomakkeeseen kirjataan potilaan kotiosoite ja tieto, millä metsäalueilla hän on oleskellut, esim. mitä katuja alueen lähistöllä on.

Kyselylomakkeet

Lomake suomeksi
- TBE-kyselylomake ammattilaisten käyttöön (webropol)
- TBE-kyselylomake ammattilaisten käyttöön (pdf, 166 kt)
Lomake englanniksi
- TBE-questionnaire for healthcare professionals (Webropol)
- TBE-questionnaire for healthcare professionals (PDF 130 KB)
Lisätietoja

Henna Mäkelä
THL
Tutkija
p.029 524 7488
[email protected]
Suomessa kaikki TBE-virusvasta-ainelöydökset ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin. THL tai asuinkunnan tartuntatautiyksikkö haastattelee sairastuneet henkilöt puhelimitse. Yhteystiedot saadaan sairastanutta hoitaneelta yksiköltä tartuntatautilain perusteella.

Miksi haastattelu tehdään?

Haastattelun pääasiallinen tarkoitus on selvittää puutiaisaivotulehduksen todennäköisin tartuntapaikka. Tartuntapaikkoja seuraamalla THL määrittelee puutiaisaivotulehduksen riskialueet ja antaa alueille rokotussuosituksia. Seurannan perusteella määritellään myös ne alueet, jotka liitetään kansalliseen rokotusohjelmaan.

Haastattelussa
- kysymme oireistasi
- kysymme mahdollisesta TBE-rokotussarjasta
- pyrimme selvittämään mahdollisimman tarkasti todennäköisimmän tartuntapaikan (esim. osoitetieto)
- kysymme luonnossa liikkumisestasi kuukauden ajalta ennen ensimmäisten oireiden alkua
- pyrimme lähettämään haastateltaville tekstiviestin, jossa tiedotamme tulevasta yhteydenotosta. Halutessasi voit vastata viestiin ja ehdottaa Sinulle paremmin sopivaa aikaa.