Salmonellan esiintyvyys Suomessa

Tilastokuvaaja, päähavainnot kerrottu sivun tekstissä.
 

Vuonna 2024 salmonellatapauksia ilmoitettiin yhteensä 781.  Vuosittainen ilmaantuvuus oli koko maassa 14/100 000. Naisia ja miehiä ilmoitettiin yhtä paljon. Tartuntoja ilmoitettiin eniten heinä-lokakuussa. Tartunnoista 37 % oli Suomessa saatuja tartuntoja. 

THL ottaa vastaan salmonellakantoja kotimaisista ja/tai invasiivisista tartunnoista tai jos kyseessä on S. Typhi- tai S. Paratyphi. Vuonna 2024 kaikkiaan 334 salmonellatapauksen bakteerikanta lähetettiin THL:ään. Kotimaisia kantoja lähetettiin 169 (51 %) ja ulkomaisia 28 (8 %). Tieto salmonellan tartuntamaasta jäi puuttumaan 137 (41 %) tapauksessa. 

Kotimaisten salmonellatartuntojen serotyypit

Kotimaisia salmonellatartuntoja (kotimaiset sekä tapaukset, joilta puuttui tartuntamaatieto, N=306) aiheutti 59 eri serotyyppiä. Näistä viisi yleisintä Typhimurium (62), Enteritidis (53), Mikawasima (31), Ryhmä B (22) ja Muenster (15) aiheuttivat 53 % tartunnoista. 

Kotimaisten kantojen mikrobilääkeherkkyys

Kotimaisista Enteritidis-kannoista 55 % ja Typhimurium-kannoista 87 % oli herkkiä kaikille testatuille mikrobilääkkeille. Suurin osa (91 %) kotimaisista Ryhmä B-kannoista oli monofaasisia Typhimurium-kantoja ja useimmat olivat moniresistenttejä (90 %).

Verestä eristetyt salmonellakannat

Verestä eristetty salmonellakanta analysoitiin 44 henkilöltä. Kolmasosalla näistä tieto tartuntamaasta jäi puuttumaan (32 %), kotimaasta saatuja tartuntoja oli 16 (36 %). 

Verestä eristetyt kannat jakautuivat 25 eri serotyyppiin, joista yleisin oli Enteritidis (20 %). Verestä eritettyjä Salmonella Typhi-kantoja oli 3 (13 %). Nämä tartunnat oli saatu ulkomailta, luukunottamatta yhtä, jonka tartuntamaatieto jäi puuttumaan. Verikannoista viidelletoista tehtiin mikrobilääkeherkkyysmääritys, joista neljä oli moniresistenttejä.

Kokogenomin sekvensoinnit

Kokogenomin sekvensointi (WGS) tehtiin yhteensä 333 salmonellakannalle. Menetelmän avulla tunnistettiin kuusi pienempää salmonellaklusteria (klustereissa 5-8 sekvensoitua potilaskantaa) joiden aiheuttajina olivat serotyypit Worthington, Heidelberg, Muenchen ja Typhimurium (3 erillistä klusteria) sekä kaksi isompaa Salmonella klusteria (epidemioissa 14 ja 32 sekvensoitua potilaskantaa). Näiden epidemioiden aiheuttajina olivat serotyypit Muenster ja Mikawasima.

Lisätietoa

Salmonella