Toimenpideohje salmonellatapauksiin

Tämä ohje antaa tietoa toimista, joilla voidaan ehkäistä salmonellan leviämistä salmonellatartunnan saaneista henkilöistä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhuollon toimenpidekäytäntöjä.

Ohje on tarkoitettu terveyskeskusten tartuntataudeista vastaavien henkilöiden sekä työterveyshuollon lääkärien ja hoitajien, alueellisesta tartuntatautien torjunnasta ja elintarvikevalvonnasta vastaavien henkilöiden ja kliinisen mikrobiologian laboratorioiden käyttöön.

Ohjeessa tulkitaan tartuntatautilain määrittämiä minimivaatimuksia salmonellatartuntojen torjumiseksi. Työnantajalla voi olla tiukempia käytäntöjä osana yrityksen omavalvontaa.

Ohje ei koske Salmonella Typhi (lavantauti) eikä Salmonella Paratyphi (pikkulavantauti) -tapauksia. Ohje ei myöskään sisällä salmonellatartuntojen ehkäisyä matkailijoilla. Tietoa matkaripulin ehkäisystä löytyy Matkailijan terveysoppaasta.
Matkaripulin ehkäisy (Matkailijan terveysopas)

Ohje on julkaistu sekä verkkosivuina että PDF-muodossa. Jos ohjeeseen tarvitsee myöhemmin tehdä muutoksia, ne tehdään verkkoversioon. PDF-versio päivitetään tämän jälkeen.

Toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi (pdf 314 kt)

Toimenpideohjeen sisällys

Riskityötä tekevien henkilöiden terveydentilan selvitys salmonellatartunnasta
Toimenpiteet salmonellatartunnan toteamisen jälkeen riskityössä
Toimenpiteet salmonellatartunnan toteamisen jälkeen
Hoidon ja ehkäisyn kustannukset
Salmonellatapausten ilmoittaminen
Salmonellainfektion laboratoriodiagnostiikka
Kirjallisuutta ja linkkejä
Työryhmä

Riskityötä tekevien henkilöiden terveydentilan selvitys salmonellatartunnasta

Riskityöllä tarkoitetaan sellaisia työtehtäviä, joissa on suuri vaara levittää salmonellatartuntaa.

Tartuntatautilain (1227/2016) ja -asetuksen (146/2017) mukaan työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa, kun henkilö työskentelee

elintarvikelaissa (297/2021) tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa tehtävässä, jossa käsitellään pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita
maidon tuotantotilalla maidonkäsittelytehtävässä, jos tila toimittaa maitoa elintarvikelaissa (297/2021) tarkoitettuun elintarvikehuoneistoon kuten meijeriin tai tilajuustolaan, jossa maitoa ei pastöroida.

Salmonellaa kantava henkilö voi saastuttaa elintarvikkeen salmonellabakteerilla käsitellessään elintarviketta. Salmonellabakteeri tuhoutuu kuitenkin helposti kuumentamalla.

Tämän vuoksi terveydentilan selvitys vaaditaan vain niiltä henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia elintarvikkeita, joita ei kuumenneta ennen niiden myyntiä tai tarjoilua ja joiden välityksellä salmonellatartunta voisi levitä.

On hyvä huomioida, että elintarvike voi saastua salmonellabakteerilla myös kuumennuksen jälkeen. Tämän vuoksi terveydentilan selvitys vaaditaan myös niiltä henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia elintarvikkeita sen jälkeen, kun elintarvike on kuumennettu eikä sitä kuumenneta uudestaan ennen tarjoilua.

Selvitys vaaditaan aina henkilöltä, joka osallistuu elintarvikkeen kypsentämiseen.
Selvitys vaaditaan esimerkiksi henkilöltä, joka

käsittelee pakkaamatonta lihaa teurastamossa tai leikkaamossa
osallistuu lypsytehtäviin tai käsittelee maitoa, joka menee kulutukseen ilman lämpökäsittelyä, esimerkiksi raakamaitona tai raakamaitotuotteina. Ternimaitoa käsittelevältä henkilöltä ei sen sijaan vaadita selvitystä, koska ternimaito käytetään kuumennettuna.
käsittelee helposti pilaantuvia leivoksia tai kakkuja, esimerkiksi täytekakut ja juustokakut
käsittelee pakkaamattomia elintarvikkeita niille tehdyn kuumennuskäsittelyn jälkeen, kun elintarvikkeita ei kuumenneta uudestaan ennen niiden tarjoilua. Esimerkiksi pakkaamattomien pastöroitujen maitotuotteiden käsittely, pakkaamattomien lihavalmisteiden käsittely.

Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely (Ruokavirasto)

Selvitys vaaditaan kaikilta, myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta vähintään kuukauden.

Alle kuukauden ajan työskenteleviltä selvitystä ei vaadita, mutta se voidaan tehdä, mikäli työnantaja sen katsoo tarpeelliseksi. Kuukauden aikamääre ei perustu tutkittuun tietoon, vaan kyseessä on puhtaasti käytännöllinen rajaus.

Selvitys vaaditaan heti palvelussuhteen alkaessa tai aina silloin, kun työssäolon aikana on perusteltu syy epäillä, että työntekijä voi olla salmonellabakteerin kantaja. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on kuumeinen ripulitauti tai perheenjäseneltä todettu salmonellatartunta.

Usein työnantajaa vaihtavien pätkä- tai kausityöntekijöiden ja muiden sijaisten kohdalla sekä pitkien poissaolojen jälkeen työnantajan on harkittava, millaisen riskin työntekijän mahdollinen salmonellatartunta aiheuttaa yrityksen toiminnalle ja vaadittava tarvittaessa selvitystä sen mukaisesti.

Terveydentilan selvitystä ei vaadita

henkilöltä, joka käsittelee sellaisia pakkaamattomia elintarvikkeita, joiden välityksellä salmonellatartunnan leviäminen on hyvin epätodennäköistä. Tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi irtokarkit, alkoholijuomat, keksit ja kuivakakut.
valmisruokaa jakelevilta työntekijöiltä, kuten vanhainkotien tai palvelutalojen henkilökunnalta tai vastaavissa tehtävissä toimivilta työntekijöiltä
henkilöiltä, jotka työskentelevät alkutuotannossa, kuten kasvihuonetuotannossa.

Ruokaviraston verkkosivuilta löytyy lisää esimerkkejä tehtävistä, joissa ei vaadita terveydentilan selvitystä (Ruokavirasto)

Riskityöksi ei enää luokitella työtä vastasyntyneiden osastolla, ruuan valmistuksessa vastasyntyneille sairaalassa, esimerkiksi sairaaloiden äidinmaitokeskuksissa, tai vesilaitoksessa välittömässä kosketuksessa jakeluun menevän veden kanssa (Vanha tartuntatautilaki 989/2006 ja -asetus 1376/2006).

Terveydentilan selvitys työsuhteen alussa

Terveydentilan selvityksellä työsuhteen alussa tarkoitetaan työterveyshuollon, terveyskeskuksen tai opiskeluterveydenhuollon lääkärin tai hoitajan tekemää haastattelua. Haastattelu voidaan tehdä puhelimitse.

Haastattelun yhteydessä työntekijälle korostetaan elintarviketyön hyviä hygieniakäytäntöjä:

oireisena ei olla töissä
työnantajalle ilmoitetaan elintarvikkeiden välityksellä mahdollisesti tarttuvasta taudista
työssä noudatetaan hyvää käsihygieniaa.
Todistus terveydentilan selvityksestä on vapaamuotoinen. Todistus voidaan toimittaa työnantajalle, jos työntekijä antaa siihen suostumuksensa.

Malli todistuksesta (pdf 83 kt)

Laboratoriotutkimus tehdään, jos työntekijällä on parhaillaan tai hänellä on edeltävän kuukauden aikana ollut kuumeinen (≥38⁰C) ripulitauti. Laboratoriotutkimuksen tarve perustuu työntekijän omaan ilmoitukseen vatsatautioireista.

Laboratoriotutkimusta ei enää pyydetä oireettomilta työntekijöiltä matkan jälkeen.

Terveydentilan selvityksiä järjestävät eri tahot

Työntekijöiden terveydentilan selvitykset järjestää työnantaja osana työterveyshuoltoa.
Opiskelijoiden terveydenhuolto järjestää terveydentilan selvitykset niille opiskelijoille, jotka toimivat yllämainituissa työtehtävissä ilman työsuhdetta.
Työ- ja elinkeinotoimistojen tai yksityisten oppisopimusyritysten kautta työhön tulevien harjoittelijoiden terveydentilan selvitykset tehdään kunnan terveyskeskuksessa.

Terveydentilan selvitys on tutkittavalle maksuton, koska kyseessä on selvitys yleisvaarallisen tartuntataudin toteamiseksi (asiakasmaksulain 5 § 4 kohta).

Vatsatautiin liittyvät selvitykset

Kuumeisen ripulitaudin aiheuttajan selvittämiseksi suositellaan laajempaa viljelytutkimusta (F-BaktVi1) tai viljelytutkimuksen ja nukleiinihapon osoituksen (usein PCR-menetelmä) yhdistelmää.

Kun vatsatautia sairastavan työntekijän laboratoriotutkimusta ei rajata salmonellaan, voidaan saada kiinni myös muita taudinaiheuttajia (tartuntatautilain 57§).

Jos ripulitautiin ei liity selkeästi kuumetta, päätös näytteiden otosta suositellaan tehtäväksi tapauskohtaisesti paikallinen epidemiatilanne huomioiden.

Jos henkilö on työkykyinen, hänelle järjestetään työterveyshuoltoa konsultoiden sellaisia työtehtäviä, joissa tartuntariski vältetään. Riskityöhön voi palata kahden oireettoman päivän jälkeen, jos laboratoriotutkimuksissa ei ole todettu salmonellaa tai jos PCR-positiivisesta näytteestä ei ole saatu viljeltyä salmonellaa.

Toimenpiteet salmonellatartunnan toteamisen jälkeen riskityössä

Riskityöstä pidättäminen

Kun riskityötä tekevällä henkilöllä todetaan salmonellatartunta, hänet pidätetään työtehtävistään. Päätöksen tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri tai päivystysaikaan terveyskeskuslääkäri.

Ensisijaisesti työntekijälle järjestetään työterveyshuoltoa konsultoiden muita työtehtäviä, joissa tartuntariski vältetään. Jos tämä ei ole mahdollista, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä tautiin sairastuneen olemaan pois töistä enintään kahden kuukauden ajan.

Tarvittaessa tartuntataudeista vastaava lääkäri voi jatkaa työstä pidättämistä enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos edellytykset ovat edelleen olemassa.

Erityisesti on korostettava, että mikrobilääkehoidon aikana ei saa tehdä riskityötä, koska salmonellan häviämistä suolistosta ei pystytä tuolloin varmuudella toteamaan.

Seurantanäytteet

Salmonellavapauden toteamiseksi riskityötä tekeviltä henkilöiltä vaaditaan kolme peräkkäistä ulostenäytettä, joiden salmonellaviljelystä on saatu negatiivinen tulos.

Näytteet otetaan noin kahden vuorokauden välein, esimerkiksi maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, tai tätä harvemmin.

Seurantanäytteiden otto aloitetaan aikaisintaan viikon kuluttua salmonellapositiivisuuden toteamisesta. Jos henkilöä hoidetaan antibiooteilla, näytteiden otto aloitetaan aikaisintaan viiden päivän kuluttua antibioottihoidon loppumisesta.

Näytteitä otetaan kerran viikossa, kunnes saadaan ensimmäinen negatiivinen näyte. Sen jälkeen näytteitä voidaan ottaa kahden vuorokauden välein, kunnes on saatu kolme peräkkäistä negatiivista näytettä.

Jos näytteet ovat positiivisia vielä neljän viikon kuluttua salmonellatartunnan toteamisesta, harkitaan näytteenoton harventamista.

Toimenpiteet salmonellatartunnan toteamisen jälkeen

Hygieeniset toimenpiteet

Hyvää käsi- ja wc-hygieniaa korostetaan kaikille salmonellatartunnan saaneille.

Erityistä varovaisuutta ja hyvää yleis- ja käsihygieniaa on noudatettava kotona ruuanlaitossa sekä pienten lasten ja vanhusten hoidossa.

Hygieniaohjeita:

Kotona astiat, wc-tilat ja pyykki pestään normaalisti.
Ulosteen tahrima pyykki pestään vähintään 60 asteessa.
Kouluissa ja päiväkodeissa epidemiatilanteissa käytetään kertakäyttöpyyhkeitä.
Terveydenhuollon laitoksissa käytetään lisäksi alkoholipitoisia käsihuuhteita.

Mikrobilääkehoito vain poikkeustapauksissa

Salmonellan aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä.

Oireisen salmonellainfektion mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja perusterveydentilan mukaan.

Mikrobilääkehoitoa voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:

pitkittynyt taudinkuva
taudinkuva viittaa yleisinfektioon
potilas on alle yhden vuoden ikäinen tai vanhus
henkilöllä on vaikea perussairaus, kuten maligniteetti, hiv-infektio tai muu immunosuppressio, diabetes, maksan tai munuaisten vajaatoiminta.

Ripulivaiheessa annettu mikrobilääkehoito saattaa jopa pitkittää kantajuusaikaa. Kantajuuden pitkittyessä voidaan mikrobilääkehoitoa kuitenkin harkita tapauskohtaisesti.

Näissä tapauksissa konsultoidaan tarvittaessa sairaanhoitopiirin infektiolääkäriä.

Menettely erityisryhmien kohdalla

1. Päiväkotilapset ja koululaiset

Päiväkodin henkilökunnalle tiedotetaan asiasta.
Jos päiväkotilapsella todetaan salmonella, hänet otetaan pois päivähoidosta.
Lapsi voi palata päivähoitoon, kun hänellä ei ole ollut oireita kahteen päivään.
Koululaiset voivat käydä normaalisti koulussa vointinsa mukaan.
Lapsille opetetaan wc- ja käsihygieniaa.

2. Laitosmaisissa olosuhteissa asuvat, esimerkiksi vanhukset, vammaiset ja varusmiehet

Jos laitoksessa asuvalla todetaan salmonellatartunta, hänelle ja henkilökunnalle korostetaan wc- ja käsihygienian merkitystä.
Salmonellapositiivisille varusmiehille ei suositella pitkiä metsäharjoituksia.

3. Terveydenhuoltoalan laitoksissa olevat potilaat

Salmonellapositiiviset potilaat hoidetaan kosketusvarotoimin niin kauan kuin ripulointi jatkuu.
Potilaille korostetaan wc- ja käsihygienian merkitystä.

4. Raskaana olevat ja synnyttäjät

Raskaana olevan salmonellakantajuus saattaa vaikuttaa synnytystavan valintaan ja äidin ja lapsen sijoittamiseen synnytyssairaalassa.
Tarkempien ohjeiden saamiseksi konsultoidaan sairaanhoitopiirin infektiolääkäriä.

Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat

Tartuntalähteen selvittäminen

Seuraavia altistuksia kysytään seitsemän vuorokauden ajalta ennen ensimmäisiä oireita:

1. Matkailu

sairastuneen ulkomaan matkailu seitsemän vuorokauden aikana ennen ensimmäisiä oireita
muiden samassa taloudessa asuvien matkailu ulkomailla 2 vuorokautta – 2 kuukautta ennen selvityksen kohteena olevan potilaan sairastumista

2. Lähikontaktit

vatsataudin oireita samassa taloudessa asuvilla
vatsataudin oireita vaippaikäisillä, alle kouluikäisillä lapsilla ja muilla henkilöillä, joiden kanssa on oltu läheisissä tekemisissä

3. Riskielintarvikkeet

lihatuotteet, erityisesti siipikarjan liha, idut, pastöroimaton maito, muut tavanomaisesta poikkeavat kypsentämättä nautittavat elintarvikkeet. Erityisesti siipikarjan lihaan liittyen on huomioitava ristisaastumisen mahdollisuus, eli mikrobin siirtyminen elintarvikkeesta toiseen suoralla kosketuksella tai välillisesti esimerkiksi käsien kautta.
ulkomaanmatkalta tuodut elintarvikkeet
ulkomailla nautitut riskielintarvikkeet, erityisesti tuoreet salaatit ja vihannekset, kananmunat ja kananmunapohjaiset tuotteet sekä katukeittiöiden tuotteet

4. Eläinkontaktit

matelijat, liskot, kilpikonnat ja muut eksoottiset kotieläimet
maatilan eläimet
siilit
linnut
lemmikkieläinten puruluut, raakaruoka

5. Muut altistukset

poikkeavan hajuinen, makuinen tai värinen juomavesi
kutsut, pidot, muut joukkoruokailutilaisuudet

Hoidon ja ehkäisyn kustannukset

Tartuntatautilain mukaan kaikki salmonellatartunnat ovat yleisvaarallisia tartuntatauteja.

Taudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen ovat sairastuneelle maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/92).

Hoitokustannuksista vastaa potilaan kotikunta.

Kansaneläkelaitos korvaa ne tulonmenetykset, jotka johtuvat työstä pidättämisestä tai tartunnan saaneen lapsen hoitamisesta aiheutuneesta vanhemman työstä poissaolosta.

Salmonellatartunta, myös oireeton, oikeuttaa tartuntatautipäivärahaan. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta löytyy Kelan verkkosivuilta.

Tartuntatautipäiväraha (Kela)

Salmonellatapausten ilmoittaminen

Mikrobiologian laboratorio tekee tartuntatauti-ilmoituksen laboratoriovarmistetuista salmonellatapauksista.
Hoitava lääkäri ottaa yhteyttä terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin toimenpidetarpeen selvittämiseksi.
Jos epäillään epidemiaa, kunnan epidemiaselvitystyöryhmä ryhtyy selvitystoimiin.
Elintarvike- tai vesivälitteistä epidemiaa epäiltäessä kunnan epidemiaselvitystyöryhmä tekee lisäksi ilmoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Epidemian ilmoittaminen
Jos sairastunut hoitaa työkseen nauta-, sika- tai siipikarjaa tai muita tuotantoeläimiä tai asuu tällaisella maatilalla, tartuntataudeista vastaava lääkäri ilmoittaa asiasta kunnaneläinlääkärille.
Jos edellä mainitulla tilalla todetaan eläimillä salmonellatartuntoja, tulee kunnaneläinlääkärin olla yhteydessä kunnan tartuntataudeista vastaavaan henkilöön.

Salmonellainfektion laboratoriodiagnostiikka

Kun salmonellaa tai muuta bakteeria epäillään vatsataudin aiheuttajaksi, pyydetään ulosteviljely 1 F-BaktVi1; Suomen Kuntaliiton nro 3442 tai nukleiinihapon osoitus esimerkiksi F-BaktNhO, F-BaktVIP, yhdistettynä viljelytutkimukseen.

Kun selvitetään oireetonta salmonellakantajuutta, pyydetään pelkästään ulosteen salmonellaviljely (F-SalmVi; 2608). Ulostenäytteet otetaan ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista.

Rikastusviljelyllä tai nukleiinihapon tunnistustestillä voidaan osoittaa hyvin pienetkin salmonellamäärät, jopa vain noin 10 salmonellasolua/g ulostetta.

Salmonellainfektion alkuvaiheessa bakteereita on ulosteessa yleensä runsaasti ja niitä on helppo löytää ilman rikastustakin. Kantajilla bakteereita on ulosteessa vain vähän ja niiden erittyminen voi lisäksi olla ajoittaista.

Eristetyt kannat tunnistetaan bakteerien kokonaisproteiiniprofiilien (MALDI-TOF) avulla ja/tai biokemiallisin testein. Salmonella nimetään joko sukutasolle (Salmonella sp.) tai agglutinaatiotesteillä seroryhmätasolle käyttäen kaupallisia antiseerumeita. Osa kliinisen mikrobiologian laboratorioista nimeää kannat myös serotyyppitasolle tavallisimpien serotyyppien osalta.

Kotimaisten kantojen tarkempi tyypitys, mukaan lukien serotyypitys, tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).