Dialogisuus ammattilaisen ja perheen välillä

Dialogi on avointa ja suoraa keskustelua, jonka osapuolet tavoittelevat yhteistä ymmärrystä. Dialogissa herää uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja, jotka voivat muokata keskustelijoiden ajatuksia ja tietoa. Dialogissa ihmiset ajattelevat yhdessä, jolloin omaa näkökulmaa voi pitää vain askeleena kohti uutta ja laajempaa ymmärrystä.

Dialogissa keskustelija ei suoraan pyri muuttamaan toista ihmistä ja hänen ajatuksiaan. Sen sijaan dialogissa keskustelijoiden välille syntyy tila, jossa he tutkivat asioita yhdessä.

Dialogissa osallistujat voivat lisätä ymmärrystään itsestään ja muista. He myös oppivat vastavuoroisesti toinen toisiltaan. Dialogi perustuu tasavertaiseen vastavuoroisuuteen ja molemminpuoliseen arvonantoon.

Verkostodialoginen asiakastyö (Innokylä)

Parhaat ratkaisut löytyvät asiakasta kuuntelemalla

Dialogissa hyväksytään, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä eikä kenenkään näkemys voi olla kokonainen totuus.

Parhaat ja luovimmat ratkaisut eri tilanteisiin löytyvät, kun erilaisille näkemyksille annetaan tilaa ja osapuolet saavat kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Siksi myös lasta, nuorta ja perhettä olisi hyvä opetella kuuntelemaan heitä koskevissa palveluissa.

Kuulluksi tuleminen antaa asiakkaalle voimia

Dialogissa ammattilainen antautuu kuuntelulle, jossa toinen ihminen kokee tulevansa kuulluksi. Jo kuulluksi tuleminen on ihmiselle voimia antava kokemus. Se on tehokkain tapa vähentää kaikenikäisten stressiä, huolta ja hätää. Kuulluksi tulemisen myötä asiakas voi valjastaa käyttöönsä ne voimavarat, joita hän ei ole tiennyt olevan olemassa tai joita hän ei ole aiemmin saanut käyttöönsä.

Jo aivan pienestä asti ihminen hakee kuulijaa. Kun vastasyntynyt saa viestiinsä vastakaikua, hänen tunnetilansa muuttuu vahvasti myönteiseksi. Samalla lapsen kielteiset tunteet vähenevät ja hätäännyksen hormonit kortisoli ja adrenaliini laskevat. Myönteiset tunteet sekä hyvän olon ja liittymisen hormonit oksitosiini ja endorfiinit lisääntyvät.

Kuunteleminen välittyy pienillä ilmeillä ja eleillä

Ihminen havaitsee merkkejä kuulluksi tulemisesta synnynnäisellä tarkkuudella ja taidolla. Kuulluksi tuleminen välittyy kuuntelijan lähettämistä pienistä ja vähäeleisistä mutta silti selkeistä viesteistä.

Viestejä kuulluksi tulemisesta ovat 

• kuuntelijan ilmeen pieni myötäelävä muutos, esimerkiksi ele, joka peilaa kuunneltavan elettä
• äännähdys tai lause, jonka painotus, sävy ja syke ovat samanlaiset kuin kuunneltavalla.

Ammattilainen tekee lapsen ja vanhempien äänen kuuluvaksi

Tärkeää ammattilaisen ja perheen kohtaamisessa on se, että vanhemmat, lapsi ja nuori voivat kukin kertoa oman näkemyksensä tilanteesta, jossa he tarvitsevat tukea tai apua.

Kun lapsi on pieni, hänen tarpeidensa ymmärtäminen on vanhempien ja ammattilaisen tehtävä. Lapsen ääntä ei kuitenkaan ole aina helppo kuulla. Yksi ammattilaisten tehtävistä on auttaa tätä ääntä tulemaan kuulluksi. Kun lapsi kasvaa, hän pystyy jatkuvasti paremmin kertomaan itse tarpeistaan.

Miten asiakkaan kuuleminen tapahtuu käytännössä?

Ihminen saa voimaa siitä, että lähimmäinen arvostaa häntä. Samalla tavalla asiakaskin tarvitsee tunteen ammattilaisen arvostuksesta. Arvostuksen kokemuksen kautta luottamus ja yhteistyösuhde asiakkaan ja ammattilaisen välillä syntyy, minkä jälkeen voidaan löytää ratkaisuja hankaliinkin elämäntilanteisiin.

Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevällä ammattilaisella on oltava asiakasta kohtaan kunnioittava, kiinnostunut ja myötätuntoinen asenne. Sen avulla hän ja asiakas voivat käydä kuuntelevaa keskustelua ja ratkaista ongelmia luovasti.

Kunnioitus

Asiakasta kunnioittava ammattilainen ymmärtää, ettei pysty tietämään asiakkaan puolesta, mitä tämä tarvitsee. Tarpeiden selvittämiseen tarvitaan kuuntelevaa ja luovaa tilaa eli dialogia. Jokaisella ihmisellä on oma todellisuutensa. Ei ole olemassa ulkoista, yhteisesti samanlailla koettua maailmaa.

Kiinnostus

Ammattilainen voi oppia jokaisen ihmisen ja tapaamisen kautta jotain uutta työstään, asiakassuhteestaan ja itsestään. Kun ammattilainen kiinnostuu aidosti toisen ihmisen näkökulmista ja rakentaa kohtaamiseen dialogista tilaa, voi sen myötä löytyä uusia auttamisen keinoja, jotka edistävät perheen hyvinvointia.

Myötätunto

Kaikkien elämässä on joskus vaikeita aikoja ja haasteita. Vaikeuksien kohdatessa myös itsekritiikki lisääntyy. Mietimme, mitä teimme väärin, mikä olisi voinut mennä paremmin tai miksi juuri meille kävi näin.

Tällaisissa tilanteissa perhe tarvitsee ammattilaiselta ymmärrystä, lohdutusta ja hyväksyntää. Jokainen tarvitsee tukea jaksamiseen sekä tietoa ja vahvistusta siihen, missä on toiminut oikein.