Hyvien käytäntöjen dialogit

Hyvien käytäntöjen dialogeissa yhteisön jäsenet pyrkivät yhdessä keskustellen löytämään työhön liittyviä, toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä.

Hyvien käytäntöjen dialogeja voidaan järjestää 

• esihenkilöille
• työyhteisöille
• työyhteisöille ja tärkeimmille yhteistyökumppaneille, kuten lapsille, nuorille, huoltajille tai muiden sektorien työntekijöille.

Hyvien käytäntöjen dialogit on kehitetty nimensä mukaisesti välineeksi, jolla hyviä käytäntöjä voidaan saada esiin, jakaa ja juurruttaa.

Dialogiprosessi on kaksiosainen

Hyvien käytäntöjen dialogit on prosessi, jonka esimerkiksi esimies voi tilata työyhteisölleen. Dialogiprosessin toteutuksesta neuvottelee tilaaja yhdessä osallistujien edustuksen ja koulutetun vetäjän kanssa. 

Dialogiprosessi jakautuu kahteen osioon:

• Ensimmäisessä osiossa yhteisö pohtii ja purkaa yhdessä keskustellen työskentelytilanteitaan. 
• Toisessa osiossa yhteisö keskittyy käytäntöihin ja hyödyntää ensimmäisessä keskustelussa esiin nousseita teemoja.  

Toteutustapoina keskusteluissa ovat erilaiset ryhmätyöskentelymallit, kuten learning café ja open space -muunnelmat. 

Esimiehen tehtävänä on vetää yhteen keskusteluissa kuultua. Myös osallistujien antama palaute ja siitä keskusteleminen on tärkeää prosessin joka vaiheessa.

Hyvien käytäntöjen dialogit tukevat työyhteisöä

Hyvien käytäntöjen dialogit ovat työyhteisöjen oppimisen tiloja. Niiden tavoitteena on

• tukea työntekijöiden ammatillista kehitystä
• tukea työhyvinvointia
• vahvistaa yhteisöllisyyttä
• vahvistaa dialogista kohtaamista ja erilaisten rajojen ylitystä. 

Hyvien käytäntöjen dialogeissa keskustelijat paikantavat myös työssä huolta aiheuttavia tilanteita. Lasten ja nuorten kohdalla huolet voivat liittyä esimerkiksi elämään tai koulunkäyntiin. Samalla keskustelijat selvittävät käytäntöjä, jotka voivat pitää huolet loitolla.

Hiljainen tieto nousee esiin dialogissa 

Työyhteisö pyrkii dialogeilla saamaan esiin niin sanotun hiljaisen tiedon, jota se voi jakaa ja saada sen myötä uusia näkökulmia. Dialogeissa syntyy lisäksi uusia oivalluksia, ajatuksia ja toimintatapoja. 

Keskustelijat miettivät esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mikä minulla ja meillä jo toimii?
• Missä olen ja olemme hyviä? 
• Mitä toimia vahvistamme? 
• Missä haluamme kehittyä? 

Yhteisön tapa toimia kehittyy samalla, kun se kehittää työtapoja toimia asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

THL kouluttaa dialogien vetäjiä 

Hyvien käytäntöjen dialogit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, kuntien ja järjestöjen monivuotiseen yhteiskehittelyyn. Työntekijät kertovat saaneensa dialogeista merkittävää vahvistusta hyville käytännöille ja esimiehet innostavia kehittämiskohteita.

THL on kouluttanut kuntiin ja maakuntiin Hyvien käytäntöjen dialogien vetäjiä. Koulutuksia uudistetaan, emmekä tällä hetkellä tarjoa koulutuksia.
Yhteystiedot

Lue lisää

Koskimies, M.; & Pyhäjoki, J. & Arnkil, T. E (2012).: Hyvien käytäntöjen dialogit – opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Opas 24. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)