Ehkäisy- ja seksuaaliterveyspalvelut

Ehkäisypalvelut

Ehkäisyneuvonnassa tarjotaan yksilöille ja pareille raskaudenehkäisyneuvontaa ja mahdollisuutta saada itselleen sopiva ehkäisymenetelmä. Raskauden ehkäisyneuvontaan kuuluu kokonaisvaltainen seksuaaliterveyden edistäminen ja seksuaalikasvatuksen antaminen.

Sopivan ehkäisymenetelmän valinta edellyttää terveystietojen kysymistä, haastattelua seksuaalikäyttäytymisestä ja elämäntilanteesta yleensä. Tämä tarjoaa luontevan tilaisuuden myös seksitautien ehkäisyyn, seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan ja esimerkiksi väkivaltakokemusten tai muiden vaikeuksien havaitsemiseen.

Aiempaa enemmän huomiota kiinnitetään ikää ja hedelmällisyyttä koskevaan neuvontaan sekä tupakoinnista ja päihteistä puhumiseen.

Mistä ehkäisypalveluja saa

Julkisen terveydenhuollon piirissä raskaudenehkäisypalveluja tarjotaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveys-, hyvinvointi- tai perhekeskuksissa, sairaaloissa sekä osana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, korkeakouluopiskelijoiden palveluja (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS) ja työterveyshuollon palveluja.

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa ehkäisypalvelut on järjestetty joko erillisessä ehkäisyneuvolassa, yhdistetyssä äitiys- ja ehkäisyneuvolassa, yhdistetyssä äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvolassa, ja/tai lääkärin vastaanotolla.

Hyvinvointi- tai perhekeskuksissa ehkäisypalvelut ovat yksi osa palvelukokonaisuutta. Myös yksityinen palvelusektori tarjoaa ehkäisypalveluja.

Ehkäisyneuvonta edellyttää erityisosaamista

Raskauden ehkäisyneuvonnan työnjakoa on kehitetty joissakin terveyskeskuksissa jakamalla tehtävät lääkärin ja terveydenhoitajan tai kätilön kesken. Ehkäisyneuvonnassa asiakkaan alkututkimuksen, ehkäisymenetelmän valinnan ja käytönseurannan toteuttavat pääosin neuvolan terveydenhoitajat tai kätilöt. Lääkärillä käydään noin kahden–kolmen vuoden välein. Lääkäri allekirjoittaa reseptit ja tekee gynekologisen tutkimuksen.

Ehkäisyneuvonta on laaja-alaista seksuaaliterveyden edistämistä ja edellyttää siksi monenlaista erityisosaamista. Lisäksi työntekijällä on oltava perustaidot seksuaalikasvatuksessa ja seksuaalineuvonnassa ja hänen pitää olla selvillä omista asenteistaan ja suhteestaan seksuaalisuuteen. Seksuaalineuvojakoulutus on hyvä lisä ehkäisyneuvojan koulutukseen.

Palvelun keskeiset tehtävät ja tavoitteet

Ehkäisypalvelujen tarkoitus on edistää yksilön ja parin terveyttä tarjoamalla tukea ja neuvoja terveyteen, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa.

Raskauden ehkäisypalvelujen lisäksi muut seksuaaliterveyttä edistävät palvelut kuuluvat ehkäisypalvelujen piiriin, kuten

seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskeva neuvonta
myönteisen seksuaalisuuden edistäminen seksuaalikasvatuksen avulla
hedelmällisyysneuvonta (hedelmättömyyden ehkäisy)
seksitautien ehkäisy
seksuaaliväkivallan ehkäisy
seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen kokemisen ilmaisun tukeminen
seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä muu neuvonta.

Minimivaatimukset lakien ja suositusten mukaan

Terveydenhuoltolaissa velvoitetaan hyvinvointialueet järjestämään alueensa asukkaille ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja. Terveydenhuoltolakia täsmentävässä asetuksessa velvoitetaan neuvolaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa tarjoamaan ehkäisyneuvontaa ja muuta seksuaaliterveysneuvontaa. Alle 18-vuotiaille terveydenhuoltolain mukaiset palvelut ovat maksuttomia.

Keskeistä on palveluihin pääsy ja niiden saatavuus

Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluja voidaan järjestää monella eri tavalla ja osana muita palveluja. Vuoden 2021 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seurantatutkimuksen tulosten mukaan 2021 terveyskeskuksista 81 prosenttia järjesti raskaudenehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluja ehkäisyneuvolassa tai erillisessä perhesuunnitteluneuvolassa. Äitiysneuvolassa ja yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa näitä palveluja ilmoitti järjestäneensä 71–72 prosenttia terveyskeskuksista, mutta lastenneuvolassa vain 24 prosenttia terveyskeskuksista. Suurin osa (92 %) terveyskeskuksista järjesti ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluja osana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja. Terveyskeskuksista 10 prosenttia tarjosi palveluja kaikissa edellä mainituissa palveluissa. (Hakulinen ym. 2022.)

Erityisryhmät ja -tilanteet

Nuorten tulee päästä palveluihin viikon sisällä yhteydenotosta tai hakeutumisesta palveluihin. Heidän kohdallaan palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden lisäksi oleellista on seksuaali- ja turvataitokasvatus sekä seksuaaliväkivallan ehkäisy.

Vammaisten henkilöiden tulee saada ehkäisyneuvontaa ja -palveluja sekä ohjausta ehkäisyvälineiden käyttöön samalla tavoin kuin muidenkin. Vammaisten henkilöiden ehkäisypalveluissa korostuvat vastaanoton kunnioittava ilmapiiri ja erityisosaaminen. Kehitysvammaisuus ei ole este ehkäisymenetelmien käytölle.

Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ehkäisypalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parantavat eri kielillä oleva materiaali, tulkkien käyttö tarvittaessa ja henkilökunnan ymmärrys vieraista kulttuureista ja tavoista.

Synnytyksen jälkeinen ehkäisy voidaan suunnitella jo loppuraskauden äitiysneuvolakäynneillä. Viimeistään synnytyksen jälkitarkastuksessa tulee keskustella ehkäisyn tarpeesta ja tarvittaessa valita sopivin ehkäisy.

Raskaudenkeskeytyksen jälkeinen ehkäisy tulee suunnitella jo lähetettä kirjoitettaessa ja antaa ehkäisyneuvontaa myös keskeytyksen jälkeen.

Seksuaaliterveyspalvelut

Seksuaaliohjausta, -neuvontaa ja -terapiaa voi saada omasta sosiaali- ja terveys-, hyvinvointi- tai perhekeskuksesta, opiskelu- tai työterveyshuollosta ja yksityisen sektorin palveluntarjoajilta.

Seksuaaliohjaus

Seksuaaliohjaus kuuluu kaikkiin ihmisten kanssa tehtäviin sosiaali- ja terveysalan kohtaamisiin. Seksuaalisuus nähdään osana terveyttä ja hyvinvointia, ja se huomioidaan kaikissa hoitotilanteissa.

Seksuaaliohjaus on tilannekohtaista ja tavoitteellista erilaisten hoitotoimenpiteiden tai tilanteiden yhteydessä tapahtuvaa potilaan/asiakkaan seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä ja ratkaisemista.

Seksuaalineuvonta

Seksuaalineuvonnassa asiakkaalle tarjotaan turvallinen ja luottamuksellinen tilanne, jossa hän voi kysyä ja saada neuvoja omaan seksuaalisuutensa liittyvissä asioissa. Asiat, joista puhutaan määrittää aina asiakas itse.

Tavallisimmin seksuaalineuvonta kestää kahdesta viiteen tapaamiskertaa. Neuvontaprosessiin sisältyy aina aloitus-, työskentely- ja lopetusvaihe. Jos seksuaalineuvonta ei ole riittävää ratkaisemaan asiakkaan/potilaan kysymyksiä, voidaan asiakas/potilas ohjata seksuaaliterapiaan. Seksuaalineuvontaa on saatavissa myös verkossa.

Seksuaaliterapia

Seksuaaliterapiassa käytetään erilaisia terapeuttisia työskentelymenetelmiä. Samoin kuin neuvonnassa, myös seksuaaliterapiassa käsiteltävät asiat ja tavoitteet määrittää asiakas. Myös seksuaaliterapiaprosessi sisältää aloituksen, työskentelyvaiheen ja lopetuksen.