Laajat terveystarkastukset

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset järjestetään luokilla 1, 5, ja 8. Niihin kutsutaan oppilaan molemmat vanhemmat. Tarkastukseen sisältyy oppilaan hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja terveydentilan arvioimisen lisäksi vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin selvittely.

Laajojen terveystarkastusten sisältö

Laajoissa terveystarkastuksissa selvitellään lapsen ja nuoren hyvinvointiin liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Tarkastuksessa käydään läpi koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja terveystottumuksia sekä tehdään iän ja yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset.

Perheen hyvinvoinnin selvittäminen tarkoittaa perehtymistä perheen elinoloihin, vanhempien hyvinvointiin, terveyteen ja terveystottumuksiin, perheen sisäiseen vuorovaikutukseen sekä sisarusten keskinäisiin suhteisiin ja vointiin.

Terveydenhoitaja ja lääkäri antavat terveysneuvontaa oppilaalle, vanhemmille ja koko perheelle yksilöllisen tarpeen ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesti.

Laajojen terveystarkastusten keskustelusisällöt ja tutkimukset on kuvattu NEUKO-tietokannassa.

1. lk laaja terveystarkastus

Ensimmäisen luokan laaja terveystarkastus (NEUKO, Terveysportti)

5. lk laaja terveystarkastus

Viidennen luokan laaja terveystarkastus (NEUKO, Terveysportti)

8. lk laaja terveystarkastus

Kahdeksannen luokan laaja terveystarkastus (NEUKO, Terveysportti)

Toteuttamiseen on useita eri tapoja

Laajan terveystarkastuksen kokonaisuus voidaan toteuttaa monella tapaa. Tarkastus voi koostua erillisistä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista, erillisestä terveydenhoitajan tarkastuksesta yhdistettynä terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistapaamiseen tai koko terveystarkastus voidaan toteuttaa yhdessä tapaamisessa terveydenhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina. Yläluokilla tarkastus järjestetään siten, että nuorelle tarjoutuu aina mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. 

Esitietolomakkeiden käyttö

Esitietolomakkeet auttavat kohdentamaan tarkastuksen sisällön lapsen, nuoren ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi. Myös tapaamisen keskustelussa ja tutkimuksissa esiin tulleet asiat suuntaavat tarkastuksen etenemistä ja sisältöä.
Esitietolomakkeet kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin

Monialainen yhteistyö

Oppilaan kouluhyvinvoinnin arvioimiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä:

  • Luokanopettaja tai -valvoja antaa kouluterveydenhuollolle oman arvionsa oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa.
    Opettajan arvio kouluterveydenhuollon laajassa terveystarkastuksessa: lomake ja käyttöohje
  • Koulukuraattori ja koulupsykologi ovat kouluterveydenhuollon tärkeitä yhteistyökumppaneita.
  • Ammatinvalintaan liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa.
  • Liikunnan opettaja osallistuu oppilaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin.
  • Terveystiedon opettaja edistää terveellisiä elintapoja ja antaa terveysneuvontaa.

Kokonaiskuvan muodostaminen

Laajoissa terveystarkastuksissa tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva oppilaan, perheen ja vanhempien tilanteesta ja järjestää mahdollisesti tarvittava tuki. Kokonaiskuva syntyy oppilaan ja vanhempien näkemyksistä, terveydenhoitajan ja lääkärin näkemyksistä ja havainnoista sekä opettajan näkemyksestä.

Tarkastuksen kokonaisarvion pohjalta suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa mahdollisesti tarvittava tuki. Tukitoimet voivat olla:

  • kouluterveydenhuollon seurantakäyntejä
  • kuraattori- tai psykologipalveluihin ohjaamista
  • monialaista opiskeluhuoltotyötä
  • lisätutkimuksia
  • hoitoon ohjaamista koulun ulkopuolelle
  • tukea ja palveluja vanhemmille tai
  • muita sopivia tukimuotoja.

Jatkotoimet ja seurantasuunnitelma kirjataan potilasasiakirjoihin tarkastuksen yhteenvetoon (ns. terveys- ja hyvinvointisuunnitelma).

Tiedon kuljettaminen

Oppilaan tuen ja avun varmistamiseksi laajojen terveystarkastusten kokonaisarvioista ja jatkosuunnitelmista siirretään tarvittavaa tietoa muille oppilaan kanssa työskenteleville opiskeluhuollon toimijoille, opettajalle/luokanvalvojalle tai muille tahoille.

Tietojen luovuttaminen kouluterveydenhuollosta tapahtuu aina tietosuojalainsäädännön mukaisesti: kirjallisella suostumuksella tai lakiin perustuen (esim. perusopetuslaki ja lastensuojelulaki).

Oppilaan potilasasiakirjaan kirjataan mitä tietoa on siirretty, kenelle ja millä perusteella (suostumus tai säädösperuste). Allekirjoitetut tiedonsiirtoluvat säilytetään alkuperäisinä.

Lisätietoa

Hietanen-Peltola M, Vaara S, Hakulinen T, Merikukka M. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset – sisällöt yksilöllisiä, järjestämistavat vaihtelevat. Tutkimuksesta tiiviisti 26, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Hietanen-Peltola M, Vaara S, Hakulinen T, Merikukka M. Tuen järjestäminen ja yhteistyö kouluterveydenhuollossa – työn edellytyksissä kehitettävää. Tutkimuksesta tiiviisti 27, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Vaara S, Merikukka K, Pelkonen M (2018) Ajanmukaiset käytänteet ja pitkät perinteet neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Palvelujen seurantutkimus 2016-2017.  Raportti 11/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hakulinen-Viitanen, Tuovi; Hietanen-Peltola, Marke; Hastrup, Arja; Wallin, Mervi & Pelkonen, Marjaana (2012) Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (2010) Julkaisuja 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että kouluterveydenhuollon henkilöstö– ammattilaisten kokemuksia. Tutkimuksesta tiiviisti 22, syyskuu 2017, THL.

Päivitetty: