Terveystarkastusten sisältö ja tarkoitus
Terveystarkastuksissa arvioidaan oppilaan hyvinvointia – fyysistä, psyykkistä ja psykososiaalista terveydentilaa. Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren normaalia ikätasoista kehitystä. Sairaudet sekä muut terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät pyritään tunnistamaan varhain ja antamaan tukea oikea-aikaisesti.
Vuorovaikutus on keskeistä
Tapaamisissa korostuu vastavuoroinen keskustelu kouluterveydenhuollon työntekijöiden, oppilaan ja hänen vanhempiensa välillä. Tämä edellyttää tuttua asiakassuhdetta ja luottamusta sekä työntekijältä aktiivista kuuntelua. Oppilaan kanssa keskustellaan ikätasoisesti ja hänelle annetaan riittävästi aikaa vastaamiseen sekä kannustavaa palautetta.
Oppilaan ja perheen voimavarat ja vahvuudet tunnistetaan ja nimetään ääneen. Niiden säilymistä ja vahvistumista edistetään esimerkiksi antamalla myönteistä palautetta.
Osa oppilaista tarvitsee tiiviimpää seurantaa
Terveystarkastuksissa tunnistetaan oppilaat, joita on tarpeen seurata tiiviimmin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kroonisesti sairaat, toimintarajoitteiset ja vieraista kulttuureista tulevat. Tiiviimmän seurannan tarpeessa ovat myös oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä tai joita perhe ei pysty tukemaan riittävästi. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että kiusaamisen kohteeksi joutuvilla sekä kiusaamiseen osallistuvilla on suurempi mielenterveyshäiriöiden riski.
Terveyttä ja hyvinvointia selvitellään laajasti
Seulontatutkimusten ajankohdat ja niiden valtakunnallisesti sovitut toteuttamistavat on kuvattu NEUKO-tietokannassa (Terveysportti).
Koululääkäri tekee tarkastuksessa kattavan yleistutkimuksen huomioiden ikätason, aikaisemmat tiedot, esitiedot, keskustelussa esiin tulleet asiat sekä oppilaan ja vanhemman toiveet. Eri menetelmin poissuljettavia sairauksia ovat esimerkiksi ryhtivirheet, syömishäiriöt, masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta, puberteettikehityksen poikkeamat ja ylipaino.
Terveystarkastukseen sisältyy fyysisen kehityksen arvioimisen lisäksi aina myös psykososiaalisen kehityksen, turvallisuuden, ihmissuhteiden ja mielenterveyden selvittäminen. Tämä edellyttää paneutumista lapsen tai nuoren elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin eri kehitysympäristöissä; kotona, koulussa ja vapaa-aikana. Koko perheen hyvinvointia ja elämäntilannetta selvitellään erityisesti peruskoulun 1., 5. ja 8. luokilla laajoissa terveystarkastuksissa, mutta myös muissa tapaamissa on hyvä keskustella perheen kuulumisista.
Rokotustilanne tarkistetaan
Terveystarkastuksessa tarkistetaan, onko kansallisen rokotusohjelman mukainen suoja oppilaalla kunnossa ja tätä täydennetään tarvittaessa. Myös erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien oppilaiden tarvitsema rokotussuoja tarkistetaan ja täydennetään.
Lue lisää: Lasten ja nuorten rokotusohjelma (THL).
Terveysneuvonnalla tuetaan oppilaan ja perheen hyvinvointia
Terveystarkastuksiin, myös lääkärintarkastukseen, sisältyy aina terveysneuvonta. Terveysneuvontaa toteutetaan yksilöllisen tarpeen ja oppilaan kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.
Oppilaan ja hänen perheensä terveysneuvonnalla tuetaan lapsen kehitystä, elintapoja, huolenpitoa ja kasvatusta sekä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Myös vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan. Nuoren terveysneuvonnassa tavoitteena on tukea ja edistää itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistä koulukiusaamista.
Terveysneuvonnan tavoitteena on, että oppilas ja perhe osaavat soveltaa tietoa käytäntöön ja ottaa vastuun omasta terveydestä.
Lisätietoa
Hakulinen-Viitanen, Tuovi; Hietanen-Peltola, Marke; Hastrup, Arja; Wallin, Mervi & Pelkonen, Marjaana (2012) Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon Opas 22. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Hietanen-Peltola, Marke (2018) Lääkärintarkastukset kouluterveydenhuollossa Lääkärin käsikirja. Terveysportti (Maksullinen verkkopalvelu). Kustannus Oy Duodecim.
Kouluterveydenhuollon laatusuositus (2004) Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. Oppaita 8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kouluterveydenhuolto 2002: Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille (2002) Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes. Oppaita 51. Helsinki: Stakes.
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (2010) Julkaisuja 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
