Luokka- ja kouluyhteenvedot
Laajoista terveystarkastuksista kerätään luokka- ja koulukohtaista tietoa, jota hyödynnetään koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.
Laajoissa terveystarkastuksissa tarkastettujen luokkatasojen (1, 5, ja 8) tiedoista tehdään koulukohtainen yhteenveto. Tietoa kerätään anonyymisti eli ainoastaan oppilasmäärältään riittävän suurista luokista, jotta ei ole riskiä yksittäisen oppilaan tunnistamisesta.
Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia tarkastellaan suhteessa koulu- ja luokkayhteenvetoihin.
Kouluterveyskysely
Laajan terveystarkastuksen yhteenvedoista saadaan arvokasta hyvinvointitietoa myös 1.-luokkalaisista.
Koottavat tiedot sovitaan monialaisesti
Koulun opiskeluhuoltoryhmässä on hyvä monialaisesti sopia siitä, mitä tietoja yhteenvetoihin kootaan. Osa tiedoista on helposti kerättävissä terveystarkastusten esitietolomakkeista. Tulokset raportoidaan tavallisesti osuuksina kaikista luokan tai luokkatason oppilaista.
Esimerkiksi seuraavien tietojen voidaan ajatella kuvaavan koulun hyvinvointitilannetta:
- Aamupalan nauttiminen kouluaamuina.
- Kiusaamisen kohteeksi joutuminen tai kiusaamiseen osallistuminen.
- Unen määrä (riittävästi – liian vähän).
- Kouluviihtyvyys (esim. onko kiva tulla kouluun).
- Kouluruokailuun liittyvät kysymykset.
- Työrauha luokassa (esim. kouluarvosana 4–10).
- Koulutyön ja kotitehtävien kuormittavuus.
- Tupakkatuotteiden kokeilu ja käyttö.
- Päihteiden kokeilu ja käyttö.
- Mieliala ja ahdistuneisuus.
- Paino (esim. alipaino–normaali–ylipaino).
- Tapaturmien tai koulutapaturmien määrä ja laatu.
- Huoli oppilaan psykososiaalisesta tilanteesta.
- Huoli oppilaan fyysisestä tilanteesta.
- Huoli oppilaan perhetilanteesta.
- Kokemukset kouluympäristöstä (esim. sisäilma, melu, valaistus tai lämpötila).
Tuloksista toimenpiteisiin
Kertyneitä tietoja ja niiden merkitystä sekä tarvittavia toimenpiteitä pohditaan opiskeluhuollon monialaisessa yhteistyössä, tavallisesti opiskeluhuoltoryhmässä.
Yhteenvedot auttavat koulun yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuoltotyön suuntaamisessa. Niistä saadaan myös tärkeitä taustatietoja kolmen vuoden välein tehtävään kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastukseen. Terveystarkastuksista voidaan koota myös tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin tarvittavaa tietoa.
Oppilaiden ja vanhempien ajatuksia tuloksista ja tarvittavista toimenpiteistä on hyvä kuulla. Heidän osallistumisensa tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tukee muutoksen toteutumista ja pysymistä.
Lisätietoa
Hakulinen-Viitanen, Tuovi; Hietanen-Peltola, Marke; Hastrup, Arja; Wallin, Mervi & Pelkonen, Marjaana (2012) Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Kouluterveydenhuollon laatusuositus (2004) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. Helsinki: Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (2010) Julkaisuja 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
