Opiskeluhuollon kansallinen kehittäminen ja seuranta

Opiskeluhuoltopalvelujen verkosto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima  valtakunnallinen verkosto opiskeluhuoltopalveluissa toimiville ammattilaisille. Verkoston tarkoitus on muun muassa tunnistaa yhteisiä kehittämiskohteita, vahvistaa monialaista työskentelyä sekä jakaa hyviä käytäntöjä opiskeluhuoltopalveluissa.

Verkosto on avoin kaikille perusopetuksessa ja toisella asteella työskenteleville opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille (terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja lääkäreille) sekä heidän esihenkilöilleen, palveluista vastaaville johtajille, kehittäjille ja yhteistyötahoille kaikilla hyvinvointialueilla.

Verkostoon liittyminen on vapaaehtoista. Verkoston kuvaus, ilmoittautuminen, materiaalit, ja ajankohtaisviestintä löytyvät Innokylän  Opiskeluhuoltopalvelujen verkosto (THL) -sivulta.
 

OPA-tiedonkeruu

Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta -kyselyllä (OPA) kerätään tietoa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opiskeluhuoltopalveluissa asiakastyötä tekeviltä terveydenhoitajilta, kuraattoreilta, psykologeilta ja lääkäreiltä.

Kyselyllä kootaan alueellisesti vertailukelpoista tietoa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisestä ja työn toteuttamisesta kuten asiakkuuksista, työkäytännöistä, yhteistyöstä sekä työn edellytyksistä. Lisäksi kerätään tietoa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten osallistumisesta yhteisölliseen työhön ja kullakin kyselykerralla ajankohtaisista aiheista.

OPA-kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja sen tuloksia hyödynnetään opiskeluhuoltopalvelujen kehittämisessä sekä paikallisesti että kansallisesti. Viimeisin tiedonkeruu on toteutettu vuonna 2024.

OPA-tiedonkeruun tuloksia vuodelta 2024 on julkaistu seuraavissa julkaisuissa:

• Hietanen-Peltola ym. Hyvinvointialuekohtaisia tuloksia opiskeluhuoltopalvelujen OPA 2024 -seurannasta
• Hietanen-Peltola ym. Yhteinen työ opiskelijoiden tueksi jatkuu hyvinvointialueilla - Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2024
• Hietanen-Peltola ym. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten näkemyksiä työn muutoksista sote-uudistuksessa : OPA 2024 -tuloksia

Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi ja siihen vastaavat 4. ja 5. sekä 8. ja 9. luokan oppilaat perusopetuksessa ja 1. ja 2. vuoden opiskelijat lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 
Lue lisää Kouluterveyskyselystä.

Kyselyllä saadaan alueellista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen vastaamisesta opiskelijoiden tarpeisiin. Tulokset kertovat myös opiskeluhuoltopalvelujen käytöstä sekä niissä saadusta avusta ja tuesta.

TEA-tiedonkeruu

THL kerää peruskouluilta ja toisen asteen oppilaitosten toimipisteiltä terveydenedistämisaktiivisuuteen liittyvää tietoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Tiedot kerätään syksyisin kahden vuoden välein ja ne raportoidaan TEAviisarissa. Tiedot kertovat yhteisöllisestä opiskeluhuollosta sekä opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudesta ja resursseista. 
Lue lisää TEAviisarista.

Lisäksi TEA-tiedonkeruu toteutetaan säännöllisesti perusterveydenhuoltoon. Tulokset kertovat osaltaan myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä alueilla.
Lue lisää TEAviisarin tiedonkeruista.

Avohilmo-rekisteriin perustuva seuranta

Kaikista perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä kirjataan tietoja THL:n valtakunnalliseen perusterveydenhuollon avohoidon rekisteriin (Avohilmo). Tiedot kirjataan myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksista ja muista käynneistä.

Rekisteristä saadaan tietoa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynneistä, sekä niiden määristä että sisällöistä. Perusterveydenhuollon palvelutapahtumaa ja sen aikana syntyneitä jatkohoidon suunnitelmia kuvataan perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokituksella. Käynnin sisältöjä kuvataan THL-Toimenpideluokituksella. 

Lue lisää:

Kirjaaminen kouluterveydenhuollossa (THL)
Kirjaaminen opiskeluterveydenhuollossa (THL)

Tietoja käytetään valtakunnallisesti palvelujärjestelmän kehittämiseen, säädösten seurantaan ja tutkimukseen. Tietoja tarvitaan myös paikallisesti toiminnan seurantaan ja palvelujen kehittämiseen.