Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvottu vaihto

Lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja yhteyttä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, täytyy kunnioittaa ja edistää, ellei tapaaminen ole vastoin lapsen etua.
Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus 9 artikla (SopS 60/1991, Finlex)

Lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voidaan järjestää tuettuna tai valvottuna taikka valvotuin vaihdoin, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tapaamisten tuki tai valvonta perustuu joko hyvinvointialueen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen.

Mitä ovat tuetut ja valvotut tapaamiset ja valvottu vaihto?

Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle sopimuksen tai päätöksen mukaisesti. Näissä tilanteissa varsinainen tapaaminen sujuu normaalisti tapaavan vanhemman kotioloissa, mutta ongelmia esiintyy lapsen hakemisessa tai tuomisessa. Vanhempien välit voivat olla niin tulehtuneet, että kohtaaminen ei ole mahdollista. Valvojan tehtävänä on varmistaa turvallinen ja rauhallinen vaihto niin, ettei lapsi joudu vanhempien välisten ristiriitojen keskelle. 

Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan ja tukee lasta ja vanhempaa tarpeen mukaan. Valvojan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti samassa tilassa lapsen ja vanhemman kanssa. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tapaamisen kulkua. Valvojan tehtävänä on myös tukea lapsen ja vanhemman suhdetta sekä auttaa käytännön asioissa ja lapsen hoidossa. 

Valvottu tapaaminen on viimesijaisin järjestely. Siinä valvonta on intensiivisempää, koska valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan. Valvonnan kohteena on myös vanhemman ja lapsen välinen puhe. Tapaamisessa käytetään tulkkia, jos valvoja ei ymmärrä vanhemman ja lapsen käyttämää kieltä. Koska tapaamisten valvonta puuttuu merkittävällä tavalla lapsen ja vanhemman yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan, tapaamiset voidaan toteuttaa valvotusti vain, jos tapaamisten toteuttaminen tuettuina tai vaihtojen toteuttaminen valvottuina eivät riitä turvaamaan lapsen etua. Valvonta mahdollistaa turvallisen tapaamisen silloin, kun tapaamiseen liittyy jokin lapsen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kehitystä uhkaava tekijä.

Miksi tapaamisia tuetaan ja valvotaan?

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten tuella ja valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tuen tai valvonnan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. 
Sosiaalihuoltolaki 27 § (Finlex)

Tuki tai valvonta voi olla tarpeen, jos tapaava vanhempi ei kykene hoitamaan lasta tai kohtelee lasta hänen etunsa vastaisella tavalla. Tapaamisten valvominen voi olla tarpeellista esimerkiksi silloin, kun on uhkana, että lapsi viedään luvatta pois maasta. 

Tapaavalla vanhemmalla voi olla esimerkiksi vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia, joiden vuoksi hän ei kykene huolehtimaan lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ilman tukea tai valvontaa. Tuettuja tapaamisia voidaan tarvita myös esimerkiksi sen varmistamiseksi, ettei vanhempi saavu tapaamiseen päihtyneenä. 

Tapaamiset voi olla tarpeen toteuttaa valvottuina lapsen turvallisuuden varmistamiseksi esimerkiksi silloin, kun lasta tapaava vanhempi on aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhkaavasti lasta kohtaan ja on olemassa vaara, että käyttäytyminen uusiutuu.

Tuen tai valvonnan perusteena voi myös olla lapsen psyykkisen turvallisuuden vaarantuminen. Lapsi voi olla esimerkiksi pelokas ja traumatisoitunut, koska on joutunut näkemään vanhempien välistä väkivaltaa. 

Tapaamisten tukea tai valvontaa saatetaan tarvita myös tilanteessa, jossa lapsi ei ole tavannut vanhempaansa lainkaan aikaisemmin tai yhteydenpito on ollut erittäin vähäistä. Tällöin valvojan tehtävänä on tukea lapsen ja vanhemman välisen suhteen muodostumista sekä auttaa käytännön asioissa ja lapsen hoidossa. Mainituissa tapauksissa tapaamisten toteuttaminen tuettuina on pääsääntöisesti riittävä järjestely lapsen edun turvaamiseksi.

Päätöksessä tai sopimuksessa voidaan myös edellyttää, että tapaava vanhempi vahvistaa etukäteen ilmoittamalla, tuleeko hän tapaamaan lasta. Tapaaminen järjestetään näissä tilanteissa vain, kun vanhempi vahvistaa tapaamisen.

On huomioitava, että jos valvotuissa tapaamisissa lapsen turvallisuus on vakavasti uhattuna, niin edes valvominen ole riittävä keino turvata lapsen etua.

HE 88/2018 vp (Finlex)

Tuettujen ja valvottujen tapaamisten kesto

Tuettuja tai valvottuja tapaamisia taikka valvottuja vaihtoja ei saa jatkaa pidempään kuin on välttämätöntä. Jos sopimusta tai päätöstä tehtäessä voidaan ennakoida, milloin tuen tai valvonnan tarve päättyy, voidaan tuen tai valvonnan loppumisesta sopia tai määrätä jo tällöin. 

Jos valvotuista tapaamisista ei voida siirtyä suoraan tavanomaisiin tapaamisiin, täytyy kuitenkin pyrkiä siirtymään mahdollisimman nopeasti tuettuihin tapaamisiin tai valvottuihin vaihtoihin. Myös siirtymien ja porrasteisuuden mahdollisuudet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Tapaamisen yksityiskohdista sovitaan sosiaalilautakunnan vahvistamassa sopimuksessa tai määrätään tuomioistuimen päätöksessä. 

Sopimusta tehtäessä tai päätöstä harkittaessa on tärkeää arvioida sitä, mikä on lapsen kannalta tarkoituksenmukainen yksittäisten tapaamisen kesto. 

Tapaamisen tavoitteena on, että lapsi ja vanhempi ehtivät viettämään aikaa yhdessä, tutustumaan ja rakentamaan keskinäistä suhdettaan. Oleellista tapaamisjärjestelyissä on se, että tapaamiset suunnitellaan lapsen ja perheen tilanne ja erityistarpeet huomioiden. 

Tapaamisten kestoon vaikuttaa myös valvonnan intensiivisyys. Erityisesti valvottu tapaaminen vaatii erityisistä olosuhteista johtuen lapselta paljon voimavaroja. Tilanne on vaativa myös lapsen vanhemmalle ja tapaamista valvovalle henkilölle.

Tapaamisen kestoon vaikuttaa myös se, missä laajuudessa sosiaalitoimi voi käytännössä toteuttaa tukea ja valvontaa. 

HE 88/2018 vp (Finlex)

Tapaamisten järjestämis- ja kustannusvastuu

Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää valvottu vaihto tai lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten tuki tai valvonta, kun järjestely perustuu sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Tapaamisten tuki ja valvonta on asiakkaalle maksutonta.

Hyvinvointialueen on palvelua järjestäessään noudatettava sopimusta ja tuomioistuimen päätöstä, mutta sillä on muilta osin oikeus määritellä tarkemmin, miten tuki ja valvonta käytännössä toteutetaan. Hyvinvointialueet voivat järjestää tapaamiset itse tai hankkia palvelut ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. 

Tapaamistilan pitäisi olla luonteva sekä lapselle miellyttävä ja turvallinen. Lapsella ja vanhemmalla pitää olla mahdollisuus keskinäiseen yhdessäoloon kuitenkin niin, että valvoja pystyy seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan tapaamisen kulkuun. Lapsella tulisi olla hänen kehitystasoaan vastaavia leluja, pelejä ja toimintamahdollisuuksia. Toivottavaa on, että tilassa olisi vähintään mahdollisuus lämmittää ruokaa tai syödä välipalaa. 

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. STM:n julkaisuja 2017:5 (Valto)

Tapaamisten valvojan tehtävät

Valvoja huolehtii siitä, että tapaaminen on lapsen edun mukainen ja että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Tapaamista valvovan henkilön tehtävänä on huolehtia siitä, ettei lasta vahingoiteta tapaamistilanteessa fyysisesti tai psyykkisesti ja ettei lasta esimerkiksi viedä luvatta pois tapaamistilanteesta. Jos tilanteessa on esimerkiksi lapsen kaappausuhka, valvojia pitäisi olla kaksi. 

Toisinaan valvojan on otettava aktiivinen rooli. Hänen täytyy tarvittaessa pyrkiä tukemaan lapsen ja vanhemmat välisen suhteen syntymistä tai opastaa käytännön asioissa ja lapsen hoidossa.

Ohjaus on yleensä aluksi tiiviimpää ja vähitellen sen osuus pienenee, kun tilanne tasaantuu. Valvojan täytyy olla vanhempiin nähden neutraali. Hän ei voi ottaa kantaa tuen tai valvonnan tarpeen perusteluihin tai muihin tapaamisen taustoihin liittyviin asioihin.

Valvoja laatii aina tapaamisesta tai valvotusta vaihdosta raportin, joka asianosaisilla on oikeus saada pyydettäessä. 

Valvojalla täytyy olla tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Soveltuvan koulutuksen arviointi on työnantajan tehtävä. Henkilöstön kouluttaminen, perehdyttäminen ja ohjeistaminen on tärkeää etenkin asiakkaiden turvallisuuden ja oikeusturvan kannalta.

Tapaamisen aloittamatta jättäminen tai keskeyttäminen

Valvoja voi päättää, ettei tapaamista aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta, tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Valvojan täytyy antaa toimivaltaiselle lastenvalvojalle kirjallinen selvitys tapaamisista, jotka on keskeytetty tai jotka ovat jääneet muusta syystä toteutumatta. Selvitys sisältää valvojan tiedossa olevat syyt tapaamisen estymiseen tai keskeyttämiseen. Valvojan pitää tarvittaessa tehdä lastensuojeluilmoitus.

Tapaamisen peruminen voi olla lapsen edun vuoksi välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun vanhempi saapuu tapaamiseen päihtyneenä. Tapaamisen keskeyttäminen voi olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun vanhempi kohdistaa tai yrittää kohdistaa väkivaltaa lapseen tai yrittää viedä hänet luvattomasti pois tapaamistilanteesta. Akuuteissa vaaratilanteissa valvojan täytyy olla yhteydessä poliisiin.

Vain yksittäisen tapaamiskerran peruuttaminen tai keskeyttäminen on mahdollista. Valvoja ei voi päättää, ettei tapaamisiin vastaisuudessa järjestetä valvontaa.

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. STM:n julkaisuja 2017:5 (Valto)

Lastenvalvojan tehtävät

Kun lastenvalvoja on saanut selvityksen tapaamisen keskeytymisestä tai peruuntumisesta, hänen täytyy huolehtia, että kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi hänen on huolehdittava, että palvelutarpeen arviointi tehdään tarvittaessa. 

Jos lastenvalvoja on tehnyt palvelutarpeen arvioinnin, ei muualla sosiaalihuollossa tarvitse tehdä päällekkäistä palvelutarpeen arviointia, vaan viranomaiset tekevät yhteistyötä. Jos lapsella on jo asiakkuus lastensuojelussa, lastenvalvojan täytyy pyydettäessä osallistua palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen.

Jos tapaamiskertoja joudutaan toistuvasti peruuttamaan tai keskeyttämään, täytyy arvioida, vastaako tuomioistuimen päätös tai lapsen vanhempien tekemä sopimus lapsen etua. Arviointi täytyy tehdä myös, jos yhteenkin tapaamiseen liittyy jokin lapsen kannalta olennainen epäkohta, kuten esimerkiksi kaappausyritys. Lastenvalvoja arvioi yhdessä asianosaisten ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa, onko sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä tarvetta muuttaa. Hyvinvointialueen tekemä hakemus tuomioistuimeen on viimesijainen keino toimia. 

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: