Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimus

• Sopimus- ja päätöslomakkeet
• Sopimus- ja päätöslomakkeet englanniksi
• Ohje lomakkeen täyttämiseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät sopimuspohjat. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksen on sisällöllisesti vastattava THL:n sopimuspohjaa, vaikka sitä ei tehtäisi THL:n lomakkeelle.

Sopimus ja päätöslomakkeet

• Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimus LSAK-01-THL-2019-11-01-fi (doc 147 kt)
• Päätös lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisesta LSAK-02-THL-2019-11-01-fi (doc 72 kt)

Asiakirjojen käyttäjän on  huolehdittava tietoturvasta ja varmistuttava siitä, ettei omalle työasemalle jää avoimia tiedostoja, eikä tiedostoja tallenneta omalle työasemalle tai verkkopalvelimelle niin, että niihin on pääsy ulkopuolisilla henkilöillä.

Käyttäjän vastuulla on huolehtia siitä, että viimeisin versio asiakirjasta on käytössä. 

Lapsen huolto ja tapaamisoikeussopimus englanniksi

Alla olevat asiakirjat ovat kaksikielisiä (suomi-englanti). Kyseisiä asiakirjoja käytettäessä on huomattava, että mahdollisissa kielten välisissä tulkintatilanteissa suomi on asiakirjojen virallinen kieli ja englanti on epävirallinen käännös. 

• Agreement on child custody and right of access LSAK-01-THL-2019-11-01-fi-en (doc 172 kt)
• Decision on the confirmation of the agreement on child custody and right of access LSAK-02-THL-2019-11-01-fi-en (doc 72 kt)

Ohje lomakkeen täyttämiseen

Sopimus tehdään jokaiselle lapselle erikseen. Sopimukset laaditaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevina.

1) Sopijapuolet

Tähän kirjataan ne henkilöt, joiden välillä sopimus tehdään. Yleensä sopijapuolina ovat vanhemmat. Vähintään toisen vanhemmista on oltava huoltaja. 

Sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä. Muu henkilö voi olla

• se, jolle lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella
• se, jolle annetaan tietojensaantioikeus tai
•  oheishuoltaja, jonka luona lapsen tulee sopimuksen mukaan asua.

Aina kun mahdollista, samaan sopimukseen on hyvä laittaa kaikki ne asiat, joissa on samat sopijaosapuolet.

Esimerkki 1:

• Vanhemmat haluavat antaa tietojensaantioikeuden kolmannelle henkilölle, esimerkiksi vanhemman avopuolisolle. Tällöin sopijaosapuolina ovat sekä vanhemmat että avopuoliso.

Esimerkki 2:

• Vanhemmat, joista vain toinen on huoltaja, tekevät isovanhemman kanssa sopimuksen siitä, että isovanhempi on huoltajavanhemman ohella lapsen huoltaja. Oheishuollosta sovittaessa molemmat vanhemmat ja isovanhempi ovat kaikki sopijaosapuolia. Jos tämän jälkeen halutaan sopia tehtävienjaosta huoltajien välillä, tehdään uusi sopimus. Sen sopijaosapuolina ovat huoltajavanhempi ja oheishuoltaja.
• Jos edellä mainitussa tilanteessa molemmat vanhemmat ovat huoltajia, voidaan sekä lapsen huollosta että huoltajien välisestä tehtävienjaosta sopia samassa sopimuksessa. 

Esimerkki 3:

• Lapsella on kaksi vanhempaa, A ja B, joilla on yhteishuoltajuus. Vanhemmat haluavat sopia, että lapsen huoltajina ovat toinen vanhemmista A sekä isovanhempi C. B:llä olisi tietojensaantioikeus. Tehdään kaksi sopimusta. Ensimmäisessä sopimuksessa sopijaosapuolina ovat vanhemmat A ja B. He sopivat siitä, että yksin A on lapsen huoltaja ja että B:llä on tietojensaantioikeus. Tämän jälkeen A, B ja C tekevät sopimuksen siitä, että C on A:n ohella lapsen huoltaja.

Tietyissä tilanteissa sopimuksen vahvistaminen edellyttää muiden henkilöiden suostumusta. Nämä suostumukset merkitään kohtaan ”Suostumukset”.  

Sopimuksen sisältö

2) Lapsen huolto

Tähän kohtaan kirjataan, mitä lapsen huollosta on sovittu. Lapsen huolto voidaan uskoa yhteisesti molemmille vanhemmille tai se voidaan uskoa myös yksin toiselle vanhemmalle. Voidaan myös sopia oheishuollosta eli siitä, että muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja. 

Lisäksi tähän kohtaan kirjataan huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta, jos näistä halutaan sopia erikseen. Huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta voidaan sopia, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia ja lapsen etu sitä edellyttää. 

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen

3) Lapsen asuminen

Tähän kohtaan kirjataan, mitä sovitaan lapsen asumisesta. Vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu toisen vanhempansa luona. Vanhemmat voivat myös sopia oheishuoltajan kanssa siitä, että lapsi asuu oheishuoltajansa luona. Voidaan myös sopia, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona tai vanhempiensa/vanhempansa ja oheishuoltajan luona (vuoroasuminen). 

Vuoroasumisesta sovittaessa sopimukseen on kirjattava vuoroasumisen tarkemmat ehdot eli se, kuinka usein lapsen asuminen toisen vanhemman luota toisen luokse vaihtuu ja miten lapsen asuminen järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä. 

Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on merkittävä, kumpi koti ilmoitetaan väestötietojärjestelmään lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Lapsella voi olla vain yksi kotikuntalain mukainen virallinen asuinpaikka. 

• Kotikuntalaki (201/1994, Finlex)
• Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen – Lapsen asuminen

4) Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeudesta sovittaessa sopimukseen on kirjattava tapaamisten ja luonapidon tarkemmat ehdot, sillä vain tarpeeksi yksityiskohtainen sopimus on täytäntöönpanokelpoinen. 

Jos tapaamisten ja luonapidon yksityiskohtia ei ole mahdollista määritellä (esim. vuorotyötä tekevien osalta), mutta tapaamisoikeudesta halutaan tehdä sopimus, voidaan sopimukseen kirjata vähintään se, kuinka usein tapaaminen toteutetaan ja miten tapaamisoikeus järjestetään lomien aikana ja juhlapyhinä. 

Vanhemmat voivat sopia vain lapsen ja vanhemman välisestä tapaamisoikeudesta. On mahdollista sopia esimerkiksi siitä, että vanhempi tapaa lasta, joka asuu oheishuoltajan luona. Sopijaosapuolina ovat tällöin vanhemmat. Oheishuoltaja on suostumuksenantajana. On tärkeää, että neuvottelut käydään kuitenkin yhdessä kaikkien kesken.

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen - Tapaamisoikeus

5) Tietojensaantioikeus

Tähän kohtaan voidaan kirjata muun kuin huoltajan tietojensaantioikeudesta. Vanhemmat voivat sopia tietojensaantioikeuden antamisesta huollosta erotetulle vanhemmalle tai muulle henkilölle. Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita.

Yhteishuoltaja ei tarvitse erillistä tietojensaantioikeutta, vaikka huoltajien välisestä tehtävien jaosta olisi sovittu niin, että huoltajien yhteistoimintaan kuuluisi vain jokin asia. 

Esimerkki:

• Voidaan esimerkiksi sopia, että toinen vanhempi on yksin lapsen huoltaja ja toisella vanhemmalla on tapaamisoikeus. Lisäksi sovitaan, että tapaavalla vanhemmalla on tietojensaantioikeus, eli sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja kaikilta viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen - Tietojensaantioikeus

6) Muutettava sopimus / päätös

Tähän merkitään tieto siitä, minä päivänä tehtyä sopimusta tai päätöstä tällä sopimuksella muutetaan. Epäselvyyksien välttämiseksi tähän merkitään, miltä osin sopimus jää voimaan. 

Esimerkki 1:

• Aiemmin on sovittu yhteishuollosta. Uudella sopimuksella vanhemmat haluavat sopia vain tapaamisoikeudesta. Tähän kohtaan voidaan merkitä, että aikaisempi sopimus yhteishuollosta jää voimaan. 

Esimerkki 2:

• Aiemmin on sovittu tietojensaantioikeudesta toiselle vanhemmalle. Jos oikeus halutaan poistaa, tieto siitä merkitään tähän.

7) Lisätietoja 

Tähän voidaan kirjata erilaisia muita asioita, joista sopijapuolet ovat täytäntöönpanokelpoisen sopimuksen yhteydessä sopineet keskenään.  

8) Allekirjoitukset

Tähän kirjataan jokaisen sopijapuolen osalta paikka, päiväys ja allekirjoitukset.

9) Lapsen mielipiteen selvittäminen (Viranomainen täyttää)

Tähän kohtaan merkitään tieto lapsen mielipiteen selvittämisestä. 

Hyvinvointialueen on sopimuksen vahvistamista harkitessaan otettava huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide. Lapsen mielipide on selvitettävä sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

10) Suostumukset

Tähän merkitään niiden henkilöiden allekirjoitus ja asema, joiden suostumusta sopimuksen vahvistaminen lain 8 §:n 4 momentin mukaan edellyttää. Suostumuksen antajilla tarkoitetaan muita henkilöitä kuin tämän sopimuksen osapuolia.

Suostumus tarvitaan

• oheishuoltajalta, jos lapsella on oheishuoltaja (esim. vahvistettaessa tapaamisoikeutta)
• siltä henkilöltä, jolle on aiemmin vahvistettu tietojensaantioikeus, jos sopimuksella puututaan jo vahvistettuun tietojensaantioikeuteen (esim. jos sopimuksella poistetaan tietojensaantioikeus tai muutetaan sitä)
• lain 9 c §:ssä tarkoitetulta erityisen läheiseltä henkilöltä, jos lapselle on vahvistettu oikeus tavata tällaista henkilöä ja jos sopimus voi vaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. 

Esimerkki:

• Jos vanhemmat ovat sopineet tietojensaantioikeudesta muulle henkilölle, esimerkiksi isovanhemmalle, mutta oikeus halutaan poistaa, ovat uuden sopimuksen sopijaosapuolina vanhemmat ja isovanhempi on suostumuksenantaja.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 § 4 momentti (Finlex)

Päätös sopimuksen vahvistamisesta

Päätöksellä hyvinvointialue joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta sopimuksen. 

Muutoksenhakuohje

Sopimuksen vahvistamista koskevasta päätöksestä voi hakea muutosta sosiaalihuoltolain (1301/2014) 6 luvun mukaisesti. Päätökseen saa vaatia oikaisua hyvinvointialueelta siten kuin hallintolaissa säädetään. Erityisen tärkeää muutoksenhakuohje on liittää kielteiseen päätökseen.
Sosiaalihuoltolaki 6 luku (Finlex)