Tuomioistuimen määräämä isyystutkimus

Tuomioistuin voi määrätä isyystutkimuksen tehtäväksi isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevissa asioissa. Tuomioistuin määrää tutkimuksen, jos asianosainen sitä vaatii tai tutkimus on tuomioistuimen mielestä tarpeellinen.

Tällä sivulla

Käytettävät asiakirjat

Kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen isyystutkimuksen tekemisestä, se lähettää oikeusgeneettisen isyystutkimuksen määräyslomakkeen (VSAK-14) ja isyystutkimusta koskevan päätöksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeusgenetiikkatiimille. THL toimittaa tämän jälkeen tuomioistuimelle näytteenottopaketit kutakin tutkittavaa varten. 

Tuomioistuin täyttää isyystutkimuksen näytteenottoasiakirjaan (VSAK-15) tutkittavan tiedot ja tuomioistuimen yhteystiedot ja toimittaa sen tutkittavalle. Lisäksi tuomioistuin toimittaa tutkittavalle todistuksen tuomioistuimen määräämän näytteen ottamisesta (VSAK-17). Tutkittava toimittaa todistuksen tuomioistuimeen näytteenoton jälkeen. 

Isyystutkimus valmistuu yleensä noin viikossa, kun tutkitaan elävien henkilöiden näytteitä. Jos tutkittavana on näyte vainajasta, tutkimusaika saattaa olla jonkin verran pidempi. THL lähettää tutkimusvastauksen postitse tutkimuksen määränneelle tuomioistuimelle. 

Löydät asiakirjat kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Näytteenotto

Tuomioistuin lähettää tutkittavalle henkilölle 

  • näytteenottopaketin, joka sisältää näytteenottotarvikkeet ja näytteiden palautuskuoren
  • näytteenottoasiakirjan (VSAK-15)
  • todistuksen näytteen ottamisesta (VSAK-17).

Terveydenhuollon ammattihenkilö ottaa näytteet terveydenhuollon toimintayksikössä, yleensä terveyskeskuksessa. Lisäksi näytteenottaja täyttää näytteenottoasiakirjan ja todistuksen näytteenotosta. 
Näytteenotto-ohjeet

Näytteenantajan on todistettava henkilöllisyytensä näytteenottajalle ennen näytteen ottamista (laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 378/2005 13 §:n 3 momentti, asetus 805/2022 1 §).
Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat

Miten toimitaan, jos mahdollinen isä on kuollut?

Jos mahdollinen isä on kuollut, oikeusgeneettinen isyystutkimus voidaan tehdä näytteestä, joka on otettu hänen eläessään tai kuoleman jälkeen. 

Jos näyte otetaan tulevan tutkimuksen varalle mahdollisen isän kuoltua, näytteen ottaa laillistettu tai luvan saanut lääkäri tai hänen välittömässä valvonnassaan muu terveydenhuollon ammattihenkilö (laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 16 §). Näyte voidaan ottaa, jos pyynnön esittänyt antaa selvityksen siitä, että näytteen ottaminen voi olla tarpeen isyyden vahvistamista tai kumoamista varten. Oikeus pyynnön esittämiseen on sillä, joka vanhemmuuslain mukaan voi ajaa kannetta isyyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi.

Tuomioistuin täyttää näytteenottoasiakirjan (VSAK-15) vainajaa koskien ja toimittaa sen näytteen hallussapitäjälle, esimerkiksi oikeuslääkärille tai sairaanhoitopiirille. Näytteenottoasiakirjan mukana toimitetaan myös THL:n toimittama palautuskuori. Näytteen hallussapitäjä toimittaa näytteen ja näytteenottoasiakirjan THL:lle. 

Jos tutkimuksessa käytetään kuolleesta henkilöstä otettua kudosnäytettä, synnyttäneen äidin näyte on tutkimuksessa erityisen tärkeä ja myös hänet tulisi määrätä tutkittavaksi. Jos myös äiti on edesmennyt, hänen näytettään ei kuitenkaan voida tutkia ennen kuin on selvitetty, selviääkö isyyskysymys mahdollisen isän ja lapsen välisenä tutkimuksena.

Isyystutkimus sukulaisten avulla

Jos mahdollinen isä on edesmennyt eikä hänestä löydy hänen eläessään, kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä otettua tai tulevan tutkimuksen varalle otettu kudosnäytettä, isyystutkimus voidaan tehdä mahdollisen isän lähisukulaisten avulla heidän suostumuksellaan.

THL:n oikeusgenetiikkatiimiltä tulee pyytää lausunto siitä, edistääkö sukulaisten tutkiminen isyysasian selvittämistä ja voiko tutkimuksessa käydä ilmi sukulaisen omaa tai hänen lapsensa syntyperää koskevia asioita (laki 378/2005 11 § 1 momentti). Lausunnon pyytämiseen on asiakirja VSAK-16.

Lausuntopyyntöön kirjataan, keitä isyyden selvittäminen koskee ja keitä lähisukulaisia voitaisiin mahdollisesti tutkia mahdollisen isän sijaan. Lisäksi tulee kirjata, mikä on lähisukulaisen/-sukulaisten sukulaisuussuhde mahdolliseen isään. Jos lähisukulaisia on useampi, tulee lisäksi kertoa, mikä on heidän sukulaisuussuhteensa toisiinsa. Oikeusgenetiikkatiimiin kannattaa olla yhteydessä (029 524 8723, 029 524 8900), kun lausuntopyyntöasiakirjaa ryhtyy täyttämään, jotta asiakirjaan tulee kirjatuksi kaikki tarvittava tieto lausunnon antamista varten. 

Synnyttäneen äidin näytteen tutkiminen parantaa tutkimuksen informatiivisuutta. Näin ollen jos synnyttänyt äiti elää, olisi erittäin tärkeää, että myös hänet sisällytettäisiin lausuntopyyntöön ja myös hänen näytteensä määrättäisiin tutkittavaksi.

Löydät asiakirjan kootulta asiakirjasivulta:
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Kun tuomioistuin on saanut THL:n antaman lausunnon, se toimittaa lausunnon tiedoksi sukulaiselle, jota lausuntopyyntö koski tai hänen lailliselle edustajalleen. Kun sukulainen on tutustunut lausuntoon, hän päättää tutkimukseen osallistumisesta. 

Isyystutkimus aiemmin annettuja näytteitä käyttäen

Jos lastenvalvoja ajaa isyyden vahvistamiskannetta lapsen puolesta, lapsen, synnyttäneen äidin tai mahdollisen isän näytteet on voitu toimittaa jo aiemmin isyystutkimusta varten THL:lle. Jos asia ei käy ilmi haastehakemuksesta, asiasta voi kysyä lastenvalvojalta tai THL:n oikeusgenetiikkatiimiltä. Jos näytteet on jo annettu, ne ovat hyödynnettävissä tuomioistuimen määräämässä tutkimuksessa, eikä ole tarpeen määrätä henkilöitä antamaan uusia näytteitä.

Näyte ulkomailta

Jos tuomioistuimen täytyy tehdä virka-apupyyntö ulkoministeriölle tai todistelupyyntö ulkomaille oikeusgeneettisen isyystutkimuksen näytteen saamiseksi, ota yhteys:

Marjo Avela
tutkimuspäällikkö
[email protected]
puh. 029 524 8723

YHTEYSTIEDOT

Oikeusgenetiikkatiimi

isyystutkimus(at)thl.fi
puh. 029 524 8900

Marjo Avela
johtava asiantuntija 
[email protected]
puh. 029 524 8723