Uutiset ja tiedotteet

Maahanmuuttaneiden todennäköisyys saada Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa on Suomessa syntyneeseen väestöön verrattuna merkittävästi pienempi. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksesta, jossa on seurattu kaikkia Suomessa vuoden 2010 lopussa asuneita aikuisia maahanmuuttaneita. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus Suomessa asuvien maahanmuuttaneiden psykoterapian käytöstä.

Rasisminvastaiseen kampanjaan osallistumisen lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee työyhteisöjä uudenlaisten, antirasististen työtapojen oppimisessa.

THL on julkaissut väliarvioinnin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelman toteutumisesta vuosina 2019–2023.

Kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret pitävät koulunkäynnistä yleisemmin kuin muut 8.- ja 9.-luokkalaiset nuoret. THL tutki eroja hyvinvoinnissa, osallisuudessa ja päihteiden käytössä suomalaistaustaisten, Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten välillä. 

Yli puolet Suomeen muuttaneista seuraa aktiivisesti sekä lähtömaansa että Suomen politiikkaa. Viidennes ei seuraa aktiivisesti kummankaan maan politiikkaa, ja he myös osallistuvat politiikkaan kaikkein vähiten. 

Kokemukset syrjityksi tulemisesta tai syrjittyyn ryhmään kuulumisesta heikentävät terveyttä ja hyvinvointia ja ovat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Syrjintäkokemukset rapauttavat myös kiinnittymistä tärkeisiin sosiaalisiin ryhmiin – etenkin suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaan asuinalueeseen samaistumista.

Suomeen muuttaneesta aikuisväestöstä 42 prosenttia kertoi tulleensa syrjityksi edellisen vuoden aikana ja heistä peräti 75 prosenttia arvioi syrjinnän perustuneen syntyperään, etniseen taustaan tai ihonväriin. Tulos selviää THL:n MoniSuomi-tutkimuksesta.

Koronapandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin korostuivat toimintarajoitteissa nuorissa ja erityisesti niillä, jotka ovat ulkomaalaistaustaisia, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta.

Tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) aloitti ensimmäinen saamelaisasioiden asiantuntija. Tehtävään valittiin Niila Rahko. Hän työskentelee Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa, joka on osa Kansallista mielenterveysstrategiaa.

Suomessa asuvat aikuiset voivat pääsääntöisesti hyvin, mutta huolenaiheitakin on.