Pakolaistaustaisten lasten ja nuorten mielenterveys

Iloiset lapset hyppivät narua pihalla auringonpaisteessa.

Maahanmuuton jälkeen lasten hyvinvointia edistää etenkin ikätasoinen toiminta, kuten esimerkiksi päivähoitoon osallistuminen, koulunkäynti sekä mahdollisuus leikkiin ja harrastuksiin.

Kaikkien lasten normaalia kehitystä ja hyvinvointia edesauttavat

  • turvallinen, vakaa ja ennustettava arki
  • huoltajille suunnattu tuki ja tieto
  • kokemus osallisuudesta ja hyvät kaverisuhteet.

Nämä asiat pätevät myös niihin pakolaistaustaisiin lapsiin, jotka ovat saattaneet kokea hyvinkin kuormittavia ja järkyttäviä asioita.

Pakolaistaustaisten lasten psyykkinen oireilu 

Lapset reagoivat herkästi muutoksiin, ja pakolaistaustaisilla lapsilla muutostilanteita on voinut olla paljon. Heidän psyykkistä hyvinvointiaan kuormittavat usein muun muassa

  • läheisistä eroon joutuminen ja läheisten menetykset 
  • asuminen pakolaisleirillä  
  • pakomatka 
  • epävarmuus tulevaisuudesta
  • rasismi ja syrjintä 
  • perheenjäsenten mahdollinen psyykkinen kuormittuneisuus.

Arjen kuormitus ja stressitekijät vievät lapsen resursseja ja ne saattavat vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen kuten uusien taitojen oppimiseen sekä lapsen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Kasvuympäristön ja arjen tukeminen on keskeistä

Lapsen ja perheen mahdollisiin ongelmiin on tärkeä tarjota tukea varhaisessa vaiheessa, jotta lapsen normaali kasvu ja kehitys eivät vaarannu.

Ensisijaisena keinona on tarjota tukea lapsen kasvuympäristöön ja arkeen, esimerkiksi tukemalla vanhemmuutta ja tarjoamalla vanhemmille tietoa lapsen kehityksestä ja lapsen mahdollisista oireista.

Turvapaikanhakija-asemassa oleville lapsille ja perheille on tärkeää tarjota turvallinen ja lapsiystävällinen asuinympäristö, jossa lapsilla on mahdollista toimia ikätasoisesti, ja jossa vanhemmat voivat ylläpitää turvallista arkea.

Pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria kohtaavilla ammattilaisilla ja aikuisilla on keskeinen rooli 

  • turvallisuuden tunteen luomisessa
  • lapsen tai nuoren vaikutusmahdollisuuksien varmistamisessa
  • merkityksellisten ihmissuhteiden tukemisessa
  • sen varmistamisessa, että ympärillä on luotettavia aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita lapsen hyvinvoinnista
  • lapsen tai nuoren oman identiteetin muodostumisen tukemisessa 
  • stressin hallitsemisen tukemisessa.

Kaikki lapset tulee aina nähdä ensisijaisesti lapsina, riippumatta esimerkiksi oleskeluluvan laadusta tai lupaprosessin vaiheesta. Turvapaikanhakija-asemassa oleville alaikäisille kuuluvat samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin kunnan muille asukkaille, myös tarvittavat lastensuojelun palvelut. Heillä on myös oikeus käydä koulua ja oikeus opiskeluhuoltoon.

Pakolaistaustaisten lasten kohdalla ohjaus lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon tapahtuu samoilla kriteereillä kuin kaikkien lasten kohdalla. Myös alle 18-vuotiaat turvapaikanhakija-asemassa olevat lapset, joilla ei ole vielä oleskelulupaa, ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin alaikäiset.

Ilman huoltajaa alaikäisinä maahan tulleiden mielenterveyden tuki

Moni ilman huoltajaa tullut alaikäinen on saattanut kokea paljon kuormittavia ja vaikeita asioita, esimerkiksi väkivaltaa, turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointia kuormittavat myös turvapaikkaprosessin ja kotoutumisvaiheen aikaiset kokemukset, kuten:

  • siirtymiset alaikäisyksiköstä toiseen, ja näiden siirtymisten myötä esimerkiksi koulujen ja harrastusten vaihtuminen 
  • turvapaikkaprosessin ja jatkoluvan saamisen pitkittyminen ja lyhyet oleskeluluvat
  • oma tai asuintovereiden heikko terveystilanne
  • erossa olo omista perheenjäsenistä ja sukulaisista ja ajoittainen vastuunotto heistä, esimerkiksi rahallinen vastuu
  • lähiomaisten kadoksissa oleminen tai kuolema
  • suomalaisten ystävien puute
  • kielteiset päätökset ja käännytyspäätökset
  • perheenyhdistämisen vaikeus
  • epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten psyykkistä vointia on tuettava etenkin kuormittavissa kriisitilanteissa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kielteisen päätöksen saaminen, käännytyspäätöksen täytäntöönpano, iänmääritykseen määrääminen tai toiseen alaikäisyksikköön tai aikuisten vastaanottokeskukseen siirtäminen. 

Vain osa lapsista ja nuorista tarvitsee varsinaista psykiatrista apua. Psyykkinen kuormittuneisuus ja stressi hidastavat kuitenkin monen kotoutumista, opiskeluja, kielen oppimista ja sosiaalisten suhteiden luomista. Avun pikainen saaminen arkeen lapsen tai nuoren lähelle on tärkeää. Tutut ja turvalliset aikuiset esimerkiksi asumisyksiköissä ovat usein alaikäisille tärkeitä ihmisiä ja tukihenkilöitä. 

Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikkaa hakevien lasten ja -nuorten mielenterveyttä voidaan tukea esimerkiksi seuraavin keinoin: 

  • Luomalla luottamuksellinen, turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa lasten ja nuorten on mahdollista puhua kohtaamistaan vaikeista asioista niin halutessaan.
  • Kiinnittämällä huomiota lasten ja nuorten oman äänen kuulumiseen. Alaikäisellä on oltava mahdollisuus ilmaista oma tahto häntä koskevissa asioissa.
  • Tarjoamalla mielenterveyden ammattilaisten tukea matalalla kynnyksellä, joustavasti ja niin kauan kuin sille on tarvetta. 
  • Hyödyntämällä moniammatillista ja verkostojen välistä yhteistyötä esimerkiksi alaikäisen oppilaitoksen, asumisyksikön ja lastensuojelun ammattilaisten välillä. 
  • Tukemalla lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia. 
  • Kohtaamalla jokainen lapsi ja nuori omana itsenään ja kiinnostumalla juuri hänen ajatuksistaan ja toiveistaan.

Ammattilainen voi edesauttaa luottamuksen rakentumista lapseen tai nuoreen erilaisin toiminnallisin menetelmin, kuten rentoutuksen, musiikin, kerronnan, kuvataiteen ja liikunnan keinoin. Lapselle tai nuorelle voi tarjota vertaistukea kokemusasiantuntijoilta ja muilta vastaavassa tilanteessa olevilta. 

Menetelmiä pakolaistaustaisten lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi

Lapset puheeksi

Strukturoitu menetelmä, jossa pyritään kartoittamaan tasapuolisesti lapsen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia.
Lapset puheeksi (MIELI Suomen Mielenterveys ry)

Vahvuuksien kartoittaminen

Vahvuuksien kartoittamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi eri kielisinä versioina saatavilla olevia Selviytyjän purjeet- ja Voimasimpukka -työvälineitä sekä suomenkielistä Kasvun palat -työvälinettä.
Selviytyjän purjeet (MIELI Suomen Mielenterveys ry)

Vakauttavia tukimuotoja pakolaisena tai turvapaikanhakijana maahanmuuttaneille

Serene-toiminnassa on kehitetty pakolaisena tai turvapaikanhakijana maahanmuuttaneille tarkoitettuja vakauttavia tukimuotoja, joiden tarkoituksena on edistää mielenterveyttä, vähentää traumaperäisen stressin ja sopeutumisprosessiin liittyvän stressin haitallisia seurauksia.
Serene-toiminta (MIELI Lounais-Suomen mielenterveys ry) 

Traumahoidon malli alaikäisyksiköihin

TASA-hankkeessa on kehitetty traumahoidon mallia alaikäisyksiköihin. Materiaaleihin kuuluu mm. Ryhmätuen malli alaikäisyksiköille -työkirja. 
TASA-hanke (Tampereen yliopisto)
TASA-materiaalit (Tampereen yliopisto)

Mielenterveyttä maahantuloon – videosarja pakolaiselle 

Monikielinen videosarja tarjoaa tietoa ja välineitä mielenterveyden vahvistamiseksi sekä pakolaistaustaisten ihmisten että asiantuntijoiden kertomana.
Mielenterveyttä maahantuloon – videosarja pakolaiselle

Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu

Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu on ammattilaisten käyttöön kehitetty puolistrukturoitu, laadullinen haastattelurunko. Sen avulla on mahdollista huomioida lapsiperheiden sosiokulttuurisia, kielellisiä ja maahanmuuttoon liittyviä tekijöitä ja saada kattava kokonaiskuva perheen tilanteesta. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä. 

Perhe Yhtenäiseksi -malli

Työskentelymenetelmä tarjoaa ennaltaehkäisevää tukea pakolaisperheiden mahdollisiin perheen sisäisiin haasteisiin. Työskentelymenetelmän tavoitteena on vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta, tukea vakauttavaa arkea ja lisätä perheen yhtenäisyyttä.

Lisätietoa 

Asiantuntijavideolla syventävää tietoa aiheesta

Asiantuntijavideolla psykologi, lastenpsykoterapeutti Ann-Christin Qvarnström-Obrey tarkastelee pakolaisuuden ilmiökenttää lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Video on osa PALOMA-koulutuskokonaisuutta. 

Päivitetty: