Mielenterveysongelmien tunnistaminen

Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että maahanmuuttaneilla ja etenkin pakolaistaustaisilla ihmisillä voi olla kohonnut riski mielenterveyden ongelmille. Erityisesti konfliktialueilla tai köyhissä olosuhteissa asuneilla ihmisillä mielenterveyden ongelmat, kuten myös kehitykselliset ja somaattiset ongelmat, ovat aikaisemmin voineet jäädä tunnistamatta ja hoitamatta. Tämän vuoksi ongelmat ovat saattaneet kasautua tai vaikeutua.

Ammattilaiselle voi joskus olla haastavaa tunnistaa erilaisista taustoista tulevien ihmisten mielenterveyden oireita ja ongelmia. Asiakkaiden ja ammattilaisten kielelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset taustat sekä esimerkiksi koulutus voivat vaikuttaa siihen, miten he ilmaisevat, tulkitsevat ja tunnistavat mielenterveyden ongelmia sekä siihen, millaista tukea he toivovat tai tarjoavat mielenterveyden ongelmiin.

Kuuntele asiakkaan kokemuksia

Olennainen osa mielenterveyden arviointia on pyrkimys ymmärtää asiakkaan omia kokemuksia oireista tai ongelmista. Asiakkaan ajatusten ja tulkintojen kartoittamisessa ammattilainen voi käyttää apuna esimerkiksi Kulttuurinen haastattelu -menetelmää.
Kulttuurinen haastattelu (Psykiatriyhdistys) 

Usein vastaavanlainen avoin lähestymistapa, jossa ammattilainen kiinnostuu asiakkaan omista kokemuksista ja tulkinnoista, helpottaa ongelmien tunnistamista ja lisää asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Mahdollisten ongelmien selvittämisessä voi käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

• Mistä olet huolissasi?  
• Miten jaksat? 
• Miten syöt ja nukut? 
• Millaisena näet oman tulevaisuutesi? 
• Oletko ajatellut joskus itsesi vahingoittamista tai itsemurhaa?

Valmiiden oirekyselyiden haasteet ja mahdollisuudet

Mielenterveysongelmien tunnistamisen tueksi on olemassa myös erilaisia oirekyselyitä ja arviointiasteikkoja. Terveydenhuollossa tavanomaisesti käytettävillä oirekyselyillä tai muilla menetelmillä ei kuitenkaan aina kyetä tunnistamaan erilaisista taustoista tulevien asiakkaiden hyvinvoinnin riskitekijöitä ja mielenterveyden ongelmia oletetulla tavalla.

Erilaisten menetelmien käyttöön ja niiden luotettavuuteen voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi: 

• asiakkaan luku- ja kirjoitustaito
• koulutustausta
• tottuneisuus erilaisiin lomakkeisiin vastaamiseen
• tottuneisuus mielenterveydestä puhumiseen 
• kieleen ja tulkkaukseen liittyvät tekijät.

Etenkin asiakkaat, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan muodollista koulutusta tai joilla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa, eivät välttämättä ymmärrä kyselyiden tarkoitusta tai osaa täyttää niitä itsenäisesti omalla äidinkielellään.

Kyselyiden toimivuuteen vaikuttavat käännöksissä käytetty kieli, asiakkaan puhuma murre ja tulkkien tottuneisuus kyselyiden kääntämiseen. Oirekyselyistä mahdollisesti laskettavat summapisteet eivät aina riitä mielenterveyden ongelmien tunnistamiseen luotettavasti.

Monia oirekyselyitä tai muita menetelmiä voi kuitenkin käyttää, kun huomioi asiakkaan yksilölliset ominaisuudet ja hänen taustaansa mahdollisesti liittyvät tekijät. Useimmissa tilanteissa erilaisia menetelmiä, kuten oirekyselyitä, voidaan käyttää joustavasti esimerkiksi haastattelun tukena ja kysymyksiä sekä asiakkaan vastauksia täsmentäen tai tarkistaen.

Muita menetelmiä mielenterveysongelmien tunnistamisen tueksi

Monimenetelmäisyys ja yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa ovat keskeisiä tapoja maahanmuuttaneiden mielenterveyden ongelmien tunnistamisessa. Asiakkaan läheisiltä saatu tieto voi olla arvokasta asiakkaan tilanteen arvioinnissa ja kokonaiskäsityksen saamisessa.

Mielenterveydestä puhumisen ja mielenterveyden ongelmien tunnistamisen apuna voi halutessaan käyttää erilaisia tukimenetelmiä, kuten 

• Kulttuurinen haastattelu (Psykiatriyhdistys) 
• Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa (Innokylä) 
• Mielenterveys puheeksi -kysymyspatteristo pakolaistaustaisen asiakkaan sosiaalitoimen palvelutarvearviossa (Innokylä) 
• Mielenterveyden alkuhaastattelu pakolaisille (Innokylä) 
• Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu (Innokylä)

Asiantuntijavideolla syventävää tietoa aiheesta

Asiantuntijavideolla psykiatrian erikoislääkäri, kulttuurisen kehityspsykiatrian dosentti Venla Lehti kertoo käytännönläheisesti mielenterveysongelmien tunnistamisesta sekä kulttuurisesta haastattelusta. 

Lähteet

Patanè, Martina ym. (2022) Prevalence of mental disorders in refugees and asylum seekers: a systematic review and meta-analysis. Global Mental Health 1–14.