Mielenterveyden puheeksiotto

Ammattilaisten on usein hyvä kysyä mielenterveyden oireista suoraan. Suomalainen palvelujärjestelmä on monelle maahanmuuttaneelle asiakkaalle tuntematon, eikä asiakas aina tiedä, missä palveluissa tai kenen ammattilaisen kanssa näistä asioista voi puhua tai mitä puhumisesta seuraa. Joskus taas asiakas ei halua ottaa asiaa itse puheeksi tai hänellä ei ole sanoja tai kokemusta mielenterveydestä puhumisesta. 

Mielenterveyden puheeksiotto ja yhteinen keskustelu on tärkeää myös siksi, että asiakkaat saattavat tulkita oireitaan ja tapahtumia eri tavoin. Asiakas voi esimerkiksi tulkita psyykkiset oireet merkiksi parantumattomasta ongelmasta, elämän kääntymisestä pysyvästi huonompaan suuntaan tai omasta syyllisyydestä tilanteeseensa. Vastaavanlaiset tulkinnat lisäävät usein kuormittuneisuutta ja hankaloittavat toipumista.

Ymmärrettävä kieli ja arjen esimerkit helpottavat puhetta mielenterveydestä

Ammattilainen voi helpottaa mielenterveydestä puhumista kertomalla tietävänsä erilaisten psyykkisten oireiden, kuten unettomuuden, alhaisen mielialan tai toistuvien ajatusten, yleisyydestä. Samalla hän voi kysyä, onko asiakkaalla ollut vastaavanlaisia tai muita oireita.

Puheeksioton yhteydessä on hyvä välttää ammattitermien tai diagnostisten sanojen, kuten masennus, käyttämistä. Sen sijaan mielenterveydestä, hyvinvoinnista ja erilaisista oireista kannattaa puhua mahdollisimman konkreettisesti ja arjen esimerkkejä käyttäen. Tämä auttaa normalisoimaan mielen hyvinvoinnista puhumista.

Joidenkin asiakkaiden kanssa mielenterveydestä puhuminen voi vaatia tavallista enemmän aikaa, yhteisen luottamuksen rakentumista ja asioiden esiin ottamista useampaan kertaan.

Puheeksioton yhteydessä on myös tärkeä tarjota tietoa mielenterveydestä, sen tukemisesta, erilaisista oireista sekä tarjolla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista mahdollisimman ymmärrettävästi ja konkreettisesti.

Pakolaisuuteen liittyy monia mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä. Siksi on erityisen tärkeää, että mielenterveys huomioidaan ja otetaan puheeksi pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa.  Videolta vinkkejä ja työkaluja mielenterveyden puheeksiottoon.

Materiaaleja puheeksioton tueksi

Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastus 

Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastus -käsikirja, alkutarkastukseen kuuluvat lomakkeet sekä videot ammattilaisten vinkeistä ja kokemuksista tarjoavat malleja ja esimerkkejä mielenterveydestä puhumisesta turvapaikanhakija-asiakkaiden kanssa.
Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastus

Mielenterveyden alkuhaastattelu pakolaisille 

Mielenterveyden alkuhaastattelu pakolaisille on keskustelumalli, jota voidaan käyttää kotoutumispalveluissa pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa. Malli yhdistää mielenterveyden selvittelyssä kolme näkökulmaa: positiivisen mielenterveyden sekä traumainformoidun ja kulttuurisensitiivisen työotteen. Tavoitteena on asiakkaiden voimavarojen ja resilienssin huomiointi aikaisempaa paremmin. Mallia voivat soveltaa mielenterveystyön ammattilaiset kotouttamispalveluiden yhteydessä.
Mielenterveyden alkuhaastattelu pakolaisille (Innokylä) 

Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa 

Kiintiöpakolaisten mielenterveyttä ja mahdollisia tarvittavia palveluita on tärkeää kartoittaa jo heidän kanssaan tehtävässä alkuterveystarkastuksessa. Alkuterveystarkastukseen on kehitetty mielenterveysosio, jota ammattilainen voi hyödyntää mielenterveyden puheeksi ottamisessa ja tarvittaessa jatko-ohjauksessa.
Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa (Innokylä)