Mikä on PALOMA-osaamiskeskus?
PALOMA-osaamiskeskus edistää pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden ihmisten mielenterveyttä. Osaamiskeskus muodostuu mielenterveystyötä tekevistä toimijoista, ja sitä koordinoi THL. PALOMA-osaamiskeskukseen kuuluu toimijoita sekä valtakunnallisella tasolla että kaikilla viidellä yhteistyöalueella.
Tuki ja toiminta
Osaamiskeskukseen kuuluvat toimijat
- tarjoavat tukea, tietoa ja työkaluja
- tuottavat tutkimustietoa
- tekevät asiakastyötä ja tarjoavat konsultaatiota
- ovat mukana palveluiden kehittämisessä
- tekevät vaikuttamistyötä.
Eri toimijoiden työn sisältö vaihtelee toimijasta ja sen perustehtävästä riippuen.
Tuki ja toiminta
Työkaluja mielenterveystyöhön
Verkostot
PALOMA-osaamiskeskuksen tehtävät.
Miksi PALOMA-osaamiskeskus tarvitaan?
Useat Suomessa toteutetut väestötutkimukset ovat osoittaneet, että Suomeen muuttaneella ja erityisesti pakolaistaustaisella väestöllä on enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveyteen liittyviä haasteita kuin Suomen koko väestöllä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että pakolaistaustaiset ihmiset eivät saa tarvitsemaansa tukea mielenterveytensä edistämiseen ja mielenterveysongelmien hoitamiseen, ja moni heistä käyttää tarpeeseensa nähden liian vähän mielenterveyspalveluita. Hoitamattomat mielenterveyshäiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja vaikeuttavat kotoutumista.
Osaatko huomioida pakolaistaustaisen väestön mielenterveyden tuen tarpeet?
PALOMA-osaamiskeskuksen tavoitteena on mielenterveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Yksi keskeinen tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa on, että pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyttä tuetaan ja hoidetaan riittävästi eri sektoreilla.
PALOMA-osaamiskeskuksen perustamista pohjustaneessa ensimmäisessä PALOMA-hankkeessa (2016–2018) tunnistettiin Suomessa vallitsevia pakolaistaustaisten mielenterveystyöhön liittyviä puutteita, esteitä ja tarpeita sekä hyviä käytäntöjä:
- Pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyden erityispiirteiden huomioon ottaminen eri palveluissa ja palveluiden kehittämisessä kaipaa tehostamista.
- Asiakkaat eivät löydä palveluita, palvelupolut eivät ole selkeitä ja ne katkeavat helposti.
- Ammattilaiset tarvitsevat tukea ja työkaluja pakolaistaustaisten parissa tehtävään mielenterveystyöhön.
- Mielenterveystyön hyviä käytäntöjä ja tietoa mielenterveyden tukemisesta on tärkeää levittää valtakunnallisesti.
Näiden havaintojen pohjalta kirjoitettiin PALOMA-käsikirja, jonka kirjoittamiseen osallistui suuri joukko alan asiantuntijoita. Päättäjille, esihenkilöille ja ammattilaisille tarkoitettu käsikirja sisältää tietoa sekä eri aloille kohdennettuja suosituksia ja työkaluja pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyden edistämiseksi.
Yksi käsikirjan keskeisimmistä suosituksista oli valtakunnallisen tukirakenteen perustaminen pakolaistaustaisten ihmisten mielenterveystyön vahvistamiseksi. Tähän tarpeeseen vastattiin perustamalla PALOMA-osaamiskeskus osana PALOMA2-hanketta (2019–2021). Vuoden 2022 aikana PALOMA3-hankkeessa vahvistettiin ja laajennettiin osaamiskeskuksen toimintaa. PALOMA-osaamiskeskus on nyt pysyvä rakenne, jota THL koordinoi.
PALOMA-osaamiskeskuksen toiminta on saanut rahoitusta Euroopan unionin sisäasioiden Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) sekä sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategiasta (Mielenterveysstrategia 2020–2030).
