Opintomenestys ja sukupuoli

Naiset ovat Suomessa keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet. Tilastokeskuksen koulutusrakennetilaston mukaan 15 vuotta täyttäneen väestön osalta vuonna 2022:

• 24 prosenttia naisista ja 27 prosenttia miehistä oli suorittanut pelkän perusasteen
• 76 prosenttia naisista ja 73 prosenttia miehistä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon
• 37 prosenttia naisista ja 43 prosenttia miehistä oli suorittanut toisen asteen tutkinnon
• 39 prosenttia naisista ja 29 prosenttia miehistä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon.

Alimman korkea-asteen tutkinnon sekä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Noin prosentti miehistä ja naisista oli suorittanut tutkijakoulutusasteen tutkinnon, miehet hieman useammin kuin naiset.

Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen naisia useammin kaikilla koulutussektoreilla.

Perusopetuksen alussa tyttöjen ja poikien väliset erot ovat pienet

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) keräsi syksyllä 2018 ensimmäistä tietoa siitä, mitä oppilaat osaavat, kun he aloittavat perusopetuksen ensimmäisen luokan. Niin kutsuttu alkumittaus käynnisti perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin.

Alkumittauksen mukaan tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat pieniä. Tyttöjen osaaminen oli keskimäärin hieman parempaa kuin poikien, mutta sukupuoli selitti osaamisesta vain puoli prosenttia. Poikia oli tyttöjä enemmän sekä taidoiltaan heikoimpien että parhaimpien oppilaiden joukossa.

Tytöt osasivat äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin pojat. Silti enemmistö äidinkielen tehtävät parhaiten osanneista oppilaista oli poikia. Pojat taas osasivat matematiikkaan liittyvät tehtävät keskimäärin paremmin kuin tytöt. Enemmistö sekä parhaimmin että heikoimmin matematiikkaa osanneista oppilaista oli poikia. 

Arviointia jatkettiin syksyllä 2020 kartoittamalla kolmosluokkalaisten osaamista. Tyttöjen kokonaistulos oli hieman parempi kuin poikien, mutta sukupuoli selitti vain puoli prosenttia osaamisesta. Tytöt pärjäsivät poikia paremmin äidinkieleen liittyvissä tehtävissä. Matematiikassa tyttöjen ja poikien taidot olivat samalla tasolla.

Tytöt pärjäävät poikia paremmin PISA-arvioinnissa

PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.

Viimeisimmässä PISA-arvioinnissa vuonna 2018 :

• Lukutaidossa tyttöjen osaaminen oli poikien osaamista parempaa, ja ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa OECD-maiden suurin. Tytöt ovat jatkuvasti olleet lukutaidossa poikia parempia, mutta aikaisempiin vuosiin verrattuna ero on hieman pienentynyt. Tytöillä ja pojilla vahvin lukemisen kolmesta osa-alueesta oli tiedonhaku. Tytöillä heikoin osaamisalue oli pohdinta ja arviointi ja pojilla ymmärtäminen ja tulkinta. Vuodesta 2000 sekä tyttöjen että poikien osaaminen lukutaidossa on heikentynyt Suomessa 25 pistettä. Vuodesta 2009 lähtien tyttöjen keskimääräinen tulos on heikentynyt hieman poikia enemmän.
• Tytöt menestyivät matematiikassa toista kertaa peräkkäin tilastollisesti merkitsevästi poikia paremmin. Huomionarvoista on, että matematiikan osaamisen taso vaihtelee enemmän poikien ryhmässä kuin tyttöjen ryhmässä. Vuoden 2012 arvioinnissa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa, ja sitä ennen pojat olivat pärjänneet matematiikassa hieman tyttöjä paremmin. Poikien matematiikan minäkäsitys eli käsitys omista taidoista on myös ollut tyttöjen minäkäsitystä parempi.
• Tyttöjen ja poikien välinen ero luonnontieteissä oli tyttöjen hyväksi OECD-maiden suurin. Ennen vuotta 2015 menestys on ollut tasaista poikien ja tyttöjen kesken.  Sekä tyttöjen että poikien osaamistaso on laskenut vuodesta 2006. 
• Poikien ja tyttöjen talousosaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, kun kaikilla muilla PISAn arviointialueilla tyttöjen osaaminen oli tilastollisesti merkitsevästi poikia parempaa. 

Vertailun perusteella suurin osa tytöistä ja pojista menestyy koulussa yhtä hyvin. Tytöt ja pojat eivät myöskään ole yhtenäisiä ryhmiä. Poikien osaamisessa on kuitenkin enemmän vaihtelua.

PISA 2018 -tutkimuksen lukutaitotuloksissa poikien keskimääräiset tulokset laskivat merkitsevästi siirryttäessä suurista kaupungeista maaseutumaisille alueille, mutta tyttöjen tulokset pysyivät ennallaan.

Vuoden 2018 tutkimukseen osallistui 79 maata tai aluetta. Korontilanteen takia seuraavat tulokset julkaistaan vasta joulukuussa 2023,

Tyttöjen digitaidot ovat poikia korkeammalla tasolla

Tytöt pärjäävät poikia paremmin myös kahdeksannen luokan oppilaiden digitaitoja arvioivassa ICILS-tutkimuksessa. Suomi oli tutkimuksessa mukana ensi kertaa vuonna 2018, kun tutkimus toteutettiin 14 maassa tai alueella.

ICILS-tutkimuksessa arvioidaan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua. Monilukutaidon arviointi kohdistuu verkkolukemiseen ja tiedonkäsittelyyn. Ohjelmoinnillisen ajattelun osalta arvioidaan oppilaan kykyä käsitteellistää ja ratkaista ongelmia.

Vuoden 2018 ICILS-tutkimuksessa:

• Tytöt pärjäsivät poi­kia pa­rem­min mo­ni­lu­ku­tai­dos­sa ja oh­jel­moin­nil­li­ses­sa ajat­te­lus­sa. Suomi oli ainoa tutkimusmaa, jossa tyttöjen keskimääräinen taso ohjelmoinnillisessa ajattelussa oli poikia korkeampi. 
• Monilukutaidossa 35 prosenttia tytöistä ja 25 prosenttia pojista pärjäsi kansainvälisesti vertaillen erinomaisesti. Monilukutaidon taso oli heikko 21 prosentilla tytöistä ja 34 prosentilla pojista.
• Ohjelmoinnillisessa ajattelussa erinomaisen tason saavutti 21 prosenttia pojista ja 19 prosenttia tytöistä. Välttävän tason saavutti 24 prosenttia tytöistä ja 32 prosenttia pojista.

Mistä tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot johtuvat?

Tyttöjen ja poikien välinen ero on selvästi suurempi koulumenestyksessä kuin sen taustalla olevissa päättely- ja ajattelutaidoissa. 

Eräs selitys löytyy oppimaan oppimisen arviointiin sisältyvistä asenne- ja uskomusmittauksista. Oppimista tukevat asenteet, kuten myönteinen arvio omasta kyvykkyydestä ja usko menestymiseen ovat sekä tytöillä että pojilla suhteellisen vahvoja, ja oppimista haittaavat asenteet, kuten käsitys itsestä laiskana tai luovuttajana suhteellisen heikkoja. 

Oppimista tukevat asenteet ovat vahvempia tytöillä ja oppimista haittaavat asenteet vahvempia pojilla.

Erot ovat osittain oppiainekohtaisia:

• Pojat luottavat matematiikassa enemmän omaan osaamiseensa ja ovat kiinnostuneempia matematiikasta kuin tytöt. 
• Tyttöjen kiinnostus äidinkieleen on vahvempaa kuin poikien. 
• Oppilaiden kiinnostus vähenee alakouluvuosien aikana, mutta esimerkiksi kiinnostus matematiikkaan vähenee pojilla tyttöjä enemmän. 

Yksi keskeinen syy tyttöjen ja poikien koulumenestyseroihin on tyttöjen poikia parempi lukutaito. Viimeisimmässä Pisa-arvioinnissa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa vastasi runsaan vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa.

Sekä opettajien että oppilaiden on todettu pitävän yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä tärkeänä osana tasa-arvoista koulua. Pojat kokevat vähemmän yhteenkuuluvuutta kouluun ja enemmän kiusaamista kuin tytöt.

Lähteet

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2020) Alkumittaus – Koulutulokkaiden matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden taidot ja osaamisen taustatekijät – Tiivistelmä. Tiivistelmät 13:2020.

Lahelma, Elina (2009) Tytöt, pojat ja kysymys koulumenestyksestä. Teoksessa Ojala, Hanna; Palmu, Tarja & Saarinen, Jaana (toim.) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Tampere: Vastapaino, 136–156. 

Laine, Kati & Ahonen, Arto K. & Nissinen, Kari (2020) Pisa 2018 talousosaaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:18. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Leino, Kaisa & Ahonen, Arto K. & Heinonen, Ninja & Hiltunen, Jenna & Lintuvuori, Meri & Lähteinen, Suvi & Lämsä, Joni & Nissinen, Kari & Nissinen, Virva & Puhakka, Eija & Pulkkinen, Jonna & Rautopuro, Juhani & Sirén, Marjo & Vainikainen, Mari-Pauliina & Vettenranta, Jouni (2019) Pisa 2018 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Leino, Kaisa & Rikala, Jenni & Puhakka, Eija & Niilo-Rämä, Mikko, & Sirén, Marjo & Fagerlund, Janne (2019) Digiloikasta digitaitoihin. Kan­sain­vä­li­nen mo­ni­lu­ku­tai­don ja oh­jel­moin­nil­li­sen ajat­te­lun tutkimus (ICILS 2018). Koulutuksen tutkimuslaitos: Jyväskylä.

Pöysä, Sanni & Kupiainen, Sirkku (2018) (toim.) Tytöt ja pojat koulussa – Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2018. Valtioneuvoston kanslia. 

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen. Helsinki: Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne. Helsinki: Tilastokeskus.

Ukkola, Anette & Metsämuuronen, Jari (2023) Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaistu 1:2023.