Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio

Tällä sivulla:

Mitä on sukupuolen mukainen segregaatio koulutuksessa?

Sukupuolen mukainen segregaatio tarkoittaa sukupuolten välistä eriytymistä, eriyttämistä ja epätasapainoa. Koulutuksessa se ilmenee tavallisimmin siten, että tytöt ja pojat valitsevat eri oppiaineita ja koulutusaloja. Koulutuksen segregaatio on Suomessa erittäin jyrkkää.

Sukupuolen mukainen segregaatio koulutuksessa on havaittavissa esimerkiksi

  • oppiaine- ja koulutusvalinnoissa 
  • käytännön opetuksessa
  • oppimistuloksissa
  • oppilaiden arvioinnissa
  • koulu- ja opetushenkilökunnan sukupuolijakaumassa.

Segregaatio erotellaan usein vaakasuoraan ja pystysuoraan segregaatioon. 

Vaakasuora (horisontaalinen) segregaatio kouluissa tarkoittaa sitä, että tytöt ja pojat suorittavat opintoja ja tutkintoja eri koulutusaloilla. Tämä eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka. 
Pystysuora (vertikaalinen) segregaatio tarkoittaa eri koulutusasteilla tapahtuvaa eriytymistä eli naisten ja miesten erilaista koulutustasoa. 

Oppiaine- ja koulutusvalinnat eri koulutusasteilla sukupuolen mukaan

Eri koulutusasteiden oppiaine- ja koulutusalavalinnoissa on merkittäviä sukupuolen mukaisia eroja. Tilastokeskuksen koulutustilastot alojen sukupuolittuneisuudesta perustuvat rekisteriaineistoihin, jotka käyttävät taustamuuttujana juridista sukupuolta eli nainen tai mies.

Perusopetus

Pojat valitsevat tyttöjä enemmän matematiikan ja luonnontieteiden opintoja, tytöt poikia enemmän kieliä

Tyttöjen ja poikien ainevalinnat suuntautuvat perusopetuksessa edelleen eri tavoin, vaikka esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden valinnoissa erot ovat määrällisesti kaventuneet. Peruskoulun yläluokilla niissä aineissa, joissa voi valita syventäviä tai soveltavia oppimääriä, tytöt ja pojat valitsevat eri tavoin: pojat suorittavat tyttöjä enemmän matematiikan ja luonnontieteiden valinnaisia opintoja, kun taas tytöt opiskelevat enemmän ja monipuolisemmin vieraita kieliä kuin pojat.

Koululiikunnassa oppilaat jaetaan useimmiten ryhmiin sukupuolen perusteella

Tytöt ja pojat jaetaan pääsääntöisesti omiin ryhmiinsä peruskoulun liikuntatunneilla. Tyttöjen ja poikien erillistä liikunnanopetusta on perusteltu muun muassa

  • erilaisilla lajimieltymyksillä 
  • eroilla fyysisessä voimakkuudessa 
  • arkojen yksilöiden suojelulla  
  • oppilaiden yksilöllisyyden paremmalla huomioimisella. 

Jakamista kritisoivat painottavat sen korostavan liikaa sukupuolten välistä eroa, kun esimerkiksi erot fyysisessä voimakkuudessa ja lajimieltymyksissä saattavat olla suurempia tyttöjen ja poikien ryhmien sisällä.

Liikunnan sukupuolittuneen opetuksen on todettu heikentävän sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden kouluviihtyvyyttä. 

Sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan viidenneksellä tytöistä ja kolmanneksella pojista

Sukupuolen mukaisia asenteita ja käsityksiä sukupuolten tasa-arvosta opitaan paitsi koulussa myös laajasti koko kasvuympäristössä. Tutkimuksissa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asenteista sukupuolten tasa-arvoon on todettu, että vaikka koululaisten suhtautuminen siihen on pääosin myönteistä, osa oppilaista on omaksunut ympäröivän yhteiskunnan sukupuoleen liittyviä ennakkokäsityksiä.

Vuonna 2012 julkaistun selvityksen mukaan:

  • Viidennes tytöistä ja reilu kolmasosa pojista arvelee, että sukupuoli vaikuttaa heidän ammatinvalintaansa. 
  • Yli kymmenesosalla pojista sukupuoliroolimalliin samastuminen on niin voimakasta, että he arvelevat miehille epätyypillisen ammatinvalinnan aiheuttavan vaikeuksia seurustelusuhteissa. 

Toinen aste

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2021 peruskoulun 9. luokan päättäneistä ensisijaisesti lukioon haki tytöistä 63 prosenttia ja pojista 43 prosenttia. Ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 34 prosenttia ja pojista 54 prosenttia.

Monet ammatilliset koulutusalat ovat voimakkaan sukupuolittuneita

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoissa on saman verran miehiä ja naisia. Kaikista ammatillisen tutkinnon suorittaneista 55 prosenttia oli naisia vuonna 2022. Miesten ja naisten osuudet vaihtelevat koulutusaloittain. 

Vuonna 2022 naisten osuus

  • terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoista oli 84 prosenttia
  • yhteiskunnallisilla aloilla oli 71 prosenttia
  • humanistisilla ja taidealoilla oli 66 prosenttia.

Vuonna 2022 miesten osuus 

  • tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alan opiskelijoista oli 85 prosenttia
  • kasvatusalalla oli 78 prosenttia
  • tekniikan alalla oli 77 prosenttia.

Myös naisten ja miesten osuudet ammatillisen tutkinnon suorittaneista vaihtelevat suuresti eri koulutusaloilla. Vuonna 2022 tutkinnon suorittaneista:

  • terveys- ja hyvinvointialoilla naisia oli 85 % ja miehiä 15 %
  • yhteiskunnallisilla aloilla naisia oli 73 % ja miehiä 27 %
  • tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla naisia oli 13 % ja miehiä 87 %
  • kasvatusaloilla naisia oli 17 % ja miehiä 83 %.

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen keskeytti noin 12 prosenttia naisista ja 13 prosenttia miehistä lukuvuonna 2020/2021. 

Lukion ainevalinnoissa on sukupuolen mukaisia eroja

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2020 sekä lukiossa opiskelevista että ylioppilastutkinnon suorittaneista noin 58 prosenttia oli naisia.

Lukiossa miehet opiskelevat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa suhteellisesti enemmän kuin naiset. Vuonna 2022 lukion koko oppimäärän suorittaneista 47 prosenttia oli opiskellut pitkää matematiikkaa. Naisista pitkän matematiikan oli valinnut 42 prosenttia, miehistä 54 prosenttia.

Vuonna 2022 koko lukion oppimäärän suorittaneista naisista 10 prosenttia oli opiskellut vähintään kuusi kurssia ja 28 prosenttia alle kuusi kurssia B3-kieltä. Naisten yleisimpiä valintoja olivat espanja, ranska ja saksa. Miehistä 5,5 prosenttia oli opiskellut vähintään kuusi ja 18 prosenttia alle kuusi kurssia B3-kieltä. Miesten yleisimpiä valintoja ovat espanja ja saksa sekä venäjä.

Lukiokoulutuksen keskeytti lukuvuonna 2020/2021 naisista 3,7 prosenttia ja miehistä 4,4 prosenttia.

Korkea-aste

Naisten koulutustaso on Suomessa miehiä korkeampi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus kaikista työikäisistä naisista alkoi kasvaa huomattavasti miehiä nopeammin 1990-luvun alussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työikäisistä 58 prosenttia oli naisia vuonna 2022. 

Enemmistö ammattikorkeakouluopiskelijoista on naisia

Ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijoista naisten osuus oli 53 prosenttia ja miesten osuus oli 47 prosenttia vuonna 2022. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijoista naisia oli 67 prosenttia ja miehiä 33 prosenttia.

Sukupuolten eriytyminen koulutusaloittain on nähtävissä myös ammattikorkeakouluissa. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoista naisia oli 84 prosenttia ja tekniikan aloilla miesten osuus opiskelijoista oli 78 prosenttia vuonna 2022.

Ammattikorkeakoulututkinnoista naiset suorittivat noin 60 prosenttia vuonna 2022.  Tavoiteajassa eli neljässä ja puolessa vuodessa tutkinnon suoritti 71 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä.

Ammattikorkeakoulutuksen keskeytti lukuvuonna 2020/2021 naisista hieman yli 5 prosenttia  ja miehistä hieman alle 10 prosenttia.

Naiset suorittavat miehiä enemmän yliopistotutkintoja, tasaisin sukupuolijakauma on tohtorintutkinnon suorittaneissa

Vuonna 2022 yliopisto-opiskelijoista naisia oli 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia.

Myös yliopistossa monet koulutusalat ovat eriytyneet nais- ja miesenemmistöisiin aloihin. Tilastokeskuksen mukaanvuonna 2022 yliopisto-opiskelijoista naisten osuus on suurin kasvatusalalla (84 %) ja miesten osuus oli suurin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla (75 %).

Kaikista yliopistotutkinnon suorittaneista enemmistö on naisia kaikilla tutkintoasteilla. Vuonna 2022 naisia oli kaikista yliopistotutkinnon suorittaneista 60 prosenttia. Tasaisin sukupuolijakauma, naisia 52 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia, oli tohtorintutkinnon suorittaneilla.

Naiset suorittavat yliopistotutkinnon miehiä nopeammin. Vuoden 2020 tietojen mukaan viidessä ja puolessa vuodessa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti naisista 40 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia.

Yliopistokoulutuksen keskeytti lukuvuonna 2020/2021 naisista noin 5 prosenttia ja miehistä noin 7 prosenttia.

Koulutuksen segregaatio Suomessa näkyy myös ulkomaalaistaustaisen väestön koulutuksessa

Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on sukupuolen näkökulmasta samankaltainen kuin suomalaistaustaisen väestön.

Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisesta väestöstä 

  • toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 27 % naisista ja 25 % miehistä
  • korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 29 % naisista ja 22 % miehistä
  • ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 44 % naisista ja 53 % miehistä.

Ulkomaalaistaustaisesta tekniikan alan tutkinnon suorittaneesta väestöstä naisia oli 27 prosenttia. Terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneesta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 79 prosenttia. Suomalaistaustaisen väestön osalta naisten osuus tekniikan alan tutkinnon suorittaneista oli pienempi (16 %) ja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneista suurempi (87 %). 

Vuoden 2014 UTH-tutkimuksen mukaan: 

  • Suomessa asuneilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla oli suhteellisesti enemmän tekniikan alan tutkintoja ja selvästi vähemmän terveys- ja sosiaalialan tutkintoja kuin suomalaistaustaisilla naisilla. 
  • Ulkomaalaistaustaisilla miehillä tekniikan alan tutkinto oli harvinaisempi kuin suomalaistaustaisilla miehillä.

Ulkomaalaistaustaisen väestön Suomessa suoritetut toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnot sijoittuvat kuitenkin yleisimmin terveys- ja sosiaalialan sekä palvelualan koulutukseen. Suomessa suoritetut tutkinnot näyttävät siis jonkin verran voimistavan ulkomaalaistaustaisten sukupuolenmukaista segregaatiota koulutuksessa.

Koulutuksen sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset

Koulutuksen eriytyminen sukupuolen mukaan johtaa siihen, että miehet ja naiset sijoittuvat yhteiskunnassa ja työelämässä eri asemiin, tehtäviin, ammatteihin ja toimialoille. Eriytyminen miesten ja naisten aloihin näkyy muun muassa mies- ja naisenemmistöisten alojen palkkaeroina sekä miesten ja naisten erilaisina urapolkuina. 

Stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista aloista ja tehtävistä rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä, jäykistävät työmarkkinoita ja vaikeuttavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Kuinka koulutuksen sukupuolen mukaista segregaatiota voidaan purkaa?

Sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseksi on keskeistä, että nuoret voivat tehdä tulevaisuuttaan koskevia valintoja ilman sukupuoleen liittyviä rajoituksia ja vaatimuksia.

Sergeraation lieventämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa

  • rikkomalla sukupuolistereotypioita
  • huomioimalla sukupuolen moninaisuus
  • kehittämällä opinto-ohjausta ja ammatinvalinnan ohjausta sukupuoli- ja tasa-arvotietoiseksi
  • kehittämällä työelämään tutustumisjaksoja siten, että tytöt ja pojat tutustuvat sekä nais- että miesenemmistöisiin aloihin
  • varmistamalla, etteivät oppimateriaalit vahvista stereotyyppisiä käsityksiä eri sukupuolista
  • vahvistamalla sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuutta oppilaitoksissa ja opettajankoulutuksessa. 

Lähteet

Jakku-Sihvonen, Ritva (2012) Sukupuolten tasa-arvo. Teoksessa Niemi, Eero K.  (toim.)
Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010. Koulutuksen seurantaraportti 2012:1. Helsinki: Opetushallitus.

Jakku-Sihvonen, Ritva (2013) Sukupuolen mukaista vaihtelua koululaisten oppimistuloksissa ja asenteissa. Koulutuksen seurantaraportit 2013:5. Opetushallitus. 

Kalenius, Aleksi (2014) Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1.

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Nieminen Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla (toim.) (2015) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus, Helsinki. 

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: Ainevalinnat

Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18. Opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen. Helsinki: Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijat ja tutkinnot. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne. Helsinki: Tilastokeskus.

Päivitetty: