Sukupuoli koulun arjessa
Eniten koulunkäynnistä pitävät alakoulun tytöt ja ammatillisten oppilaitosten pojat
Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan koulunkäynnistä tai opiskelusta vähintään melko paljon piti
- 4.–5.-luokkalaisista pojista 70 % ja tytöistä 76 %
- 8.–9.-luokkalaisista pojista 57 % ja tytöistä 47 %
- lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista pojista 66 % ja tytöistä 59 %
- ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 83 % ja tytöistä 73 %.
Koulu-uupumusta vuonna 2023 koki
- 4.–5.-luokkalaisista pojista 15 % ja tytöistä 17 %
- 8.–9.-luokkalaisista pojista 13 % ja tytöistä 28 %
- lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista pojista 9 % ja tytöistä 23 %
- ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 5 % ja tytöistä 15 %.
Toisella asteella opiskelevista tytöistä puolella on oppimiseen liittyviä vaikeuksia
Kouluterveyskyselyn mukaan 3-4 prosentilla 4.–5.-luokkalaisista tytöistä ja pojista on paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa. Pojat kertoivat tyttöjä yleisemmin vaikeuksista kirjoittamisessa, kun taas laskemisessa tytöillä oli vaikeuksia poikia enemmän.
Noin kolmanneksella yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista pojista oli vaikeuksia oppimistaidoissa. Tytöistä vaikeuksista raportoi yli puolet.
Kokemukset luokan ilmapiiristä vaihtelevat sukupuolen mukaan
Ongelmia oppimisyhteisön työilmapiirissä koki
- 8.–9.-luokkalaisista pojista 5 % ja tytöistä 13 %
- lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista pojista 1 % ja tytöistä 3 %
- ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 2 % ja tytöistä 7 %.
Tytöt kokivat useammin, ettei luokan ilmapiiri rohkaise oman mielipiteen ilmaisuun.
Opettajien kanssa hyvin toimeen tulee 73 prosenttia 4.–5-luokkalaisista pojista ja 84 prosenttia tytöistä. Välittävää ja oikeudenmukaista kohtelua opettajalta kokivat saavansa
- 8.–9.-luokkalaisista pojista 51 % ja tytöistä 41 %
- lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista pojista 69 % ja tytöistä 59 %
- ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 80 % ja tytöistä 66 %.
Pieni osa opiskelijoista uskoo sukupuolen vaikuttavan opintosuoritusten arviointiin
Tasa-arvobarometrin 2017 vastaajista kymmenesosa sekä nais- että miesopiskelijoista arveli sukupuolensa vaikuttavan opintosuoritustensa arviointiin. Seitsemän prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista oli sitä mieltä, että tytöt tai naiset saavat parempia arvosanoja sukupuolensa vuoksi. Miehistä prosentti ja naisista viisi prosenttia puolestaan arveli poikien tai miesten saavan sukupuolensa vuoksi muita parempia arvosanoja.
Yli kolmannes opiskelijanaisista pitää oppimateriaaleja stereotyyppisinä
Vuoden 2017 tasa-arvobarometriin vastanneista opiskelijoista kolmasosa koki, että opetusmateriaaleissa esiintyy sukupuolistereotypioita eli kaavamaisia käsityksiä siitä, millaisia miesten ja naisten pitäisi olla. Naiset kokivat näin useammin (36 %) kuin miehet (25 %).
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen käsittely oppimateriaaleissa on vähäistä ja marginalisoivaa. Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan puolet päätoimisesti opiskelevista miehistä ja kolmannes naisista kertoi, ettei opetuksessa juuri käsitellä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Tämä saattaa heikentää näihin ryhmiin kuuluvien oppilaiden mahdollisuuksia kokea koulu paikkana, jossa voi olla oma itsensä.
Pojat kokevat kiusaamista ja fyysistä uhkaa, tytöt seksuaalista häirintää ja väkivaltaa
Kouluterveyskyselyn tuloksista käy ilmi, että koulukiusattuna olemisen kokemukset ovat pojilla hieman yleisempiä kuin tytöillä.
Vuonna 2023 vähintään viikoittaiset kokemukset koulukiusaamisesta olivat yleisempiä pojilla kuin tytöillä peruskoulun yläluokilla, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokilla kiusatuksi tuleminen oli tytöillä hieman poikia yleisempää.
Myös fyysisen uhan kokeminen on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Viimeisen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut
- 4.–5.-luokkalaisista pojista 19 % ja tytöistä 12 %
- 8.–9.-luokkalaisista pojista 21 % ja tytöistä 15 %
- lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista pojista 13 % ja tytöistä 8 %
- ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 16 % ja tytöistä 12 %.
Tytöt kokevat poikia yleisemmin seksuaaliväkivaltaa. Seksuaaliväkivaltaa viimeisen vuoden aikana ilmoitti kokeneensa vuonna 2023
- 12–17 % yläkoululaisista tai toisella asteella opiskelevista tytöistä
- 3–6 % yläkoululaisista tai toisella asteella opiskelevista pojista.
Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana oli kokenut lähes puolet tytöistä ja noin joka kymmenes pojista kaikilla kouluasteilla. Osa oppilaista ja opiskelijoista kokee seksuaalista häirintää koulussa. Kouluasteittain verrattuna yleisintä koulussa tapahtuva häirintä on yläkoululaisilla.
Sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa noin 82 prosenttia transnuorista ilmoitti kokeneensa koulussa toisinaan tai usein asiatonta kohtelua, kiusaamista tai syrjintää.
Tasa-arvosuunnittelun tilanne oppilaitoksissa
Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia laatimaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman.
Lakisääteisiä suunnitelmia tehdään eniten suurissa oppilaitoksissa
Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä kyselyyn vastanneista ammatillisista oppilaitoksista 81 prosenttia ja lukioista 76 prosenttia noudatti oppilaitoskohtaista tai koulutuksenjärjestäjän laatimaa toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksista suunnitelma oli noin kuudellakymmenellä prosentilla.
- Oppilaitoskohtaisia toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia oli selvästi eniten suurilla, yli 300 opiskelijan oppilaitoksilla.
- Keskisuurissa oppilaitoksissa oppilaitoskohtaisia suunnitelmia oli lähes puolella.
- Vähiten suunnitelmia oli pienillä, alle 50 opiskelijan oppilaitoksilla. Niistä hieman yli puolet ilmoitti, ettei oppilaitoksella ole ollenkaan toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa.
Tasa-arvosuunnittelun antoisimpina puolina selvityksen vastauksissa korostuivat eri henkilöstöryhmien yhdessä käymät keskustelut sekä yhteistyö opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden aktiivisella osallistumisella ja heidän innostuneella suhtautumisellaan oli vastaajien mukaan suuri merkitys. Ongelmallisimpana taas nähtiin henkilöstön sitoutumattomuus ja yhteistyön puute.
Korkeakoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan reilu kolmannes yliopistojen suunnitelmista ja vain 17 prosenttia ammattikorkeakoulujen suunnitelmista täyttää tasa-arvolain vaatimukset. Alle puolella korkeakouluista oli tarkasteluhetkellä voimassaoleva tai päivitetty suunnitelma.
Opiskelijoilla ei ole tietoa oppilaitosten tasa-arvosuunnittelusta
Tasa-arvobarometrista 2017 käy ilmi, että suurin osa kaikkien opintoasteiden opiskelijoista ei osannut sanoa, onko heidän oppilaitoksessaan laadittu tasa-arvosuunnitelma vai ei.
Esimerkiksi ammattikoulussa tai -opistossa opiskelevista naisista peräti 88 prosenttia ja miehistä 67 prosenttia ei osannut sanoa, onko heidän oppilaitoksellaan tasa-arvosuunnitelma.
Tämä antaa viitteitä siitä, että joko oppilaitoksissa ei ole tehty suunnitelmaa, opiskelijat eivät ole olleet mukana sen tekemisessä tai tehdystä suunnitelmasta ei ole viestitty opiskelijoille niin, että asia olisi jäänyt mieleen.
Lähteet
Alanko, Katarina (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? (pdf 4,7 Mt). Ruotsista suomentanut Olavi Kaljunen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018) Tasa-arvobarometri 2017. Julkaisuja 8/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Ikävalko, Elina (2014) Tasa-arvosuunnitelmien seuranta 2013. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu. Helsinki: Opetushallitus.
Lehtonen, Jukka (2010) ”Kaikki kuvatkin on sellasia: isä, äiti, lapsi” – heteronormatiivisuus eri koulutusasteilla. Teoksessa Suortamo, Markku & Tainio, Liisa & Ikävalko, Elina & Palmu, Tarja & Tani, Sirpa (toim.) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus, 87–110.
Lehtonen, Jukka (2003) Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 31. Helsinki: Yliopistopaino.
Tainio, Lissa & Teräs, Tiina (2010) Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa (pdf 434 kt). Raportit ja selvitykset 2010:8. Helsinki: Opetushallitus.
Tanhua, Inkeri (2020) Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:20. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
