Perheiden moninaisuus

Suomalaiset perheet ovat jo pitkään olleet monimuotoisia. Perheiden moninaisuuteen kuuluvat esimerkiksi

ydinperheet ja sitä laajemmat perhekokonaisuudet
eri kulttuuritaustoista tulevat ja usean kulttuurin perheet
adoptioperheet
sijaisperheet
monikkoperheet
sateenkaariperheet
vammaisten lasten tai vanhempien perheet
leskien, eronneiden tai omasta tahdostaan yksin lapsen saaneiden yksinhuoltajien perheet
uusperheet.

Tunnuslukuja perheistä Suomessa

Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 1 464 768 perhettä. Perheisiin kuului 71 prosenttia väestöstä ja perheiden keskikoko oli 2,71 henkilöä. Perheiden osuus ja keskikoko ovat pienentyneet 90-luvun alusta, jolloin perheisiin kuului 82 prosenttia väestöstä ja niiden keskikoko oli kolme ihmistä. Yleisin perhetyyppi oli aviopari ilman lapsia.

Lapsiperheitä, eli perheitä, joihin kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli yhteensä 552 034. Lapsiperheistä yleisin perhemuoto oli edelleen avioparin muodostama perhe, joita oli 55 prosenttia. Lisäksi lapsiperheistä:

hieman yli viidennes oli avoparien perheitä
hieman alle viidennes oli äiti ja lapsia -perheitä
hieman alle neljä prosenttia oli isä ja lapsia -perheitä

Naisavioparin tai rekisteröidyn naisparin ja lapsien muodostamia perheitä oli 999. Miesavioparin tai rekisteröidyn miesparin ja lapsien muodostamia perheitä oli 18.

Uusperheitä oli vuoden 2021 lopussa 49 630 eli 9 prosenttia lapsiperheistä. Tilastokeskuksen luokittelussa uusperheissä on huomioitu ainoastaan eri sukupuolta olevien parien perheet.

Vanhemmuus alkaa aiempaa myöhemmin

Tilastokeskuksen syntyneistä kokoaman tilaston mukaan äiti on yleisimmin 29-34-vuotias lapsen syntyessä. Isien kohdalla tuoretta tilastoa ei ole saatavilla, mutta vuonna 2020 isäksi tultiin keskimäärin 31,6-vuotiaana. Vuoden 2022 syntyvyyden mukaan nainen synnyttää keskimäärin 1,32 lasta, mikä on mittaushistorian matalin luku.

Syntyvyyden edistäminen on ollut Suomessa väestöpoliittisena tavoitteena jo pitkään. Keskeisenä keinona syntyvyyden lisäämiseksi on pidetty perheen ja työn yhteensovittamisen tukemista. Syntyvyys on ollut laskussa koko 2010-luvun ajan. Syitä syntyvyyden laskuun on etsitty muun muassa taloudellisesta epävarmuudesta ja huonosta työllisyystilanteesta.

Naiset uskovat miehiä useammin lapsen saamisen vaikuttavan työuraan

Tutkimusten mukaan lähes kolmasosa lapsettomista naisista epäilee lapsen syntymän heikentävän työssäkäyntimahdollisuuksiaan. Lapsettomista miehistä samaa ajattelee vain joka kymmenes.

Neljäsosa naisista ja kuusi prosenttia miehistä uskoo lapsen olevan uran esteenä. Lapsen jo saaneiden keskuudessa joko omaa tai puolison vakituista työpaikkaa pidetään keskeisenä lapsen hankintaan vaikuttaneena tekijänä.

Perheenperustamisiässä olevilla naisilla yleiset määräaikaiset työsuhteet vähentävät esikoislapsen syntymän todennäköisyyttä verrattuna pysyvään työsuhteeseen. Kysymys lapsen hankinnan ajoituksesta ja työtilanteesta on sukupuolistunut. Miehille määräaikaiset työsuhteet ovat lähinnä toimeentulon jatkuvuuden, kun taas naisille puolestaan myös työuran jatkuvuuden kysymys.