Perhevapaiden käyttö ja kustannukset

Perhevapaat uudistuivat 2022

Perhevapaauudistus astui voimaan 1. elokuuta 2022. Uuteen perhevapaajärjestelmään kuuluvat raskausrahakausi, vanhempainvapaa sekä hoitovapaa. Hoitovapaaseen ei tehty muutoksia, mutta järjestelmä korvaa aiemmat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat. Uusi ja vanha järjestelmä toimivat rinnakkain kolme vuotta.

Uuden järjestelmän tarkoituksena on tukea vanhempia perhevapaiden tasaisemmassa jakamisessa sekä ansiotyön ja lastenhoidon yhdistämisessä. Uudessa perhevapaamallissa perhevapaat pidentyivät 12,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen:

• Synnyttävä vanhempi saa 40 päivärahapäivän mittaisen raskausrahajakson ennen vanhempainrahan alkua.
• Kahden vanhemman perheissä molemmat vanhemmat saavat 160 vanhempainpäivärahapäivän eli noin 6,4 kuukauden kiintiön. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 63 päivää.
• Yhden vanhemman perheessä vanhempi saa käyttöönsä 320 vanhempainpäivärahapäivää.

Uudistuksessa pyrittiin huomioimaan perheiden moninaisuus ja luovuttiin sukupuolitetusta kielestä ja sukupuoleen sidotuista päivärahoista. Monikkoperheissä vanhempainpäivärahaa maksetaan 84 päivää enemmän yhtä useampaa lasta kohden.

Useat naisjärjestöt sekä perhe- ja tasa-arvopolitiikan asiantuntijat ovat kannattaneet perhevapaiden tasaisemman jakautumisen varmistamiseksi niin sanottua 6+6+6-mallia, jossa kahden vanhemman perheissä kuusi kuukautta käyttäisi synnyttävä vanhempi, kuusi kuukautta vanhemmat jakaisivat keskenään ja kuusi kuukautta käyttäisi toinen vanhempi.

Äidit käyttävät valtaosan perhevapaista

Kelan lapsiperhe-etuustilaston mukaan vuonna 2022 kaikista vanhempainpäivärahojen saajista miesten osuus oli 43 prosenttia, mutta vanhempainpäivärahapäivistä miehet pitivät vain 12 prosenttia.

Vuonna 2022 uuden lain mukaisen vanhempainrahan saajista 63 prosenttia oli naisia. Naisille korvattiin keskimäärin 38 ja miehille 16 arkipäivää. Miehille korvatuista päivistä 89 prosenttia oli pidetty samaan aikaan toisen vanhemman kanssa. Vanhempainrahaa maksetaan äitiysvapaan jälkeen alkavalta vanhempainvapaan ajalta. Kahden vanhemman perheessä vanhempainvapaa voidaan jakaa molempien vanhempien kesken.

Vanhan lain mukaisen vanhempainpäivärahan saajista 95 prosenttia oli naisia.

Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata 

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Tutkimusten perusteella isille korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön. 

Kahden vanhemman perheissä isän vanhempainvapaan käyttö on yhteydessä äitien asemaan työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen äitien puolisot pitävät muita yleisemmin vanhempainvapaata. 

Tutkimusten mukaan niillä työpaikoilla, joilla isät ovat perhevapaita käyttäneet, suhtaudutaan isien perhevapaiden käyttöön melko myönteisesti. 

Kotihoidon tuella lasta hoitavista 91 prosenttia on naisia

Kotihoidon tukea käytetään 82 prosentissa perheistä vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Lasta hoitaa melkein aina oma vanhempi, joka Kelan lapsiperhe-etuustilaston mukaan lähes poikkeuksetta (91 %) on äiti. 

Kotihoidon tukea käytetään noin 60 prosentissa perheistä enintään 12 kuukautta. Noin kolmanneksessa perheistä kotihoidon tukea käytetään enintään seitsemän kuukautta. Täyden kauden eli lapsen kolmivuotispäivään asti kotihoidon tukea käyttää vain 10 prosenttia kaikista perheistä. Näiden perheiden osuus on laskenut koko 2000-luvun ajan.

Työmarkkina-asema ohjaa äitien hoitovapaalla olemista ja kotihoidon tuen käyttöä. Pisimpään kotihoidon tukea käyttävät äidit, joilla on vähän koulutusta eikä työpaikkaa, johon palata. Perheen koko näkyy äitien hoitovapaan käytössä siten, että kolmen ja useamman lapsen äidit hoitavat useammin lapsia kotona, kun taas yhden tai kahden lapsen äidit ovat useammin työelämässä. Myös äidin ikä on yhteydessä hoitovapaan käyttöön. Nuoret, erityisesti alle 25-vuotiaat äidit hoitavat lapsia useammin kotona ja yli 30-vuotiaat äidit ovat useammin ansiotyössä.

Pitkät perhevapaat pienentävät äitien palkkaa lähes viidenneksellä

Perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle, palkkakehitykselle ja eläkkeisiin kohdistuvat pääosin naisiin. Tutkimusten mukaan ennen perhevapaalle siirtymistä tulevien äitien palkka-asema on keskimäärin hieman parempi verrattuna lapsettomien naisten palkka-asemaan. Sen sijaan urakatkon jälkeen tilanne on toinen.

• Heti työmarkkinoille paluun jälkeen kaksi vuotta tai lyhyemmän ajan perhevapaalla olleet äidit ansaitsevat noin 8–11 prosenttia vähemmän kuin lapsettomat naiset. 
• Kolme vuotta tai kauemmin työmarkkinoilta poissa olleet äidit ansaitsevat välittömästi töihin paluun jälkeen lähes 19 prosenttia vähemmän kuin lapsettomat naiset.

Perhevapaista aiheutuvat kustannukset katetaan työnantaja- ja työntekijämaksuilla

Perhevapaista aiheutuvat kustannukset rahoitetaan valtaosin sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta. Kelan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksamat päivärahat katetaan 

• työnantajamaksuilla (30 %) 
• työntekijämaksuilla (61 %) 
• valtion maksamalla osuudella (9 %). 

Niille työnantajille, jotka työehtosopimusten perusteella maksavat palkkaa osalta vanhempainvapaakaudelta, Kela maksaa vanhempainpäivärahaa. Lisäksi työnantaja voi saada perhevapaiden ajalta vuosilomakustannuskorvausta.

Työtulovakuutuksen työnantajamaksuja maksavat kaikki työnantajat riippumatta siitä, ovatko heidän työntekijänsä perhevapailla. Kaikista työehtosopimuksissa sovituista työnantajan kustannuksista (palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaan osa, raskausajan palkalliset sairauspäivät ja palkallinen sairaan lapsen hoitovapaa) korvataan tehtyjen laskelmien mukaan työnantajille nykyisin noin 70 prosenttia, ja työnantajien keskusjärjestön mukaan korvaukset ovat nykyisin hyvällä tasolla.

Perhevapaista naisenemmistöisille aloille koituvien kustannusten korvaaminen työnantajille on tästä huolimatta ollut pitkään hallitusten tasa-arvopoliittinen tavoite. Vuonna 2017 otettiin käyttöön 2 500 euron suuruinen perhevapaakorvaus, jota työnantaja voi hakea kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta.

Tutkimusten mukaan perhevapaat eivät kaiken kaikkiaan ole kovin näkyvä asia työpaikoilla. Pienissä yrityksissä perhevapaista aiheutuvia kuluja suurempana ongelmana pidetään avainhenkilöiden poissaoloa ja sijaisten löytämistä.

Perhevapaiden tasaisella jakamisella on vaikutuksia työelämän tasa-arvoon ja perheiden hyvinvointiin

Tutkimusten mukaan perhevapaiden sekä palkattoman hoiva- ja kotityön tasainen jakaminen naisten ja miesten kesken on yhteydessä 

• sukupuolten tasa-arvoon työelämässä
• isän ja lapsen läheisempään suhteeseen
• parisuhdetyytyväisyyteen ja pienempään eroriskiin.

Lähteet

Isolankila, Tapio & Ojala, Eva & Siika-aho, Liisa (2019) Tietoa perhevapaiden uudistamisen tueksi.

Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2022 (Helda)

Lammi-Taskula, Johanna & Eerola, Petteri & Närvi, Johanna (2020) Voiko perhevapaauudistus parantaa lapsiperheiden hyvinvointia? THL-blogi.

Lammi-Taskula, Johanna & Salmi, Minna (2013) Perhevapaat ja sukupuolten tasa-arvo. Teoksessa Marjut Pietiläinen (toim.) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus, 187–194. 

Närvi, Johanna (2018) Isä hoitaa – vai hoitaako? Väestökyselyn ja haastattelujen tuloksia isien perhevapaiden käytöstä. Työpaperi 1/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Närvi, Johanna (2014) Äidit kotona ja työssä – perhevapaavalinnat, työtilanteet ja hoivaihanteet. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5, 543–552.

Rantahalvari, Vesa & Åström, Johan (2013) Perhevapaa ei aiheuta niin suuria kustannuksia työnantajalle kuin kuvitellaan. Teoksessa Marjut Pietiläinen (toim.) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus, 187–194.

Salmi, Minna (2020) Kotihoidon tuen käyttö vähenee edelleen – pienten lasten äidit entistä useammin töissä. THL-blogi.

Salmi, Minna & Närvi, Johanna (toim.) (2017) Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. Raportti 4/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2021) Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta valmistunut.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2021) Perhevapaauudistus tähtää molempien vanhempien perhevapaiden käyttöön.