Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopiminen ja päättäminen

• Palvelu on vapaaehtoinen ja maksuton sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
• Edellyttää kummankin vanhemman osallistumista.
• Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan tämän tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen. Lastenvalvoja valvoo lapsen etua vanhempien välisessä sopimusneuvottelussa. Vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen sopimistaan asioista, joiden lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu.
• Sopijaosapuolia ovat vanhemmat. Oheishuollosta sovittaessa oheishuoltajaksi ryhtyvä henkilö on sopijapuoli molempien vanhempien lisäksi. Jos vanhemmat sopivat myöhemmin muista asioista, on näihin saatava oheishuoltajan suostumus.
• Lastenvalvojan vahvistama sopimus on täytäntöönpanokelpoinen samalla tavalla kuin lainvoiman saanut tuomioistuimen päätös.
• Vanhempien on ennen lastenvalvojan käyntiä keskusteltava lapsen kanssa ja selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide, siten kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lisätietoa

• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) (Finlex)
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) (Finlex)

• Palvelu on vapaaehtoinen ja maksuton avioliittolaissa säädetty erityinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
• Edellyttää kummankin vanhemman osallistumista.
• Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua, kun vanhemmat harkitsevat eroa, ovat jo päättäneet erota tai haluavat apua eron jälkeen syntyneiden erimielisyyksien ratkaisemiseen.
• Sovittelijan tehtävänä on auttaa vanhempia pääsemään keskusteluyhteyteen ja ratkaisemaan lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä ristiriitoja.
• Sovittelun tavoitteena on turvata lapsen asema erotilanteessa sekä edistää lapsenhuoltolain tavoitetta asioiden ratkaisemisesta ensi sijassa sovinnollisesti.

Lisätietoa

• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) (Finlex)
• Avioliittolaki (234/1929) 5 luku (Finlex)

• Tuomioistuinsovittelu riitaisissa perheoikeudellisissa asioissa edellyttää kummankin vanhemman suostumusta.
• Sovittelusta peritään käsittelymaksu. Vanhempi vastaa itse mahdollisen lakimiesavustajansa palkkiosta.
• Sovittelun tavoitteena on, että vanhemmat löytävät sovittelussa itse ratkaisun lasta koskeviin asioihin ja sovittelun avulla pyritään neuvottelemalla saavuttamaan vanhempien välinen sopimus lapsen asioiden järjestämisestä.
• Sovittelun avulla voidaan pyrkiä myös vähentämään vanhempien välistä konfliktia ja ristiriitaisuuksia lapsen kasvuympäristössä.
• Sovittelussa lapsen toiveet ja mielipide välittyvät pääsääntöisesti vanhempien välityksellä. Lapsen henkilökohtainen tapaaminen sovittelussa edellyttää selkeää syytä.

Lisätietoa

• Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu käräjäoikeudessa (Oikeus.fi)
• Ei niin suurta riitaa, ettei sopu sitä sovita. Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun seurantaryhmän loppuraportti (2016) (pdf, Oikeusministeriö)
• Video asiantuntija-avusteisesta tuomioistuinsovittelusta (Tuomioistuinvirasto, YouTube)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 3a luku (Finlex)
• Tuomioistuinsovittelulaki (394/2011), lapsenhuoltoasioiden erityissäännös 10§ (Finlex)

• Vanhempien ollessa erimielisiä he voivat viedä lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian lapsen asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
• Asia laitetaan vireille hakemuksella: 1) lapsen vanhemmat yhdessä, 2) toinen vanhemmista, 3) lapsen huoltaja tai 4) hyvinvointialue. Lasta koskevia vaatimuksia voi esittää myös avioerohakemuksen yhteydessä.
• Jos hakemuksen on laittanut vireille yksin toinen vanhempi, hakemus annetaan tiedoksi toiselle vanhemmalle ja hänelle varataan tilaisuus toimittaa oma kannanottonsa asiaan.
• Asianosaiset vastaavat lähtökohtaisesti itse oikeudenkäyntikuluistaan.
• Lapsen mielipiteen selvittäminen tapahtuu ensisijaisesti hyvinvointialueelta pyydettävän selvityksen yhteydessä. Tämän lisäksi lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Edellytyksenä kuulemiselle on se, että se on asian ratkaisemiseksi tarpeellista ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu.

Lisätietoa

• Huoltajuus ja tapaaminen/käsittely käräjäoikeudessa (Oikeus.fi)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 3 luku (Finlex)
• Immonen, Nina (2021) Huoltoriidan ratkaisu tuomioistuimessa – tavoitteena lapsen edun mukainen päätös. Teoksessa Vaitomaa, Johanna, Muukkonen, Tiina & Rautio, Susanna (toim.). Vaativan erotyön käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.

• Tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta, kun lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä.
• Väliaikaismääräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.
• Väliaikaismääräykseen ei voi hakea muutosta.
• Väliaikaismääräyksen tarkoitus on turvata lapsen olot oikeudenkäynnin aikana ja rauhoittaa kärjistynyt tilanne.
• Väliaikaismääräys huollosta ja/tai oikeudesta saada lapsen tietoja annetaan vain erityisestä syystä. Väliaikainen määräys on mahdollista myös lapselle maksettavasta elatusavusta, jos se on tarpeen lapsen elatuksen turvaamiseksi.

Lisätietoa

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 17§ (Finlex)

• Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa tuomioistuin hankkii tarvittaessa selvityksen hyvinvointialueelta perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista.
• Selvitys tehdään tuomioistuimen pyynnöstä ja toimitetaan tuomioistuimeen, joka ratkaisee sen käsiteltävänä olevan asian lapsen etua ajatellen.
• Selvityksen tekijät perehtyvät lapsen ja vanhempien tilanteeseen eri tavoin. Selvityksen tekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen toimistolla ja kotikäynneillä sekä hankkivat tarvittaessa tietoja muilta viranomaisilta. Lapsen mielipide selvitetään selvitystyöskentelyn aikana.

Lisätietoa

• Opas lapsenhuoltolain mukaisen sosiaalilautakunnan selvityksen laatimiseksi. Asiantuntijaryhmän suositus (Julkari)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 16§ (Finlex)

• Mikäli lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu, siihen voidaan vaatia täytäntöönpanoa lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelta.
• Hakijana voi olla joko lapsen huoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai lasta tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista.
• Pääsääntöisesti tuomioistuin lähettää vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun tarkoituksena on saada asianosaiset noudattamaan sopimusta tai päätöstä tai selvittää, miksi niitä ei noudateta. Sovittelijan tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa, jos se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista.
• Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys. Täytäntöönpano voidaan määrätä sakon tai lapsen noutamisen uhalla.

Lisätietoa

• Lapsen huollon täytäntöönpano (Ulosottolaitos.fi)
• Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996) (Finlex)