Vaativat erotilanteet ja eron jälkeinen väkivalta

Suurin osa vanhempien eroista on sopuisia, mutta osassa erotilanteista näkemykset lapsen parhaasta eroavat vahvasti toisistaan. Erotilanteet voivat pitkittyä ja monimutkaistua vaativiksi erotilanteiksi.

Infograafi, sisältö kerrottu sivun tekstissä.

Vanhempien ns. tasapeliriidoissa korostuvat tasavertainen huoltajuuskyky sekä sovittelu ja joustavat ratkaisut. Vaativiin erotilanteisiin kytkeytyy huolto- ja tapaamisriidan lisäksi lasta vaarantavia riskitekijöitä, kompleksisuutta sekä juridisoitunut eroprosessi. Myös viranomaistiedon merkitys korostuu.

Vaativien erotilanteiden tunnuspiirteitä ovat vakava luottamuksen puute toista vanhempaa kohtaan sekä toistuvat viranomaisprosessit. Vakaviin ristiriitoihin voi liittyä vanhempien kommunikaatiovaikeuksia, taloudellisia kysymyksiä, päihdeongelmia, psyykkistä oireilua tai kulttuurisia erityispiirteitä.

Kaikkein vaativimpiin erotilanteisiin voi kytkeytyä lapsen kaltoinkohtelua, erityyppisiä väkivallan muotoja tai väkivallan uhkaa, vainoa, vieraannuttamista, seksuaalirikosepäilyjä tai perhesurman riski.

Tilastokuvaaja, sisältö kerrottu sivun tekstissä.

  • Tuomioistuimen päätöksen jälkeisiä täytäntöönpanoriitoja käsitellään vuosittain n. 400.
  • Tuomioistuimissa käsiteltävistä asioista kaikkein vaativimpia erotilanteita on karkean arvion mukaan n. 100.
  • Olosuhdeselvityksiä tuomioistuimille tehdään vuosittain n. 1200.
  • Tuomioistuimiin tulee vireille vuosittain n. 3200 erillistä lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa.
  • Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tehdään vuosittain n. 25 000.
  • Vanhempien ero koskettaa vuosittain n. 30 000 lasta.

Lapsen kaltoinkohtelu kietoutuu vaativiin erotilanteisiin. Pitkäkestoinen ja jännitteinen tilanne on lapselle kuormittava. Lapsi voi joutua eri tavoin osalliseksi vallankäytön ja kiusaamisen tilanteisiin ja lasta saatetaan käyttää uhkailun, kiusanteon, kiristämisen ja syyllistämisen välineenä.

Pitkittynyt erotilanne itsessään on riski lapsen hyvinvoinnille, mielenterveydelle ja kehitykselle ilman varsinaista väkivaltaa tai sen uhkaakin. Erotilanne on monimutkainen ja kompleksinen ilmiö, joka on haastava myös ammattilaisille. Vaativat erotilanteet edellyttävät ammattilaisilta vahvaa asiantuntemusta ja osaamista.

Pitkittyneissä erotilanteissa lasten ja vanhempien tuen tarve kasvaa. Pahimmillaan lapsi voi elää koko lapsuutensa pitkittyneen erotilanteen keskellä. Erotilanteessa perheellä on usein tarvetta moniammatilliselle osaamiselle ja yksilöllisille palvelukokonaisuuksille.

Perheiden kanssa työskentelyssä on keskeistä tunnistaa lapsen tuen tarpeet sekä riskit ja väkivalta. Lapsella on oikeus saada apua ja suojelua tilanteessa, joka voi pahimmillaan olla riski hänen turvallisuudelleen.

Työkäytäntöjä

Viime vuosina on pilotoitu erilaisia työkäytäntöjä ja toimintamalleja vaativiin erotilanteisiin. Käytäntöjen ja mallien taustalla on psykososiaalisen tuen tarjoaminen, työparityö, systeeminen suhdeperustainen työskentely tai hyvinvointialueen ja järjestön yhteistyömalli. Ominaista kehitellyille työkäytännöille on vahvemman tuen tarjoaminen perheille sekä moniammatillinen ja yhteinen työskentely.

Esimerkkejä toimintamalleista:

Julkaisuja

Kirjallisuutta

Huom. Seuraavat lähteet eivät ole saatavilla sähköisesti.

  • Auvinen, Maija (2006). Huoltoriidat tuomioistuimissa: Sosiaalitoimi selvittäjänä, sovittelijana, asiantuntijana. Väitöskirja. Turun yliopisto. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys.
  • Kääriäinen, Aino, Hämäläinen, Juha & Pölkki, Pirjo (toim., 2012). Challenges of divorce, interventions and children. Eron haasteet, väliintulot ja lapset. Ensi- ja turvakotien liitto.

Muuta

Sivuston teksti on tuotettu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.