Väkivallan muodot
Väkivaltaiset teot voivat olla luonteeltaan esimerkiksi fyysisiä, henkisiä tai seksuaalisia. Väkivalta voi olla myös toisen ihmisen perustarpeiden tyydyttämisen estämistä tai laiminlyömistä. Väkivaltaisissa ihmissuhteissa ilmenee yleensä useampia väkivallan muotoja.
Millaisia väkivallan eri muodot ovat?
Lähisuhdeväkivalta
Lähisuhdeväkivallan tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.
Lähisuhdeväkivalta
Seksuaaliväkivalta
Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen tai toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ovat seksuaaliväkivaltaa.
Seksuaaliväkivalta
Fyysinen väkivalta
Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, potkimista, tukistamista, pään hakkaamista, kuristamista, raapimista, repimistä, ravistelua, ampuma- tai teräaseen käyttöä tai fyysisellä väkivallalla uhkailua.
Henkinen väkivalta
Henkinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi alistamista, arvostelua, nimittelyä, halveksuntaa, kontrollointia, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista, voimakasta mustasukkaisuutta, eristämistä, tavaroiden hajottamista, kotieläinten vahingoittamista tai jollakin näistä uhkailua. Myös esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa.
Taloudellinen väkivalta
Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen.
Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti
Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättämistä vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen. Kaltoinkohtelua on myös toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla.
Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta ja kunniaväkivalta
Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivaltaa ovat uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla (kuten ns. kunniaväkivalta), sukupuolielinten silpominen tai uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Vainoaminen
Vainoaminen tarkoittaa esimerkiksi toisen ihmisen toistuvaa tai jatkuvaa lähestymistä, seuraamista tai tarkkailua tavalla, joka aiheuttaa uhrissa jatkuvaa pelkoa. Vainoamista voi olla esimerkiksi toisen tarkkaileminen kodin tai työpaikan läheisyydessä, toistuvat uhkailut parisuhteen päättymisen jälkeen sekä toisen tarkkaileminen internetin tai teknisten laitteiden avulla. Vainoaminen voi kohdistua myös vainotun läheisiin.
Kiusaaminen koulussa ja varhaiskasvatuksessa
Koulukiusaaminen on lasten ja nuorten kokeman väkivallan erityismuoto. Koulukiusaaminen on käytännössä henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Syrjivä kiusaaminen on nuorten keskuudessa melko yleistä.
Kiusaamista esiintyy myös päiväkodeissa. Kiusaamisen muodot ovat päiväkodissa pääosin samanlaisia kuin koulukiusaamisessa eli fyysisistä, sanallista ja psyykkistä kiusaamista. Yleinen kiusaamisen muoto on ryhmästä poissulkeminen tai sillä uhkailu.
Sukupuolistunut väkivalta
Väkivalta on sukupuolistunut ilmiö. Väkivalta ei ole kaikille sukupuolille samanlaista: sukupuolten välillä on eroja niin väkivallan kokemisessa, käytössä, piirteissä kuin seurauksissakin. Sukupuoli voi vaikuttaa jopa auttamiseen ja oikeuden käytäntöihin.
Väkivalta ja häirintä (Sukupuolten tasa-arvo -sivusto)
Radikalisoituminen
Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan väkivallan käyttämistä, sillä uhkaamista, siihen yllyttämistä ja kannustamista tai väkivallan oikeuttamista aatemaailmalla perustellen.
Radikalisoituminen ja ekstremismi
Digitaalinen väkivalta
Väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä.
Teoissa hyödynnetään digitaalista teknologiaa, esimerkiksi pääte-, äly-, paikannus- ja muita vastaavia laitteita, ohjelmistoratkaisuja, sovelluksia ja pikaviestipalveluja. Digitaalinen väkivalta voi olla myös epäsuoraa, jolloin tekijä hyödyntää teoissaan esimerkiksi toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia.
