Lastensuojelun dokumentoinnin haasteita
Lastensuojelutyön tulee olla juridisesti ja eettisesti perusteltavissa, jolloin kirjallisen todistusaineiston olemassa olo nousee merkittävään asemaan. Dokumentointityö on vaativaa, koska kirjoittajalla ja dokumentoijalla on paljon valtaa ja vastuuta. Dokumentointia ohjaavat monet ulottuvuudet kuten lainsäädäntö, asiakkaiden tunteet, sosiaalityöntekijän oikeudet sekä byrokratia.
Dokumentointi lastensuojelussa
Lastensuojelun dokumentteja on monenlaisia, kuten on kirjoittajiakin. Lastensuojelutyössä esiintyy paljon käsitteitä, joiden merkitys pitää huolella tuntea asianmukaisen kirjoittamisen ja lainsäädännön velvoitteiden toteutumiseksi. Asiakas voi pyytää asiakirjojaan nähtäväksi. Tämän pitäisi vaikuttaa siihen, miten dokumentoidaan.
Oikeudesta saada lasta koskevaa tietoa
Asiakaskertomusta voivat lukea
- asiakkaat eli lapsi ja vanhemmat
- sosiaalityöntekijä itse ja muut lastensuojelun työntekijät
- sijaishuollon työntekijät
- muut viranomaiset muun muassa sosiaalipäivystyksen työntekijät
- hallinto-oikeus
- valvontaviranomaiset
- tutkijat
Tiedon kirjaamisen laajuus
Oleellista dokumentoinnissa on kirjata asiakasprosessin faktatiedot:
- Tukitoimet ja palvelut: ehdotetut, haetut, sovitut tukitoimet ja palvelut sekä tieto siitä, onko tukitoimi otettu vastaan ja onko tukitoimista ollut hyötyä.
- Mitä on tapahtunut ja mitä on tehty: neuvottelut, tapaamiset (myös peruuntuneet), puhelut (myös jos asiakasta ei ole tavoitettu), kotikäynnit, sovitut asiat.
- Asiakkaan elämä: ketä perheeseen kuuluu, kuka on huoltaja, läheisverkosto, päiväkoti/koulu, arjen sujuminen, esimerkiksi ruoka, koti, lämpö, vaatteet.
- Mitä ja milloin on sanottu ja kuka on sanonut.
Huolenaiheiden ja voimavarojen kirjaaminen
Kirjaamisessa tulee kuvata huolenaiheita, jotka kertovat, miksi ollaan asiakkuudessa. Tärkeää on kuvata, kenen huolesta on kysymys: sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhemman vai muun toimijan. Huoli pitää purkaa auki, pilkkoa osiin ja konkretisoida. Huolta pitää seurata ja arvioida sekä tuoda esille mahdollinen muutos. Lastensuojelutyön tavoitteet tulee saada dokumentoinnin kautta esiin. Positiivisia asioita, vahvuuksia, voimavaroja ja edistymistä on myös tärkeää kuvata.
Neuvottelujen kirjaaminen
Neuvottelujen kirjaaminen on vaativaa, koska paikalla on usein monta toimijaa, joiden välillä voi olla jännitteitä. Keskustelun sisällön (oleelliset asiat, suunnitelmat, tavoitteet), puheenvuorojen ja mielipiteiden erottelu voi olla haastavaa. Kirjaamisen tulee olla asiakkaan kannalta asianmukainen muistio keskustelusta. Asiakaskertomukseen tulee kirjata myös se, jos asiakas ei ole halunnut puhua.
Lapsen näkemyksen kirjaaminen
Dokumentoinnin haasteena on tuoda esiin lapsen näkemys tilanteesta, huolen aiheista ja ymmärryksestä tilanteessa. Kirjauksen tulee olla yksityiskohtaista, kun kyseessä on lapsen puhe ja toiminta. Pienestä lapsesta, joka ei vielä itse puhu tulee kirjata havainnot.
Arviointi asiakkaan tilasta
On tärkeää pohtia, miten asiantuntijan tieto tehdään näkyväksi dokumentoinnissa. Asiantuntijan tietoon liittyy ymmärrys asiakkaan tilanteesta. Ymmärryksen rakentuminen on prosessi, jonka vaiheiden jälkeen työntekijälle tulee kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Arviointi asiakkaan tilanteesta vaatii työstämistä ja tilanteet muuttuvat. Arviointi pitää erottaa arvelusta, mielikuvista, tulkinnasta ja epäilyistä.
