Muistilista lastensuojelun asiakassuunnitelman tekoa varten

Tälle sivulle on koottu kysymyksiä, jotka auttavat hyvän asiakassuunnitelman tekemisessä.

Lastensuojelulaki ohjaa tekemään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun sosiaalityötä suunnitelmallisesti. Edellytyksenä on, että jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tehdään oma henkilökohtainen asiakassuunnitelma ja että se tarkistetaan aina tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään vuosittain.
Lastensuojelulaki 30 § (Finlex)

Asiakassuunnitelma on kuitenkin myös muuta kuin asiakkaan laissa määritelty asiakirja. Asiakassuunnitelma on asiakkaan, eli lapsen ja hänen perheensä sekä vastuusosiaalityöntekijän yhdessä laatima tavoitteellista työskentelyä jäsentävä työväline. Se on tosin laadittava viime kädessä myös silloin, kun asianosaiset eivät halua osallistua sen laatimiseen. Suunnitelma on kirjoitettua tekstiä, joka perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän sekä muiden suunnitelman tekoon osallistuneiden pohdintaan ja kohtaamisessa käymään keskusteluun.

Asiakastyö lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on asiakkaiden ja perheiden tilanteiden vaihtuessa täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. On mielekästä pysähtyä pohtimaan riittävän hyvän asiakassuunnitelman tunnusmerkkejä. Hyvän asiakassuunnitelman tunnusmerkkejä on mahdollista pohtia esimerkiksi arvioimalla suunnitelmaa hyvää kohtaamista ja dokumentointia koskevien kysymysten avulla.

Kysymyksiä asiakkaalle/lapselle ja perheelle hyvän kohtaamisen näkökulmasta

• Ymmärränkö, mistä asioista suunnitelmassa on kyse ja miksi se tehdään?
• Osallistuivatko kaikki suunnitelmani tekemisen kannalta tärkeät ihmiset tapaamisiin?
• Tiedänkö, minkä asioiden työntekijöiden mielestä pitäisi muuttua ja miksi?
• Kysyttiinkö minulta, mitä mieltä minä olen muutoksen tarpeesta?
• Kysyttiinkö minulta myös asioista, jotka sujuvat hyvin?
• Autettiinko minua miettimään tavoitteitani?
• Tiedänkö, milloin ja kenen kanssa mietimme seuraavan kerran, miten tavoitteissa on edistytty?

Kysymyksiä asiakkaalle/lapselle ja perheelle dokumentoinnin näkökulmasta

• Sainko lukea suunnitelmani?
• Sainko suunnitelmasta oman kopion?
• Ymmärsinkö, mitä suunnitelmaan oli kirjoitettu?
• Onko omat tavoitteeni ja arvioni tilanteestani kirjoitettu suunnitelmaan?
• Onko työntekijän ehdottamat tavoitteet kirjoitettu suunnitelmaan?

Kysymyksiä työntekijälle hyvän kohtaamisen näkökulmasta

• Valmistelinko asiakasta ja perhettä riittävästi oman suunnitelmansa tekemiseen?
• Selvitinkö asiakkaan ja perheen kanssa, keitä suunnitelman tekoon liittyvissä tapaamisissa olisi tarpeen olla läsnä?
• Kerroinko oman näkemykseni avoimesti ja ymmärrettävästi?
• Kuulinko sekä lasta että vanhempaa?
• Huomioinko sopivasti eri-ikäisten lasten mahdollisuudet osallistua?
• Autoinko asiakasta miettimään omia tavoitteitaan?
• Olenko sopinut työskentelyn etenemisestä ja arvioimisesta lapsen ja vanhemman kanssa?

Kysymyksiä työntekijälle dokumentoinnin näkökulmasta

• Onko suunnitelman tekemisessä käytetty kirjoitettu kieli lapselle / nuorelle ja huoltajille / vanhemmalle ymmärrettävää?
• Onko suunnitelma kirjoitettu niin, että se auttaa lasta ja vanhempaa työskentelyyn?
• Annoinko lapselle / nuorelle ja huoltajalle suunnitelmasta oman kopion?
• Kuuluvatko kaikkien suunnitelman tekoon osallistuneiden äänet tekstissä?
• Kirjasinko selkeästi ja avoimesti näkyviin myös mahdolliset eriävät mielipiteet ja niiden perustelut?
• Tukeeko kirjattu asiakassuunnitelma työskentelysuhteen jatkuvuutta silloin, kun asiakkuus siirtyy toisaalle?

Kysymyksiä läheiselle ja yhteistyökumppanille hyvän kohtaamisen näkökulmasta

• Oliko mukaan tulostani tapaamiseen sovittu lapsen ja huoltajan kanssa? (läpinäkyvyys, osallisuus)
• Sovittiinko myös siitä, mistä asioista minun kanssani voi puhua? (yksityisyys, salassapito)
• Ymmärränkö mistä asiakassuunnitelmassa on kyse ja miksi se tehdään?
• Sainko kokemuksen siitä, että näkemykseni ja mahdolliset huolenaiheeni eivät ole oikeita tai vääriä?
• Autettiinko minua tarvittaessa siinä, miten löydän sanat huolenaiheilleni (havaittu vaikeus saada sanotuksi hankalia asioita)?
• Kysyttiinkö minulta myös myönteisiä kokemuksiani lapsesta, muusta perheestä ja heidän arjestaan? (On tärkeä kysyä myönteisiä asioita.)
• Kysyttiinkö minulta osallistumisestani lapsen ja perheen tukemiseen? (mahdollisimman avoin kysymys)
• Läheinen: Autettiinko minua miettimään mahdollisuutta osallistua lapsen ja perheen tukemiseen sen mukaan, kuin minulla on siihen voimavaroja?
• Yhteistyökumppani: Autettiinko minua miettimään mahdollisuutta osallistua lapsen ja perheen tukemiseen sen mukaan, kuin minulla on siihen osaamista?
• Sovittiinko kanssani, milloin ja kenen kanssa mietimme seuraavan kerran, miten tavoitteissa on edistytty?

Kysymyksiä läheiselle ja yhteistyökumppanille dokumentoinnin näkökulmasta?

• Sovittiinko siitä, saanko itselleni kopion suunnitelmasta (ei välttämättä tarpeen / tai asianosainen kieltää luovuttamisen)?
• Ymmärsinkö, mitä suunnitelmaan oli kirjoitettu? (riittävä konkreettisuus)
• Onko omat näkemykseni kirjoitettu suunnitelmaan? (moniäänisyys)
• Onko suunnitelmaan kirjoitettu riittävän konkreettisesti, mikä on minun osuuteni työskentelyssä?
• Jos en voinut lukea suunnitelmaa, sainko riittävän tarkan tiedon siitä, miten omat näkemykseni on suunnitelmaan kirjoitettu?