Lastensuojelun asiakassuunnitelma

Suunnitelman tekeminen yhteistyössä
Suunnitelman vastuuhenkilö ja tarkastaminen
Milloin asiakassuunnitelma on tehtävä?

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on tehtävä riippumatta siitä, onko lapsi avohuollossa, sijaishuollossa tai jälkihuollossa. Hyvin tehty suunnitelma on lastensuojelutyötä ohjaava asiakirja.
Lastensuojelulaki 30 § 1 momentti (Finlex)
Avohuollon asiakassuunnitelma
Sijaishuollon asiakassuunnitelma

Suunnitelman tekeminen yhteistyössä

Suunnitelma on laadittava ja tarkistettava yhdessä lapsen, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa, ellei tälle ole ilmeistä estettä. Tarvittaessa suunnitelma laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan tai lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa.
Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti (Finlex)

Asiakassuunnitelman lähtökohtana on yhteistyö asiakkaan kanssa, mutta se on laadittava viime kädessä myös silloin, kun asianosaiset eivät halua osallistua sen laatimiseen tai jopa vastustavat sen tekemistä. Jos suunnitelma laaditaan yhteistyössä, mutta kaikista asioista ei päästä yhteisymmärrykseen, tulee suunnitelmaan kirjata myös eriävät näkemykset.

Asiakassuunnitelmaan kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet eli ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve sekä palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Lisäksi tulee kirjata asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Suunnitelmaan tulee myös kirjata, miten lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta vanhempiensa ja muiden läheisten kanssa toteutetaan sekä miten huomioidaan lapsen edun mukaisesti tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.
Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti (Finlex)

Laissa ei ole erikseen säädetty siitä, missä ajassa kirjallinen asiakassuunnitelma on lähetettävä asianosaisille. Avoin kirjaaminen ja asiakassuunnitelman tekeminen yhteistyössä tukevat asianosaisten tietoisuutta asiakassuunnitelman sisällöstä. Hyvään hallintoon kuuluu, että toimitaan viivytyksettömästi. Lisäksi asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakassuunnitelman toimittamisessa ei siis saa viivytellä. Suosituksena pidetään sitä, että asiakassuunnitelma-asiakirja on toimitettu asianosaisille kuukauden kuluessa sen laatimisesta.
Hallintolaki (434/2003, Finlex) 23 §
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, Finlex) 4 §

"- - -asiakassuunnitelma on asianosaisille (lapsen huoltaja ja lapsi) sellainen tärkeä asiakirja, josta asianosaiset voivat selvittää viranomaisen velvollisuudet ja heille ja asianosaisille kuuluvat oikeudet." EOAM 6678/2018

"Hyvä hallinto edellyttää, että vastuussa oleva viranomainen toimittaa oma-aloitteisesti asiakassuunnitelman asianosaisille. Tämä merkitsee sitä, että asiakassuunnitelma on toimitettava myös lapselle, tarvittaessa siten, että lapselle selvitetään sijaishuollon tarkoitus ja asiakassuunnitelmassa kuvatut tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettävät palvelut. Lapselle tietoja annettaessa on kuitenkin varmistuttava siitä, etteivät annettavat tiedot ole lapselle vahingollisia." EOAM 6965/2020 (oikeusasiamies.fi)

Asiakkaan näkökulma

Asiakassuunnitelma on ennen kaikkea asiakkaan asiakirja, jonka sisältö on yhdessä asiakkaan kanssa pohdittu. Hyvä asiakassuunnitelma mahdollistaa asiakkaalle hänen tarpeidensa mukaiset palvelut ja tukitoimet ja voi auttaa asiakasta hänen oman elämänsä jäsentämisessä.

Työntekijän näkökulma

Asiakassuunnitelma on lastensuojelun työskentelyä ohjaava asiakirja ja dokumentoinnin väline. Asiakassuunnitelmat ovat myös sosiaalityön tiedonmuodostuksen välineitä ja auttavat sosiaalityöntekijää oman työnsä jäsentämisessä.

Lasta on tavattava riittävän usein

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän pitää tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän täytyy kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti. Muu lastensuojelun työntekijä voi olla esimerkiksi perhetyöntekijä ja sosiaaliohjaaja.
Lastensuojelulaki 29 § 1 momentti (Finlex)

Lapsen henkilökohtaisten tapaamisten järjestämisessä on pyrittävä yhteistoimintaan huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa, mutta sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, jos sen arvioidaan olevan lapsen ikä, kehitys tai olosuhteet muutoin huomioon ottaen lapsen edun mukaista. Syyt tapaamiseen vastoin huoltajan suostumusta on kirjattava lapsen asiakirjoihin. Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua.
Lastensuojelulaki 29 § 2 ja 3 momentti
Huoltajan oikeus lasta koskevaan tietoon

Tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa pääsääntönä on, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Tapaamisten järjestäminen on tärkeää myös aktiivisen työvaiheen jälkeen.

Suunnitelman vastuuhenkilö ja tarkastaminen

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuussa asiakassuunnitelman tekemisestä. Paikalliset käytännöt vaihtelevat siinä, keitä lastensuojelun työntekijöitä on hänen lisäkseen mukana. Esimerkiksi sosiaaliohjaajat osallistuvat asiakassuunnitelmien laatimiseen. Suunnitelman laatimisessa voi olla myös sosiaalityöntekijäpari. Tarvittaessa suunnitelmasta täytyy ilmetä vastuuhenkilöt.

Asiakassuunnitelmassa tulee määritellä myös arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.

Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen on keskeistä asiakassuunnitelman laadinnassa.

Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti (Finlex)

Lastensuojelun tukitoimet kirjataan asiakassuunnitelmaan, mutta suunnitelmasta ei tehdä hallintopäätöstä. Tukitoimien myöntämisestä tehdään erilliset valituskelpoiset päätökset. Päätös on tehtävä myös silloin, kun tukitoimea ei myönnetä.

Vaikka asiakassuunnitelmalla ei ole velvoittavaa luonnetta, on asiakkaalla oikeus luottaa siihen, että lastensuojelu toimii suunnitelmassa sovitulla tavalla ja siinä sovittujen tavoitteiden toteutumiseksi.

Milloin asiakassuunnitelma on tehtävä?

Lastensuojelulain mukaan asiakkaalle on tehtävä aina asiakassuunnitelma, ellei kyse ole tilapäisestä neuvonnasta tai ohjauksesta.

Avohuollon asiakassuunnitelma

Lastensuojelulaki 30 § 1-2 momentti (Finlex)

Sijaishuollon asiakassuunnitelma

Lastensuojelulaki 30 § 1-3 momentti (Finlex)

Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Jos lapseen on kohdistettu sijaishuollossa rajoituksia tai on todennäköistä, että näitä joudutaan käyttämään, lapsella on tehtävä hoito- ja kasvatussuunnitelma.
Lastensuojelulaki 30 a § (Finlex)