Muutoksenhaku, muistutus ja kantelu

Oletko oikealla sivulla?

Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista asiakasprosessia. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.

 

Tämän sivun sisältö

Hyvinvointialueen sosiaalihuollon kuten vammaispalvelujen asiakas voi hakea oikaisua tai muutosta saamaansa yksilöpäätökseen, jos hän ei ole tyytyväinen päätöksen sisältöön.

Lisäksi sosiaalihuollon asiakas tai terveydenhuollossa potilas voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai kannella valvovalle viranomaiselle, jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun.

Oikaisuvaatimus viranhaltijan päätöksestä

Sosiaalihuollon palveluja hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Viranhaltijan päätökseen tulee aina liittää oikaisuvaatimusohjeet. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueelle.
Vammaispalvelulaki 35 § 

Oikaisuvaatimus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Hallintolaki 49 c ja d §

Valitus hallinto-oikeuteen

Hyvinvointialueen oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hyvinvointialueen on liitettävä päätökseen valitusosoitus. 
Hallintolaki 47 §

Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 107 §

Valituslupaa haetaan valituslupahakemuksella, joka voidaan sisällyttää samaan valituskirjelmään valituksen kanssa tai toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen erillisenä asiakirjana yhdessä valituskirjelmän kanssa.

Valituslupahakemuksessa on ilmoitettava laissa tarkoitettu peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä perusteltava, minkä vuoksi valittaja katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu peruste valitusluvan myöntämiseksi on olemassa.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 110 §

Valituslupa on myönnettävä, jos:

  • lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai
  • asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai
  • valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § (Finlex)

Hallinto-oikeuden on liitettävä päätökseensä valitusosoitus eli ohjeet valituksen tekemisestä.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 88 § (Finlex)

Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 

Pääsääntöisesti hallintoprosessissa osapuolet vastaavat omista kuluistaan. Hallintoprosessissa oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.  

Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Yksityinen asianosainen voidaan velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 § (Finlex)

Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat kulut, jotka ovat aiheutuneet oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta. 

Korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin kuuluvat myös oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneet kulut, todistajalle tai asiantuntijalle maksettava korvaus ja asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus sekä muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut. Korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 97§ (Finlex)

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista on vaadittava ennen kuin hallintotuomioistuin tekee päätöksen pääasiassa. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja sen perusteet.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 98§ (Finlex)

Asiakkaan on mahdollista hakea oikeusapua  

Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei hänellä ole varaa itse hankkia tarvitsemaansa apua, se voidaan kustantaa hänelle joko osaksi tai kokonaan valtion varoin. Oikeusapua ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos hakijalla on oikeusturvavakuutus, josta asian kulut voidaan korvata.
Lisätietoa oikeusavusta (Oikeus.fi)

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä vammaispalveluasioissa

Osa hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä on maksullisia, jolloin niistä peritään oikeudenkäyntimaksu. Maksu on hallinto-oikeudessa 270 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 530 euroa (vuonna 2024). 
Oikeudenkäyntimaksut hallinto-oikeudessa (Tuomioistuinlaitos)

Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä esimerkiksi useimmissa yksityishenkilön vireille panemissa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa asioissa, kuten vammaispalveluasiat (kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevat asiat tai vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet).
Tuomioistuinmaksulaki 5§ (Finlex)

Muutoksenhaku erityishuolto-ohjelmaan

Erityishuolto-ohjelmia ei enää uuden vammaispalvelulain (675/2023) voimaantulon jälkeen laadita. Erityishuolto-ohjelmaan saa kuitenkin uuden vammaispalvelulain siirtymäaikana (1.1.2025-31.12.2027) hakea muutosta noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2025.   
Lue tarkemmin: Uuden vammaispalvelulain voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Erityishuolto-ohjelmaa koskevaan muutoksenhakuun on kaksi menettelytapaa, joista säädetään kehitysvammalaissa:

Kehitysvammalain 36 §:n mukaan aluehallintovirasto voi ensinnäkin määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, mikäli henkilö itse, hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa taikka päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen. 
Kehitysvammalaki 36 § (Finlex)

Kehitysvammalain 36 §:n mukaista oikaisuvaatimusta ei ole sidottu määräaikaan, vaan sellaisen voi tehdä aluehallintovirastolle milloin tahansa.

Kehitysvammalain 81 a §:n mukaan muun kuin tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai lopettamista koskevaan päätökseen taikka muuhun kuin tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvään yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Hallintolaki 49 c §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §

Erityishuolto-ohjelmaa tai erityishuollon antamista, esimerkiksi asumisen järjestämistä, koskeviin päätöksiin haetaan siis muutosta aluehallintovirastolta kehitysvammalain 81 a §:n nojalla. Tätä muutoksenhakua koskee siis 30 päivän muutoksenhakuaika päätöksen tiedoksisaannista.

Kehitysvammalaki 81 a § (Finlex)

Muutoksenhaku kehitysvammalain mukaisiin rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin

Seuraaviin kehitysvammalain mukaisiin päätöksiin saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta:

  • päätös erityishuollon antamisesta tai lopettamisesta
  • päätös henkilön määräämisestä tutkimukseen toimitettavaksi (tahdosta riippumattoman erityishuollon edellyttämä tutkimus)
  • päätös henkilön määräämisestä vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tämän tahdosta riippumatta
  • päätös tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisesta

Lisäksi seuraaviin kehitysvammalain mukaisiin rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta:

  • aineiden ja esineiden haltuunottoa koskeva kirjallinen päätös (42 g §:n 2 mom.)
  • kirjallinen päätös, joka koskee välttämättömän terveydenhuollon antamista henkilön vastustuksesta riippumatta (42 j §:n 5 mom.)
  • kirjallinen päätös, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa ( 42 k §:n 3 mom.)
  • kirjallinen päätös, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa tai sitomista (42 l §)
  • valvottua liikkumista koskeva kirjallinen päätös (42 m §)
  • poistumisen estämistä koskeva kirjallinen päätös (42 n §:n 3 mom.)

Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta myös yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai laitoksen vastaavan johtajan kirjalliseen päätökseen, joka koskee:

  • 42 g §:n 2 momentissa tarkoitettua aineiden ja esineiden haltuunottoa, 
  • 42 k §:n 3 momentissa tarkoitettua rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa, 
  • 42 l §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettua rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa, 
  • 42 m §:ssä tarkoitettua valvottua liikkumista ja 
  • 42 n §:n 3 momentissa tarkoitettua poistumisen estämistä

Lisäksi yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai laitoksen lääkärin kirjalliseen päätökseen, joka koskee 42 l §:n 5 momentissa tarkoitettua sitomista, saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta.

Niiden rajoitustoimenpiteiden käytöstä, joista ei kehitysvammalain mukaan tehdä kirjallista päätöstä vaan suullinen ratkaisu, ei voi valittaa.

STM on kuvannut sivuillaan olevaan taulukkoon rajoitustoimenpiteet, joista tehdään hallintopäätökset. 
STM: Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa (pdf 70,0 kt)

Kuka saa hakea muutosta?

Muutosta saa hakea edellä mainittuihin päätöksiin erityishuollossa oleva henkilö ja hänen laillinen edustajansa. Jollei täysi-ikäisellä erityishuollossa olevalla henkilöllä ole laillista edustajaa, saa muutosta hakea sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa myös hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuva omaisensa tai muu läheisensä.
Kehitysvammalaki 81 b §

Muistutus

Sosiaalihuollossa kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Terveydenhuollossa muistutuksen voi tehdä terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.
Sosiaalihuollon asiakaslaki 23 §
Potilaslaki 10 §

Muistutusmenettelyn tarkoituksena on, että asiakkaan asia käsitellään mahdollisimman lähellä palveluprosessia ja että asian käsittelee sellainen henkilö, joka voi ratkaisuillaan nopeasti ja suoraan vaikuttaa havaittujen epäkohtien korjaamiseen.

Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Viranomaisen on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen hakea muutosta sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin tai oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

Hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaava ja terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiavastaava antavat tietoa potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja avustavat tarvittaessa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä.
Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista 8 § 

Kantelu

Sosiaalihuollon asiakas tai potilas voi tehdä kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista ja viranomaisen menettelystä vapaamuotoisen hallintokantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kantelun tekeminen on mahdollista myös hyvinvointialueen, kunnan ja valtion viranomaisille. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan (esimerkiksi vakavat hoitovirheet, valtakunnalliset tai periaatteellisesti tärkeät asiat).

Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa. Kantelumenettely ei ole virallisesti muutoksenhakuprosessia, joten hallintokantelulla ei voi saada muutosta yksittäisen palvelupäätöksen sisältöön. Kanteluratkaisuun ei voi hakea muutosta valittamalla.
Hallintolaki 53 d §

Hallintokanteluja tehdään sosiaalihuollon osalta muun muassa

  • palvelujärjestelmän ja toimintayksiköiden toimivuudesta
  • henkilöstön riittävyydestä
  • menettelytavoista ja työkäytännöistä
  • asiakkaan huonosta kohtelusta
  • hoidon ja palvelujen riittämättömyydestä tai saatavuudesta.

Kanteluratkaisussa voidaan ottaa kantaa myös tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin tai toiminnan laatuun, asiakkaan kohteluun tai muihin kantelun yhteydessä esille tulleisiin kysymyksiin.

Kantelulla saa koetun epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon. Kantelun perusteella valvova viranomainen voi esimerkiksi antaa viranomaiselle huomautuksen.
Hallintolaki 53 c §

Muistutuksen ensisijaisuus

Jos asiasta ei ole tehty muistutusta, viranomainen voi siirtää kantelun asianomaiseen toimintayksikköön tai (sosiaalihuollon asioissa) sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Tämä edellyttää myös sitä, että valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.
Sosiaalihuollon asiakaslaki 23 a §
Potilaslaki 10 a §

Lisätietoa muista muutoksenhakuasioista

Tämän sivun oikeaan sivupalkkiin (mobiiliversiossa sivun alas) on kerätty linkkejä muun muassa muutoksenhausta vakuutus- ja sosiaalivakuutusasioissa.

Lähteet

Hallintolaki (434/2003)
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)
Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015)
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Vammaispalvelulaki (675/2023)
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista 739/2023
Hallituksen esitys eduskunnallelaeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 137/1999)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018)

Päivitetty: