Muutoksenhaku, muistutus ja kantelu

Tämän sivun sisältö

Hyvinvointialueen sosiaalihuollon kuten vammaispalvelujen asiakas voi hakea oikaisua tai muutosta saamaansa yksilöpäätökseen, jos hän ei ole tyytyväinen päätöksen sisältöön.

Lisäksi sosiaalihuollon asiakas tai terveydenhuollossa potilas voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai kannella valvovalle viranomaiselle, jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun.

Oikaisuvaatimus viranhaltijan päätöksestä

Sosiaalihuollon palveluja hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Viranhaltijan päätökseen tulee aina sisältyä oikaisuvaatimusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueelle.
Sosiaalihuoltolaki 50 §

Oikaisuvaatimus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Hallintolaki 49 d §

Valitus hallinto-oikeuteen

Hyvinvointialueen oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hyvinvointialueen on päätöksen yhteydessä ohjeistettava, miten ja mihin päätöksestä voi valittaa.
Sosiaalihuoltolaki 51 §

Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.  Valituslupaa haetaan valituslupahakemuksella, joka voidaan sisällyttää samaan valituskirjelmään valituksen kanssa tai toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen erillisenä asiakirjana yhdessä valituskirjelmän kanssa. Valituslupahakemuksessa on ilmoitettava laissa tarkoitettu peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä perusteltava, minkä vuoksi valittaja katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu peruste valitusluvan myöntämiseksi on olemassa. Valituslupa on myönnettävä, jos:

  • lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai
  • asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai
  • valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § (Finlex)

Hallinto-oikeuden on liitettävä päätökseensä valitusosoitus eli ohjeet valituksen tekemisestä.

Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 

Pääsääntöisesti hallintoprosessissa osapuolet vastaavat omista kuluistaan. Hallintoprosessissa oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.  

Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Yksityinen asianosainen voidaan velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 § (Finlex)

Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat kulut, jotka ovat aiheutuneet oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta. 

Korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin kuuluvat myös oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneet kulut, todistajalle tai asiantuntijalle maksettava korvaus ja asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus sekä muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut. 

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 97§ (Finlex)

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista on vaadittava ennen kuin hallintotuomioistuin tekee päätöksen pääasiassa. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja sen perusteet.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 98§ (Finlex)

Asiakkaan on mahdollista hakea oikeusapua  

Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei hänellä ole varaa itse hankkia tarvitsemaansa apua, se voidaan kustantaa hänelle joko osaksi tai kokonaan valtion varoin. Oikeusapua ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos hakijalla on oikeusturvavakuutus, josta asian kulut voidaan korvata.
Lisätietoa oikeusavusta (Oikeus.fi)

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä vammaispalveluasioissa

Osa hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä on maksullisia, jolloin niistä peritään oikeudenkäyntimaksu. Maksu on hallinto-oikeudessa 270 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 530 euroa (vuonna 2022). 
Oikeudenkäyntimaksut hallinto-oikeudessa (Tuomioistuinlaitos)

Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä esimerkiksi useimmissa yksityishenkilön vireille panemissa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa asioissa, kuten vammaispalveluasiat (kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevat asiat tai vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet).
Tuomioistuinmaksulaki 5§ (Finlex)

Muutoksenhaku erityishuolto-ohjelmaan

Erityishuolto-ohjelmaa koskevaan muutoksenhakuun on kaksi menettelytapaa, joista säädetään kehitysvammalaissa:

Kehitysvammalain 36 §:n mukaan aluehallintovirasto voi ensinnäkin määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, mikäli henkilö itse, hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa taikka päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen. 
Kehitysvammalaki 36 § (Finlex)

Kehitysvammalain 36 §:n mukaista oikaisuvaatimusta ei ole sidottu määräaikaan, vaan sellaisen voi tehdä aluehallintovirastolle milloin tahansa.

Kehitysvammalain 81 a §:n mukaan muun kuin tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai lopettamista koskevaan päätökseen taikka muuhun kuin tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvään yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Erityishuolto-ohjelmaa tai erityishuollon antamista, esimerkiksi asumisen järjestämistä, koskeviin päätöksiin haetaan siis muutosta aluehallintovirastolta kehitysvammalain 81 a §:n nojalla.

Kehitysvammalaki 81 a § (Finlex)

Muistutus

Sosiaalihuollossa kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Terveydenhuollossa muistutuksen voi tehdä terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.

Muistutusmenettelyn tarkoituksena on, että asiakkaan asia käsitellään mahdollisimman lähellä palveluprosessia ja sellaisen henkilön toimesta, joka voi ratkaisuillaan nopeasti ja suoraan vaikuttaa havaittujen epäkohtien korjaamiseen.

Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen. Muistutus voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Viranomaisen on vastattava muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen hakea muutosta sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin tai oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

Hyvinvointialueen sosiaaliasiamies ja terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiamies antavat tietoa potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja avustavat tarvittaessa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä.

Kantelu

Sosiaalihuollon asiakas tai potilas voi tehdä kokemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista ja viranomaisen menettelystä vapaamuotoisen hallintokantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kantelun tekeminen on mahdollista myös hyvinvointialueen, kunnan ja valtion viranomaisille. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan (esimerkiksi vakavat hoitovirheet, valtakunnalliset tai periaatteellisesti tärkeät asiat).

Oikeus kantelun tekemiseen ei ole rajattu kantelijan omaan asiaan, vaan kantelun voi tehdä kuka tahansa. Kantelumenettely ei ole virallisesti muutoksenhakuprosessia, joten hallintokantelulla ei voi saada muutosta yksittäisen palvelupäätöksen sisältöön. Kanteluratkaisuun ei voi hakea muutosta valittamalla.

Hallintokanteluja tehdään sosiaalihuollon osalta muun muassa

  • palvelujärjestelmän ja toimintayksiköiden toimivuudesta
  • henkilöstön riittävyydestä
  • menettelytavoista ja työkäytännöistä
  • asiakkaan huonosta kohtelusta
  • hoidon ja palvelujen riittämättömyydestä tai saatavuudesta.

Kanteluratkaisussa voidaan ottaa kantaa myös tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin tai toiminnan laatuun, asiakkaan kohteluun tai muihin kantelun yhteydessä esille tulleisiin kysymyksiin.

Kantelulla saa koetun epäkohdan valvovan viranomaisen tietoon. Kantelun perusteella valvova viranomainen voi esimerkiksi antaa viranomaiselle huomautuksen.

Muistutuksen ensisijaisuus

Jos asiasta ei ole tehty muistutusta, viranomainen voi siirtää kantelun asianomaiseen toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavan viranhaltija käsiteltäväksi. Tämä edellyttää myös sitä, että valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.

Lisätietoa muista muutoksenhakuasioista

Tämän sivun oikeaan sivupalkkiin (mobiiliversiossa sivun alas) on kerätty linkkejä muun muassa muutoksenhausta vakuutus- ja sosiaalivakuutusasioissa.

Päivitetty: