Avustavan henkilön sukupuoli

Vammaisen henkilön oikeus valita häntä avustavan henkilön sukupuoli intiimeissä tilanteissa

• Oikeus yksityisyyteen, itsemääräämiseen ja itsenäiseen elämään
• Avustavan henkilön sukupuoli vammaispalveluissa

Vammainen henkilö voi tarvita apua hyvinkin intiimeissä tilanteissa, esimerkiksi henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehtimisessa tai omahoidossa. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi tamponin asettaminen, katetrointi tai intiimipesut. Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää, että vammaisen henkilön yksityisyyttä ja näkemyksiä kunnioitetaan. Ihmisellä on oikeus säilyttää arvokkuutensa myös silloin, kun hän tarvitsee paljon toisen ihmisen apua.

Oikeus yksityisyyteen, itsemääräämiseen ja itsenäiseen elämään

Oikeus yksityisyyteen on keskeinen ihmisen vapaan toimijuuden edellytys, joka on vahvistettu monin eri tavoin sekä Suomen perustuslaissa että Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa.

Oikeus yksityisyyteen takaa jokaiselle oikeuden päättää itse yksityiselämästään. Yksityiselämän suojan piiriin kuuluvat yksityiselämä, kunnia, kotirauha, henkilötiedot ja luottamukselliset viestit.

Ihmisellä on oltava itsemääräämisoikeus, jotta hän voi tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan yksityisyyteen. Itsemääräämisoikeus ei ole itsenäinen ihmis- tai perusoikeus, mutta se johdetaan usein oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen.

Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumista kuvaa itsenäisen elämän käsite. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea toteaa itsenäisestä elämästä yleiskommentissaan No. 5 (Asuminen itsenäisesti ja osallisuus yhteiskunnassa (19 art.)) mm. seuraavaa: ”Itsenäinen elämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että henkilö ei vamman vuoksi menetä henkilökohtaisia valinnan mahdollisuuksia ja autonomiaa sen perusteella, että hän joutuu käyttämään tietynlaista asumisjärjestelyä. Itse asumismuodolla tai sen koolla ei niinkään ole merkitystä vaan sillä, rajoittaako järjestelmä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, keneltä henkilön on otettava apua vastaan.”

Avustavan henkilön sukupuoli vammaispalveluissa

Vammaispalvelujen asiakkaalla ei ole vammaispalveluja koskevan lainsäädännön nojalla yleistä oikeutta valita sitä, kuka häntä avustaa. Sosiaalipalveluja toteutettaessa on kuitenkin aina huomioitava sosiaalihuollon asiakaslaki, jonka mukaan asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakaslaki edellyttää myös, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa otetaan huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Vammaisen henkilön yksilöllistä olosuhteista ja sosiaalihuollon asiakaslaista voi ainakin yksittäistapauksissa seurata, että asiakkaalle on esimerkiksi asumispalveluissa tai henkilökohtaista apua ostopalveluna järjestettäessä annettava mahdollisuus valita häntä avustavan henkilön sukupuoli. Valinnan mahdollisuutta pohdittaessa on otettava huomioon myös se, että vammaisilla henkilöillä on keskimääräistä suurempi riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön tai häirinnän uhriksi.

Kehitysvammalaissa säännös työntekijän sukupuolesta

Vammaisten palveluja koskevassa lainsäädännössä on yksi säännös, jossa otetaan suoraan kantaa työntekijän sukupuoleen. Kehitysvammalain 42 h §:n mukaan työntekijä voi eräissä tarkoin säännellyissä tapauksissa tehdä erityishuollossa olevalle henkilölle henkilöntarkastuksen. Henkilöntarkastuksen tekijän ja tarkastuksessa läsnä olevan henkilön on pääsääntöisesti oltava samaa sukupuolta kuin tarkastuksen kohteena oleva henkilö. Kehitysvammalain esitöiden (HE 96/2015) mukaan säännöksen tarkoituksena on ollut erityisesti suojata tarkastuksen kohteena olevan henkilön yksityisyyttä.

Työnantajamallissa on oikeus päättää, kenet palkkaa avustajakseen

Kun henkilökohtaista apua järjestetään työnantajamallilla, vammaisella henkilöllä on työnantajana oikeus päättää, kenet hän avustajakseen palkkaa. Näissä tilanteissa vammainen henkilö voi huomioida myös työntekijän sukupuolen. Lähtökohtaisesti työnantaja ei rekrytoidessaan saa asettaa työnhakijoita erilaiseen asemaan keskenään sukupuolen perusteella. Tasa-arvolain mukaan sukupuolen perusteella tapahtuva työntekijöiden valinta ei kuitenkaan ole syrjintää, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden. Myös tasa-arvovaltuutettu on antanut lausuntonsa siitä, että tietyissä tilanteissa henkilökohtaisen avun luonne huomioon ottaen merkitystä voidaan antaa myös vaatimukselle henkilön sukupuolesta.

Asumisyksiköissä on hyvä pyrkiä rekrytoinneilla ja työvuorosuunnittelulla edistämään vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta avustavan henkilön valinnassa intiimeissä tilanteissa.

Lähteet

Vammaisuus ja väkivalta (Väkivalta-sivusto)

Kanste, Outi., Sainio, Päivi., Halme, Nina., Nurmi-Koikkalainen, Päivi (2018) Erilaisia toimintarajoitteita kokevien nuorten hyvinvointi ja kasvuympäristön turvallisuus. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kehitysvammalaki 519/1977 (Finlex)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015) (Eduskunta)

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Yleiskommentti 5 (englanniksi, YK)