Työsopimus

Työsopimus on vapaamuotoinen työnantajaa ja työntekijää sitova sopimus. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti niin, että molemmat osapuolet saavat omat allekirjoitetut kappaleensa.

Monet työsuhteeseen liittyvät asiat on säännelty tyhjentävästi lainsäädännössä. Joskus on informatiivista ottaa työsopimukseen myös sellaisia asioita, joista ei voida sopia toisin. Erityisesti sopimusvapauden piiriin kuuluvat asiat on hyvä kirjata huolellisesti työsopimukseen.

Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liiton (Heta-Liitto) jäsenten työsuhteissa noudatetaan henkilökohtaisen avustajan valtakunnallista työehtosopimusta.
Työehtosopimus (Heta-liitto)

Jos kirjallista työsopimusta ei tehdä, työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. 
Selvitys työnteon ehdoista (Tyosuojelu.fi)
Työsopimuslaki 2 luku 4 § 

Työsopimukseen merkitään esimerkiksi

Työnantajan ja työntekijän nimet

Työnantajana on ensisijaisesti vammainen henkilö itse. Jos avun saaja on alaikäinen, työnantajana on hänen laillinen edustajansa eli huoltaja tai edunvalvoja.

Työnantajan ja työntekijän yhteystiedot

Työn suorituspaikka

Työn suorituspaikaksi kirjataan se paikka, jossa työntekijä pääsääntöisesti työskentelee. Jos työtä tehdään työnantajan kotona sekä kodin ulkopuolella, riittää yleensä työnantajan osoite. Jos taas työtä tehdään esimerkiksi ainoastaan työnantajan työpaikalla, laitetaan tämä osoite. Mikäli työhön sisältyy pitkiä matkustusaikoja, on siitä hyvä olla maininta sopimuksessa.

Kuvaus työstä

Työtehtäviä voi luetella varsin seikkaperäisestikin, mutta luettelon lisäksi on hyvä kirjata avoin lause, kuten "muut vastaavat työnantajan määräämät tehtävät" tms. Työtehtävät voi kuvata myös yleisluontoisesti, mutta silloin on olemassa vaara, että yksimielisyyttä työn sisällöstä ei ole.

Työsuhteen alkamispäivä ja kesto

Jos muuta ei ole sovittu, työsuhde on toistaiseksi voimassa. Jos siis halutaan määräaikainen työsuhde, se on erikseen sopimuksessa ilmaistava ja määräaika määriteltävä. Määräaikaisuuteen on myös  oltava perusteltu syy. Se, että hyvinvointialue tekee avustajapäätöksen aina kalenterivuodeksi kerrallaan, ei ole perusteltu syy. Määräaikaisuus ei edellytä kuitenkaan perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Määräaikainen työsopimus loppuu määräajan päättyessä ilman irtisanomista. Määräaikaista työsopimusta ei kuitenkaan voida kesken määräajan irtisanoa, jollei asiasta ole työsopimuksessa sovittu. Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin päättää, jos päättämisestä saadaan sovittua työntekijän ja työnantajan välillä.  Määräaikaista työntekijää ei ole pääsääntöisesti mahdollista lomauttaa.

Mahdollinen koeaika

Koeajasta kannattaa aina ottaa maininta työsopimukseen. Se voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. 

Palkka

Palkan määrä ja määräytymisperuste sekä palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä kirjataan sopimukseen.

Vaitiolovelvollisuus

Koska salassapitosäännökset eivät työsuhteessa ole aukottomia, on suositeltavaa sopia salassapitovelvoitteesta työsopimuksessa siten, että se koskee myös työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa. 

Ehto irtisanomisajasta

Toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin voidaan laittaa ehto irtisanomisajasta. Jos ehtoa ei ole, noudatetaan toistaiseksi voimassa olevien  sopimusten osalta työsopimuslaissa määriteltyjä yleisiä irtisanomisaikoja.

Työaika

Työaika on ilmoitettava työsopimuksessa niin selvästi kuin se on mahdollista. Mikäli työnantajan aloitteesta sovitaan vaihtelevasta työajasta, työnantajan on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Lisä- ja ylitöitä koskevat ehdot samoin kuin sairauslomaa koskevat ehdot tulevat suoraan lainsäädännöstä, joten niitä ei tarvitse erikseen mainita.

Vaihteleva työaika

Työnantajan on myös annettava tieto viikonpäivistä ja kellonajoista, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antamaa suostumusta. Vaihtelevasta työajasta kerrotaan laajemmin muualla käsikirjassa.   
Vaihteleva työaika

Vuosiloma

Vuosiloman pituus ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Mahdollinen työehtosopimus

Mikäli työnantaja on Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liiton (Heta-Liitto) jäsen, työsopimuksessa on syytä mainita, että työsuhteessa noudatetaan henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta.

Tiedot vakuuttamisesta

Vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta.