Omainen avustajana

Tämän sivun sisältö

• Kuka on lain mukaan omainen?
• Miksi avustajan tulisi olla perheen ulkopuolinen henkilö?
• Milloin omainen voi toimia avustajana?
• Työsuhde perheenjäsenten välillä
• Työaikalain soveltaminen
• Vuosiloman määräytyminen
• Työsuojelu ja työterveyshuolto
• Muu työlainsäädäntö

Vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Henkilökohtaisen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö.

Rajoitus koskee säännöksen mukaan työnantajamallia, mutta korkein hallinto-oikeus on ostopalvelua koskevassa vuosikirjaratkaisussaan (Ks. KHO:2019:117) katsonut, että kuntayhtymällä, nykyisin hyvinvointialueella, oli ollut kyseisessä tapauksessa oikeus sopia palveluntuottajan kanssa ehdosta, jonka mukaan asiakkaan omaista tai läheistä ei voitu käyttää asiakkaan henkilökohtaisena avustajana ilman erityisen painavaa syytä.
KHO 2019:117 vuosikirjaratkaisu (Finlex)

Oikeuskäytäntöä omaisen toimimisesta avustajana

Hyvinvointialueen tehdessä ratkaisua henkilökohtaisen avun järjestämisestä on asia ratkaistava ottaen huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan.

Kuka on lain mukaan omainen?

Vammaispalvelulain esitöiden mukaan omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Oikeuskäytännössä myös sisarus on katsottu lain tarkoittamaksi läheiseksi henkilöksi. Nämä henkilöt eivät siis lähtökohtaisesti voi toimia vaikeavammaisen henkilön avustajina.

Huomioitavaa on, että perheenjäsenten määritelmät voivat poiketa toisistaan eri työlakien kohdalla. Useimmissa työlaeissa perheenjäsenen käsite pitää sisällään laajemman henkilöryhmän kuin vammaispalvelulaissa tarkoitettu omainen-käsite.

Miksi avustajan tulisi olla perheen ulkopuolinen henkilö?

Säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Tavoitteena on ollut entistä selkeämmän eron tekeminen omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille.

Omaishoidon nähdään soveltuvan silloin, kun kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtainen apu suuntautuu avustettavan itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Lähtökohta on ollut se, että läheisen henkilön ei tulisi ensisijaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana, vaan mahdollisesti omaishoitajana. Mikäli omainen tai muu läheinen henkilö toimii henkilökohtaisena avustajana, hän ei voi toimia samaan aikaan omaishoitajana.

Rajausta on perusteltu usealla eri syyllä. Ensinnäkin vedotaan itsenäisen elämän ideologiaan ja avustajajärjestelmän tarkoitukseen. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön itsenäinen elämä. Koska kyseessä on järjestelmä, jonka pitäisi kannustaa ihmisiä ottamaan oma elämä haltuunsa ja tekemään aidosti omia valintoja, on parempi, ettei avustaja ole liian läheinen henkilö.

Myös itsenäistyvien nuorten kohdalla pidetään tärkeänä, että heillä on aito mahdollisuus irtautua lapsuudenkodistaan. Useissa tilanteissa itsenäistymistä voidaan perustellusti pitää helpompana, jos henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö.

Lisäksi perheen sisäinen työsuhde voi aiheuttaa vääränlaista vallankäyttöä ja jääviysongelmia. Läheinen ei voi toimia sekä vaikeavammaisen henkilön edunvalvojana että henkilökohtaisena avustajana. Tällaisessa tilanteessa läheisen tulee hakea itselleen sijainen niihin edunvalvojan tehtäviin, jotka liittyvät henkilökohtaiseen apuun. 

Milloin omainen voi toimia avustajana?

Rajaus ei kuitenkaan ole ehdoton. Vammaisen henkilön omainen tai läheinen voi toimia henkilökohtaisena avustajana, jos sitä erityisen painavasta syystä on pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

Lain esitöiden mukaan erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi voisi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Omaisen tai muun läheisen palkkaaminen avustajaksi voi olla perusteltua myös silloin, kun perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi tai mahdottomaksi.

Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt esimerkiksi kommunikaation haasteet voivat niin ikään johtaa siihen, että on avun saajan edun mukaista, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Lisäksi tällaisia erityisiä syitä voi liittyä toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttaviin vammoihin ja sairauksiin, joita ovat esimerkiksi ALS ja muut etenevät lihassairaudet, pitkälle edennyt MS-tauti sekä vaikeat traumaattiset aivovammat. Avustajalta edellytetään silloin muun muassa vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeimmissa tilanteissa eleiden ja tunnetilojen tulkintaa.

Joissakin tapauksissa omaisen palkkaaminen pienelle lapselle avustajaksi voi olla perusteltua lapsen edun kannalta. Myös vammaispalvelua koskevassa päätöksenteossa on huomioitava erityisesti lapsen asema ja päätös on tehtävä lapsen edun huomioivalla tavalla siten kuin sosiaalihuoltolain 5 §:ssä säädetään.

Työsuhde perheenjäsenten välillä

Työnantajamallissa perusasetelma on, että vaikeavammaisen henkilön (työnantajan) ja henkilökohtaisen avustajan (työntekijän) välille syntyy työsopimuslain mukainen työsopimussuhde, johon sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja työsopimuksen määräyksiä. Seuraavassa tarkastellaan työsuhdetta, jossa henkilökohtaisena avustajana toimii vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu perheenjäsen.

Lähtökohtana on, että myös perheenjäsenten välillä voi syntyä työsuhde. Vaikka perheenjäsenet voivat tehdä keskenään työsopimuksen, perheenjäsenten välisissä työsuhteissa sovelletaan osin tavanomaisesta poikkeavia työlainsäädännön määräyksiä. 

Työaikalain soveltaminen

Vuoden 2020 alusta voimaan tullut työaikalaki (872/2019) muutti henkilökohtaisina avustajina toimivien perheenjäsenten asemaa. Lakia sovelletaan pääsääntöisesti myös perheenjäseniin, kun taas aikaisemmassa työaikalaissa (605/1996) perheenjäsenet oli rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Voimassa oleva työaikalaki ei kuitenkaan koske työnantajan perheenjäsentä, joka voi itse päättää työajastaan (872/2019, 2 §).

Henkilökohtaisen avustajan työ on kuitenkin luonteeltaan sellaista, ettei avustajalla voi ainakaan pääsääntöisesti olla vapautta päättää itse työajoistaan: henkilökohtainen apu lähtee apua saavan henkilön tarpeesta, ja se toteuttaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. 

Näin ollen sellaiset työnantajan perheenjäsenet, jotka työskentelevät henkilökohtaisena avustajana, kuuluvat pääsääntöisesti työaikalain soveltamisen piiriin.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perheenjäseniin sovelletaan ylityön kertymistä ja työaikakorvauksia koskevia sääntöjä.

Vuosiloman määräytyminen

Vuosilomalain 2 §:n mukaisesti lakia sovelletaan kokonaisuudessaan perheenjäseniin silloin, kun työnantajan palveluksessa on myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Sen sijaan niissä tilanteissa, joissa työnantajan palveluksessa ei ole perheen ulkopuolisia työntekijöitä, työnantajan perheenjäsenillä on vastaava oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen ja vuosilomalain 16 §:n mukaiseen lomakorvaukseen kuin kotityöntekijöilläkin.

Työsuhteessa olevalle perheenjäsenelle syntyy siis oikeus halutessaan vapaaseen, joka vastaa pitkälti muille työntekijöille myönnettävää vuosilomaa. Perheenjäsenellä on aina oikeus saada myös rahallinen lomakorvaus vapaan ajalta.

Vaikeavammaisen henkilökohtaisina avustajina toimivilla perheenjäsenillä on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada kaksi arkipäivää vapaata kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.

Perheenjäsenen käsite on vuosilomalaissa sama kuin työaikalaissa. Näin ollen merkityksellistä perheenjäsenen käsitteen määrittämisessä ovat sukulaisuus ja henkilöiden sosiaalinen läheisyys. Perheenjäsenten henkilöpiiriä on tulkittava laajasti.

Lomakorvaus

Vapaan ajalta työntekijänä toimivalla perheenjäsenellä on oikeus saada lomakorvauksena 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Vapaan yhteydessä lomakorvaus maksetaan ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

Työsuojelu ja työterveyshuolto

Perheenjäsenen tekemää työtä ei ole rajattu työturvallisuuslain tai työterveyshuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen työnantaja on velvollinen huolehtimaan henkilökohtaisen avustajan työturvallisuudesta samalla tavoin kuin muissakin työsuhteissa. Työnantajan on on järjestettävä työterveyshuolto kaikille henkilökohtaisille avustajilleen riippumatta perheoikeudellisista suhteistaan.

Työtapaturma- ja ammattitautilain tultua voimaan 1.1.2016 myös työnantajan perheenjäsenet ovat työntekijöinä pakollisen työtapaturmavakuutuksen piirissä.

Koska kysymys on lakisääteisestä työnantajan maksettavaksi kuuluvasta maksusta, hyvinvointialue on velvollinen korvaamaan työterveyshuollon järjestämisestä ja työtapaturmavakuutuksen ottamisesta vammaiselle työnantajalle aiheutuvat kustannukset.

Muu työlainsäädäntö

Muilta osin perheenjäsenten väliseen työhön ja työsopimukseen sovelletaan lähtökohtaisesti samoja lakeja ja sääntöjä kuin muihinkin työsuhteisiin.

Lähteet

Konttinen, Juha-Pekka (2010) Omainen avustajana. Assistentti.infon julkaisuja. INFO-sarja nro 7. 

Hallituksen esitys vammaispalvelulain ja asiakasmaksulain muuttamisesta: (HE 166/2008) (Finlex)
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.

Työaikalaki (Heta-liitto)

Hallituksen esitys eduskunnalle työaikalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: (HE 158/2018) (Finlex)