Omainen avustajana
Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.
Erityisen painavana syynä palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi on pidettävä sellaista tilannetta, kun perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi tai mahdottomaksi. Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt voivat johtaa myös siihen, että vaikeavammaisen henkilön edun mukaista on, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Tällaisia tilanteita voi syntyä toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavissa vammoissa tai sairauksissa. Omainen saattaa myös voida toimia henkilökohtaisena avustajana äkillisissä tilanteissa, kuten silloin, jos vakituinen avustaja sairastuu.
Omaisten tai läheisten antamaan hoitoon tulee sovellettavaksi siten lähinnä omaishoidon tuki. Jos vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen toimii tämän henkilökohtaisena avustajana, ei hän voi samanaikaisesti olla tämän omaishoitaja.
Henkilökohtaisen avun järjestämisessä tulee asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaa ottamalla huomioon hänen toivomuksensa ja mielipiteensä siitä, millä tavoin järjestettynä henkilökohtainen apu parhaiten edistää hänen itsenäistä elämäänsä ja osallistumistaan sekä vastaa hänen yksilölliseen avuntarpeeseensa ja elämäntilanteeseensa.
KHO 2019:117 Vuosikirjaratkaisu – Henkilökohtainen apu – Henkilökohtainen avustaja – Omainen – Palvelun järjestämistapa – Ostopalvelu
A:lle oli myönnetty vammaispalvelulain nojalla henkilökohtaista apua, joka järjestettiin ostopalvelumallilla. Kuntayhtymä hylkäsi A:n pyynnön siitä, että hänen poikansa voisi toimia yhtenä avustajista.
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, oliko A:lla määräysvaltaa siihen, kuka toimii työntekijänä palveluntuottajalta hankittavassa palvelussa ja voiko A:n poika toimia hänen yhtenä henkilökohtaisena avustajanaan. A esitti valituksessaan muun ohessa, että niin sanottua omaisrajausta voisi soveltaa vain työnantajamallissa.
Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jolla A:n valitus oli hylätty. Kuntayhtymällä oli ollut oikeus sopia palveluntuottajan kanssa ehdosta, jonka mukaan asiakkaan omaista tai läheistä ei voitu käyttää asiakkaan henkilökohtaisena avustajana ilman erityisen painavaa syytä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että A:n aivovamma ja siihen liittyvät neuropsykologiset oireet edellyttäisivät henkilökohtaiselta avustajalta sellaista erityisosaamista, jonka vuoksi nimenomaan hänen poikansa toimiminen avustajana olisi perusteltua. Asiassa ei ollut esitetty vammaispalvelulain 8 d §:n 4 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä A:n pojan toimimiselle hänen henkilökohtaisena avustajanaan.
KHO 2017:9 Vuosikirjaratkaisu - Henkilökohtainen apu - omainen tai muu läheinen avustajana
X:n kunta oli myöntänyt vaikeavammaiselle A:lle henkilökohtaista apua. Kunnalle oli vuonna 2013 selvinnyt, että A:n yhtenä henkilökohtaisena avustajana oli 1.12.2009 lähtien toiminut A:n muualla asuva tytär. Tytärtä oli pidettävä A:n perheenjäsenenä, johon ei sovelleta työaikalakia. A oli saanut perusteetonta etua kunnan maksettua A:lle korvauksen myös tämän tyttärelleen maksamista sunnuntai- ja arkipyhäkorvauksista.
Kunnan vaatimus etuuden takaisinperinnästä voitiin tutkia ja ratkaista hallintoriita-asiana. Mahdollista palauttamisvelvollisuudesta vapauttamista tai korvausvelvollisuuden kohtuullistamista harkittaessa otettiin huomioon hallintolain 6 §:stä ilmenevät hallinnon oikeusperiaatteet.
KHO 1.9.2016 T 3680 - Henkilökohtainen apu - Omainen tai muu läheinen avustajana - Välineet ja laitteet - Palvelusuunnitelma
A:lle oli myönnetty henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin 120 tuntia kuukaudessa ja harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen 30 tuntia kuukaudessa. Avustajana ei saanut päätöksen mukaan toimia äiti tai muu lähiomainen.
A oli hakenut myös korvausta päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien laitteiden hankkimiseen. Tällaisia laitteita olivat A:n hakemuksen mukaan älypuhelimet A:lle ja hänen omaishoitajana toimivalle äidilleen, Handifon-niminen muistin apuväline tai Handi II –niminen ajanhallintakalenteri sekä parranajokone.
Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Se totesi, että asiassa on arvioitava, onko valittajalla vammaispalvelulain 8 d §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla erityisen painavat perusteet ja onko valittajan edun mukaista, että hänen äitinsä tai muu läheisensä toimii henkilökohtaisena avustajana.
A:n autismin kirjoon liittyvien toimintakyvyn ongelmien takia ideaalinen henkilökohtainen avustaja olisi pitkäaikaisesti sitoutunut, perehtynyt autismin kirjon ilmiöihin yleensä ja potilaan tapaan ajatella ja toimia erityisesti. Valittajan on vaikea, ellei mahdoton, muuttaa käytöstään vaihtuvien avustajien mukaan.
Valittaja ei ole osoittanut, että sellaista henkilökohtaista avustajaa, joka pystyy vastaamaan valittajan tarpeisiin ja kommunikoimaan valittajan kanssa hänen etunsa mukaisella tavalla, ei olisi saatavissa. Valittajalla ei ole näin ollen myöskään muita erityisen painavia syitä lähiomaisen toimimiselle avustajana.
Hallinto-oikeus toteaa haettujen laitteiden osalta, että parranajokonetta voidaan pitää hyvin tavanomaisena miesten laitteena. Sen tarvetta ei voida pitää ensisijassa valittajan vammasta johtuvana. Älypuhelimet ja ajanhallintalaite ovat valittajalle tarpeellisia ja helpottavat valittajaa toimimaan itsenäisemmin päivittäin. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon, että valittajalle on myönnetty vammaispalvelulain mukaisena tukitoimena päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen henkilökohtaista apua yhteensä 150 tuntia kuukaudessa kotona ja kodin ulkopuolella. Viranomainen on tuonut asiassa esille, että valittajan kanssa ei ole pystytty laatimaan yhteistä palvelusuunnitelmaa sen määrittämiseksi, miten haetut palvelut voitaisiin sovittaa yhteen valittajan edun mukaisella tavalla. Kun arvioidaan valittajan tilannetta ja hänelle myönnettyjä palveluja kokonaisuutena, kyseisiä laitteita ei voida pitää välttämättöminä hänen päivittäisistä toiminnoista suoriutumiselleen eikä siten vammaispalvelulain nojalla korvattavina.
KHO hylkäsi A:n valituksen henkilökohtaisen avustajan henkilön osalta ja eväsi valitusluvan päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen tarvittavien laitteiden osalta.
KHO 1.9.2016 T 3680 (pdf 118kt)
HFD 17.11.2015 T 3311 - Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana
A:lla oli useita pitkäaikaissairauksia ja vammoja, joiden seurauksena hänellä oli erilaisia toimintakyvyn ongelmia. A:n vuorokausirytmi oli hänen terveydentilastaan johtuen sellainen, että hän nukkui yleensä klo 7-14.
A haki henkilökohtaista apua järjestettäväksi niin, että avustajana toimisi A:n äiti B. Kunnan viranhaltija myönsi A:lle henkilökohtaista apua. A:n äitiä kunta ei hyväksynyt avustajaksi.
Hallinto-oikeus katsoi, että A:lla oli selkeä tarve saada henkilökohtaista apua mahdollistamaan hänen omat valintansa vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla. Mitkään lääketieteelliset seikat eivät asiassa saadun selvityksen perusteella edellyttäneet äidin toimimista henkilökohtaisena avustajana. Äiti oli kuitenkin monien vuosin ajan käytännössä tehnyt sellaisia tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat henkilökohtaiselle avustajalle. A:n ja hänen äitinsä yksityinen ja ammatillinen suhde ei ollut estänyt A:ta hankkimasta sosiaalisia kontakteja, jopa romanttisia sellaisia. A itse oli ilmaissut, että juuri äidin apu oli mahdollistanut hänen itsenäisen elämänsä. Äiti pystyi toimimaan A:n hankalan vuorokausirytmin puitteissa. Hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että äidin toimiminen avustajana oli A:n edun mukaista.
Hallinto-oikeus kumosi sosiaalilautakunnan päätöksen ja lausui, että äiti B saattoi toimia A:n henkilökohtaisena avustajana ja palautti asian lautakunnalle. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.
KHO 2014:171 Vuosikirjaratkaisu - Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana
A oli sairastanut kaksi aivoverenvuotoa kesällä 2010. Palvelusuunnitelman mukaan hän tarvitsi apua kaikissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissaan ja kodin ulkopuolella asioitaessa. A:n puheen ja äänen tuotto oli kokonaan estynyt. A kommunikoi silmillään sekä eleillä ja ilmeillä. Puheen ymmärtämisessä ei sen sijaan ollut vaikeutta.
Asiassa oli kysymys siitä, voiko A:n sisar, joka oli aikaisemmin toiminut hänen omaishoitajanaan, toimia A:n henkilökohtaisena avustajana.
KHO katsoi, että sisarta oli pidettävä vammaispalvelulain 8 d §:n 4 momentissa tarkoitettuna vaikeavammaisen henkilön läheisenä henkilönä, joka ei voi toimia henkilökohtaisena avustajana, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ulkopuolisen avustajan palkkaaminen oli osoittautunut vaikeaksi. Sisaren todettiin kykenevän tulkitsemaan veljensä ilmeitä ja eleitä ja tämän tunnetiloja. Kun otettiin A:n sairaudesta ja vammaisuudesta saatu selvitys, hänen oma mielipiteensä, palvelusuunnitelmassa määritetty yksilöllinen avun tarve sekä hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan huomioon, sisaren toimimista henkilökohtaisena avustajana oli pidettävä erityisen painavasta syystä A:n edun mukaisena.
KHO 28.11.2012 T 3321 - Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana
Vaikeavammaiselle henkilölle oli myönnetty henkilökohtaista apua. Lääkärinlausunnon mukaan henkilön puoliso hoiti kaikki kodinhoitoon liittyvät asiat. Lausunnon mukaan puolison avun tarve harrastustoiminnassa ja asioinnissa sekä päivittäisissä muissakin toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella oli välttämätön. Ulkopuolisen avustajan olisi vaikea selviytyä tehtävistä esimerkiksi verensokerin laskiessa liikaa varsinkin aamuöisin. Vieraan avustajan läsnäolo muutenkin lisäisi henkilön jännittämistä, ahdistusta ja paniikkioireita.
Kun otettiin huomioon henkilön vaikeat perussairaudet ja varsinkin hänen ahdistusoireensa, oli erityisen painavia perusteita ja henkilön edun mukaista, että puoliso toimi henkilön henkilökohtaisena avustajana.
KHO 28.11.2012 T 3321 (Finlex)
KHO 28.11.2012 T 3322 - Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana - Palveluasuminen
Vaikeavammaiselle henkilölle oli myönnetty palveluasumista siten, että hänellä oli oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu tukemaan vaikeavammaisen henkilön omia valintoja ja itsenäistä elämää sekä kotona että kodin ulkopuolella. Tämä tavoite ei välttämättä aina toteudu, jos lähiomainen toimii henkilökohtaisena avustajana.
Henkilölle oli kaatumisesta aiheutuneen aivovamman johdosta jäänyt oikeanpuoleinen ala- ja yläraajahalvaus, vaikea afasia ja vahva neuropsykologinen oireisto. Lisäksi hänellä oli joitakin muita sairauksia. Hänellä oli kommunikointiongelmia.
Vaikka henkilö tarvitsi runsaasti keskustelukumppanin tukea kommunikaatiossa ja päivittäisissä toiminnoissa, oli samalla arvioitu, että hänellä oli valmiuksia toimia huomattavasti itsenäisemmin. Henkilön kommunikointiin liittyvät vaikeudet eivät hallinto-oikeuden päätöksen mukaan muodostaneet sellaista erityisen painavaa syytä, jonka johdosta vaikeavammaisen henkilön puolison toimimista henkilökohtaisena avustajana olisi asiaa kokonaisuutena arvioiden pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.
Näin ollen vaikeavammaisen henkilön vaatimus hänen puolisonsa toimimisesta hänen henkilökohtaisena avustajanaan oli voitu hylätä. KHO pysytti hallinto-oikeuden päätöksen perusteluineen.
KHO 28.11.2012 T 3322 (pdf 89 kt)
Katso myös
KHO 22.5.2013 T 1779 (pdf 87 kt) Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana
KHO 23.5.2013 T 1789 (pdf 93 kt) Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana - Palvelusuunnitelma
KHO 11.8.2011 T 2130 - Henkilökohtainen apu – Omainen tai muu läheinen avustajana - Omaishoito
Viranhaltija oli hylännyt vaikeavammaisen henkilön hakemuksen vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Päätöksen mukaan omaishoitajana toimivan puolison antamaa apua voitiin pitää riittävänä vaikeavammaisen henkilön kaikissa välttämättömissä päivittäisissä toiminnoissa sekä myös kodin ulkopuolella harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle henkilölle itsenäisen ja omista valinnoista lähtevän toiminnan mahdollistaja. Omaishoitoon sen sijaan sisältyy selkeä hoivan ja hoidon elementti, joka ei kuulu avustajajärjestelmään. Omaishoitajan velvollisuutena ei ole avustaa hoidettavaa henkilöä tämän harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Hallinto-oikeus katsoi vaikeavammaisella henkilöllä olevan oikeus henkilökohtaiseen apuun tai muuhun sopivaan apuun hakemaansa kodin ulkopuoliseen toimintaan.
Hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian viranhaltijalle uudelleen käsiteltäväksi. Viranhaltijan tuli selvittää, miten apu lain säännökset huomioon ottaen järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle sopivalla tavalla. KHO pysytti hallinto-oikeuden ratkaisun.
KHO 11.8.2011 T 2130 (pdf 89 kt)
Helsingin HAO 23.6.2010 nro 10/0693/6
Viranhaltija oli myöntänyt vaikeavammaiselle henkilölle apua henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen 30 tunniksi viikossa, mutta hylännyt hakemuksen siltä osin kun siinä oli vaadittu, että vaikeavammaisen henkilön aviopuoliso voisi toimia henkilökohtaisena avustajana tästä myönnetystä 30 tunnista 10 tuntia viikossa.
Vaikeavammainen henkilö katsoi valituksessaan, että hänen aviopuolisonsa voisi toimia henkilökohtaisena avustajana lähinnä aamu-, ilta- ja viikonloppuapuna sekä kesälomilla mökillä. Ulkopuolisen avustajan löytäminen oli tapauksessa vaikeata, jossa avuntarve oli jatkuvaa ja päivittäistä, mutta suurelta osin lyhytkestoista ja pisteittäistä ja jakautui epätasaisesti pitkin päivää. Avuntarve oli erilaista eri päivinä riippuen vaikeavammaisen henkilön vammasta ja sairaudesta aiheutuvista toimintarajoitteista.
Vaikeavammainen henkilö pystyi lisäksi näyttämään valituksessaan, miksi puolison hyväksyminen henkilökohtaiseksi avustajaksi oli hänen etunsa mukaista, Hallinto-oikeus kiinnitti erityistä huomiota vaikeavammaisen henkilön omaan mielipiteeseen ja katsoi, että vaikeavammaisen henkilön puolison toimimista henkilökohtaisena avustajana oli pidettävä hänen etunsa mukaisena. Hakemusta ei voitu siis hylätä viranhaltijan ja muutoksenhakujaoston mainitsemilla perusteilla.
Helsingin HAO 23.6.2010 nro 10/0693/6 (pdf 185 kt) päätöstiivistelmä
Lähteet
Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.
