Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus

Oletko oikealla sivulla? 

Luet nyt vanhan vammaispalvelulain (380/1987) mukaista sivua. Tätä sivua ei enää päivitetä.

Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) on voimassa 1.1.2025 alkaen. Vanha vammaispalvelulaki on kumottu 31.12.2024.

Tämän sivun sisältö

Tämä teksti käsittelee  kommunikaatio-opetusta ja ohjausta, jota järjestetään vammaispalvelulain perusteella  sopeutumisvalmennuksena. Sopeutumisvalmennus on määrärahasidonnainen palvelu.
Vammaispalvelulaki 8 § (Finlex)
Vammaispalveluasetus 15 § (Finlex)

Tässä tekstissä ei käsitellä terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen opetusta ja ohjausta.

Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen tavoitteet

Kommunikaatio-opetuksella ja -ohjauksella tarkoitetaan uuden kielen opetusta tai kommunikointikeinon käytön ohjausta.

Käytännössä tällä tarkoitetaan

  • viittomakielen opetusta
  • puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjausta.

Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen tavoitteena on, että kuurolla, kuulovammaisella, kuulonäkövammaisella tai puhevammaisella henkilöllä ja hänen lähi-ihmisillään on yhteinen kieli ja kommunikointikeino.

Lähi-ihmisillä tarkoitetaan niitä ihmisiä, joiden kanssa vammainen henkilö toimii arjessaan (esim. omaisia tai päivähoidon, toimintakeskuksen ja asumisyksikön henkilökuntaa, henkilökohtainen avustaja).

Kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta voidaan myöntää kaiken ikäisille ihmisille.

Viittomakielen opetus

Viittomakielen opetusta voidaan antaa

  • kuurolle, kuulovammaiselle tai kuulonäkövammaiselle henkilölle
  • hänen lähi-ihmisilleen

Viittomakielen opetus on useimmiten suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen opettamista. Kuulonäkövammaiselle henkilölle ja hänen lähi-ihmisilleen viittomakieltä voidaan opettaa myös taktiilisti, kädestä käteen viittoen.

Opetuksen tarve on usein pitkäaikaista, koska kyseessä on kielen oppiminen. Esimerkiksi lapsen kasvaessa hänen elinpiirinsä ja hänen tarvitsemansa sanasto laajenee. Myös kieliopillisten piirteiden hallinta on sidoksissa lapsen ikään, joten pieni lapsi oppii iän myötä lisää kielioppisääntöjä.

Kuulonäkövammaisen kohdalla kuulon ja näön muutokset saattavat aiheuttaa kommunikaatiomenetelmien muutoksia, mikä vaikuttaa opetuksen laajuuteen.

Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjaus

Vammaispalvelulain mukaan myönnettävänä sopeutumisvalmennuksena voidaan antaa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjausta 

  • puhevammaisen henkilön lähi-ihmisille
  • eri asteisesti kuulovammaiselle tai kuulonäkövammaiselle henkilölle tai hänen lähi-ihmisilleen

Puhevammaisen henkilön lähi-ihmisille annettava kommunikointikeinojen ohjaus voi olla esimerkiksi tukiviittomien tai yksilöllisesti rakennetun kommunikointikansion, -ohjelmasovelluksen tai -laitteen käytön ohjausta.

Kuulovammaisille tai kuulonäkövammaisille ihmisille, joiden äidinkieli on puhuttu kieli (esim. suomi tai ruotsi), annetaan tavallisesti viitotun puheen, tukiviittomien, sosiaalisten pikaviestien, sormittamisen tai vinkkipuheen käytön ohjausta.

Puhevammaisen henkilön kommunikointikeinojen ja apuvälineiden ohjaus on ensisijaisesti osa terveydenhuollon lääkinnällistä kuntoutusta.
Terveydenhuoltolaki 29 § (Finlex)

Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus on täydentävä palvelumuoto

Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus täydentävät terveydenhuollon kuntoutuspalveluja. Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus ei korvaa puheterapeutin antamaa puheterapiaa tai ohjausta eikä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa kommunikoinnin apuvälinearviointia.

Kommunikaation ohjaaja tai opettaja toimii kuntouttavan puheterapeutin, kuntoutuksesta vastaavan tahon tai terveydenhuollon apuvälineyksikön kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tarvittaessa ohjauksessa.

Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen järjestäminen

Kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen myöntää hyvinvointialueen sosiaalitoimi vammaispalvelulain perusteella sopeutumisvalmennuksena. Sopeutumisvalmennus on määrärahasidonnainen palvelu.

Suosituksen kommunikaatio-opetuksesta tai -ohjauksesta voi kirjoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntija, esimerkiksi puheterapeutti tai muu asiantuntija.

Hyvinvointialue voi järjestää kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta itse, mutta tavallisesti opetus ostetaan esimerkiksi palvelua tuottavilta yrityksiltä tai järjestöiltä. Opetus voidaan toteuttaa kotona tai esimerkiksi lapsen hoitopaikassa.

Kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta toteuttavat tällä hetkellä mm. puhevammaisten tulkit, viittomakielen opettajat, viittomakielen tulkit ja puheterapeutit.

Kirjoittajat:

Kaisa Laine, asiantuntija, puheterapeutti
Tikoteekki / Kehitysvammaliitto ry

Eija Roisko, kehittämispäällikkö
Tikoteekki / Kehitysvammaliitto ry

Pirkko Selin-Grönlund, erityisasiantuntija
Kuurojen Liitto ry

Päivittänyt Vammaispalvelujen käsikirjan toimitus 23.9.2019.

Lähteet

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380, Vammaispalvelulaki (Finlex)

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759, Vammaispalveluasetus (Finlex)

Terveydenhuoltolaki 2010/1326 (Finlex)