Pistekirjoitusohjaus näkövammaisille aikuisille

Tämän sivun sisältö

• Kuka vastaa pistekirjoitusohjauksen järjestämisestä?
• Pistekirjoitusohjauksen sisältö
• Yksilöllisen ohjauksen suunnitelma
• Montako tuntia ohjausta tarvitaan?
• Pistekirjoitusvälineet
• Lisätietoa pistekirjoitusohjaajista

Luku- ja kirjoitustaito on kansalaisen perustaito. Näkövammaiselle henkilölle, joka ei näe lukea, pistekirjoitus mahdollistaa luku- ja kirjoitustaidon. Pistekirjoitustaito on tarpeen työssä, opiskelussa ja jokapäiväisissä arkiaskareissa. Se parantaa toimintakykyä sekä itsenäisen selviytymisen ja omaehtoisen elämän mahdollisuuksia. Äänitteet eivät korvaa luku- ja kirjoitustaitoa.

Tarve pistekirjoituksen opiskeluun aikuisiässä voi syntyä eri tavoin. Henkilö saattaa menettää näkönsä äkillisesti tai jo pitempään näkövammaisena olleen henkilön näkötilanne muuttuu niin, että pistekirjoituksen opiskelu tulee ajankohtaiseksi. Motivaatio "ruostuneen" taidon uudelleen hankkimiseen voi herätä esimerkiksi näkötilanteen heikentymisen tai elämäntilanteen muuttumisen vuoksi.

Kuka vastaa pistekirjoitusohjauksen järjestämisestä?

Hyvinvointialueen sosiaalitoimi voi myöntää pistekirjoituksen ohjausta vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena. Yksilöllinen ohjaus mahdollistaa asiakkaan tarpeiden huomioimisen ja yksilöllisen opiskelun etenemisen. Pistekirjoituksen ohjauksen tarve on selvitettävä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmassa.

Keskussairaalat voivat järjestää pistekirjoituksen ohjausta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Osa keskussairaaloista järjestää esimerkiksi omia sopeutumisvalmennuskurssejaan, joilla pistekirjoitus on osa kuntoutusohjelmaa.

Erityisoppilaitoksissa ja kuntoutuskursseilla annetaan pistekirjoitusopetusta, mutta kurssilla ei ehditä saavuttaa sellaista pistekirjoitustaitoa, jota näkövammainen pystyisi hyödyntämään itsenäisesti. Siksi tarvitaan yksilöllistä pistekirjoitusohjausta.

Pistekirjoitusohjauksen sisältö

Yksilöllisesti määriteltäviin tavoitteisiin vaikuttavat ikä, elämäntilanne, näkökyky ja toimintaympäristö. Lähtökohtana on toiminnallinen lukutaito: mihin juuri tämä henkilö tarvitsee taitoa. Kaikki tavoitteet ovat yksilön kannalta merkityksellisiä. Pistekirjoitustaidon tavoitteena voi olla esim. mahdollistaa:

• lääke- ym. pakkausmerkintöjen lukeminen
• omien merkintöjen tekeminen CD-levyihin ja maustepurkkeihin
• ruokareseptien kirjoittaminen
• omien muistiinpanojen tekeminen
• lehtien ja kirjojen lukeminen.

Pistekirjoituksen ohjaus sisältää sekä lukemisen, että kirjoittamisen (koneella ja/tai taululla ja pistimellä) opettamisen. Tuntoaistin harjaannuttaminen vaatii aikaa ja monipuolista harjoittelua. Yksilöllisten tarpeiden mukaan ohjaukseen sisältyy myös pistekirjoituksen erilaisten sovellutusten harjoittelu ja apuvälineiden käytön ohjaus.

Ohjaus sisältää perusmerkistön opettelun: kirjaimet, numerot ja yleisimmät välimerkit. Asiakkaan tarpeen mukaan perehdytään myös erikoismerkistöihin. Ohjauksessa harjoitellaan kahden käden lukutekniikkaa ja rentoja luku- ja kirjoitusasentoja.

Yksilöllisen ohjauksen suunnitelma

Hakemuksen yksilöllisestä pistekirjoitusohjauksesta tekee asiakas joko itse, tai yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton aikuisten aluesihteerin kanssa. Pistekirjoitusohjaaja laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa ohjaussuunnitelman hakemuksen liitteeksi.

Suunnitelmasta selviävät:

• nykyisten taitojen taso
• ohjauksen tavoitteet
• ohjauksen sisältö ja alustava aikataulu
• arvio tarvittavasta tuntimäärästä
• kustannusarvio (ohjauksen tuntihinta, materiaalikulut ja ohjaajan matkakulut)

Luku- ja kirjoitustaidon uudelleen oppiminen tuntoaistiin perustuvalla menetelmällä vaatii perusteellista ja monipuolista harjoitusta sekä riittävää ohjausta. Etenkin ohjauksen alussa paneudutaan käsien ja tuntoaistin käytön harjaannuttamiseen erilaisten kohomateriaalien avulla. Ohjaaja joutuu laatimaan kullekin opiskelijalle yksilöllisiä harjoituksia mm. harvennetulla kirjain- ja rivivälillä, sillä sellaista materiaalia ei ole muuten saatavilla.

Montako tuntia ohjausta tarvitaan?

Ohjauksen tarve on hyvin yksilöllistä. Jos opiskelu alkaa aivan alusta, haetaan ohjausta usein aluksi 25-30 tuntia. Jotkut edistyvät tässä ajassa jo varsin pitkälle, mutta toiset eivät ehdi saavuttaa edes auttavaa perustaitoa. Lisäohjaus saattaa siis olla tarpeen.

Mahdolliset toimintakykyyn ja oppimisvalmiuksiin vaikuttavat muut seikat kuin näkövamma saattavat hidastaa myös pistekirjoituksen oppimista.

Pistekirjoitusvälineet

Pistekirjoitustaulu ja pistin tulisi sisällyttää yksilöllisen ohjauksen materiaalihankintoihin. Sen sijaan pistekirjoituskone on osa keskussairaaloiden apuvälinepalvelua. Keskussairaalan aikuisten näkövammaisten kuntoutusohjaaja auttaa pistekirjoituskoneen hakemisessa. Työssä ja opiskelussa tarvittava pistekirjoitusvälineistö kuuluu Kelan kustantamiin vaikeavammaisten ammatillisen kuntoutuksen apuvälineisiin.

Lisätietoa pistekirjoitusohjaajista

Yksilöllisenä sopeutumisvalmennuksena annettavaa ohjausta antavat pääsääntöisesti freelancer -pohjalta toimivat alueelliset pistekirjoitusohjaajat. Pistekirjoituksen opetuksesta vastaavia henkilöitä työskentelee eri ammattinimikkeillä myös näkövammaisten kouluissa ja Näkövammaisten Keskusliitossa. Ohjaajaverkostoa ylläpitää ja koulutuksesta vastaa Näkövammaisten Keskusliitto. Ohjaajia on eri puolilla Suomea, mutta valitettavasti verkosto ei kata koko maata.

Jotkut ohjaajat ovat halukkaita tekemään ohjaustyötä pidemmänkin matkan takaa. Skype -puhelin, sähköposti ym. "etäopiskelun" mahdollisuudet helpottavat yksilöllisen pistekirjoitusohjauksen saantia paikkakunnilla, joissa ei ole omaa pistekirjoitusohjaajaa. Näitä mahdollisuuksia kannatta aina selvittää, jotta mahdollisimman moni näkövammainen voisi opiskella pistekirjoitusta.

Lisätietoa alueellisista pistekirjoitusohjaajista antaa Näkövammaisten Keskusliiton koulutussuunnittelija. Förbundet Finlands Svenska Synskadade r.f:n antaa lisätietoja ruotsinkielisten pistekirjoitusohjaajien toiminnasta.

Kirjoittaja:
Eeva-Liisa Koskinen
koulutussuunnittelija
Näkövammaisten Keskusliitto